Massojen kapina –suomennoksen luvussa XIV on vain kahdeksan alalukua, mutta kahdeksannen alaluvun jälkeen on yhteenveto, jossa on tällainen lause:
”Eurooppalaisista elämä on elämisen arvoista vain silloin, kun he voivat antautua jonkun suuren tehtävän palvelukseen.” (s. 261)
Tämä voisi olla etsimäsi lause. Kirjan saat halutessasi lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Seura-lehden vanhoja vuosikertoja säilytetään kaupunginkirjaston lehtilukusalissa (Puutarhakatu 1). Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi käydä tutkimassa paikan päällä. Seura-lehteä löytyy sieltä vuodesta 1961 alkaen, mutta kaikki vuosikerrat eivät ole täydellisiä. Lehtilukusalin yhteystiedot ja aukioloajat: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhoja Seuran vuosikertoja säilytetään myös Varastokirjastossa, josta niitä voi tilata kaukolainana, mutta valitettavasti sielläkin vuosikerroista puuttuu yksittäisiä lehtiä. Vaari-aineistotietokannan kautta on mahdollista tarkistaa, mitkä lehdet kokoelmasta puuttuvat. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta ei yksilöi puuttuvia lehtiä samalla tarkkuudella, joten...
Kasvisruokavalion voi koostaa monella eri tavalla, joten kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Se, onko jonkin tietyn ruoka-aineen poisjättämisestä terveydelle haittaa, riippuu siitä, mitä kaikkea muuta henkilö syö.
Kasvisruokavalion koostamisesta on tietoa esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Gould, Merkka: Kasvissyöjäksi - miksi ja miten
Virtanen, Kaarina: Monipuolinen kasvisravinto
Allergisille suosittelen lisäksi ravintoasiantuntijan puoleen kääntymistä, jotta ruokavalio varmasti tulee tasapainoiseksi.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 2000-09 Axel-nimi on annettu 1192 lapselle. Vuosina 2010-15 tämän nimen on saanut 531 poikalasta.
Väestörekisterin nimipalvelussa olevalla haulla (ks. linkki alla)löytyvät tiedot aina 1800-luvun lopulta saakka kahden vuosikymmenen jaksoilta.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Glafiira on johdos ortodoksisesta kalenteristamme löytyvästä nimestä Glafyra. Tutkimissani lähteissä ei selvitetty nimen merkitystä tai etymologiaa.
Glafyra (Glaphyra), keisari Liciniuksen puolison kristitty orja 320-luvulla Vähän-Aasian Pontosta. Perimätiedon mukaan hänet tuomittiin kuolemaan, mutta hän menehtyi matkalla teloituspaikalle. - Suomen ortodoksisessa kalenterissa 26.4., katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.1.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Hei!
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjat löytyvät hienosti listattuina aiemmasta vastauksesta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e60e2fc1-4a36-49e…
Heilikirjastoista on tällä hetkellä saatavilla kymmenen osaa kahdestatoista. Kirjat löytyvät yleensä varastoista kuntonsa vuoksi, koska uusia painoksia ei ole aikoihin saatu. Kaksi meiltä puuttuvaa osaa voi tilata kaukolainaksi muualta Suomesta.
Antikvariaateista Angelikoja näyttäisi vielä löytyvän vaihtelevasti, joten yritämmepä täydentää myös omaa Heili-kokoelmaamme kattamaan koko sarjan.
Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä näppärin tapa saada nuottijulkaisuja Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ja samalla muihinkin kirjastoihin on tarjota niitä välittäjille. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä suomenkielisen aineiston. Bookyn kautta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.booky.fi/faq.php.
Suomessa toimivat kaksi muuta välittäjää ovat BTJ (http://www.btj.fi) ja Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi); Booky tosin hankki hiljattain enemmistöosuuden BTJ:stä.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta kahdesta suuresta anglosaksisesta tietokannasta Ebsco MasterFILE Premier (kokotekstiartikkelitietokanta) http://www.epnet.com ja OCLC:n First Searchin Worldcatista http://www.oclc.org/firstsearch/databases/frtable.htm
hakulausella - heat treatment - löytyi kyllä viitteitä, mutta ne näyttävät käsittelevän muuta lämpökäsittelyä kuin puun.
Hakulauseella - dry wood - Worldcat antaa ainakin yhden relevantilta tuntuvan www-osoitteen http://www.ces.ncsu.edu/nreos/wood/ .
Tervetuloa itse käyttämään tietokantoja ja arvioimaan viitteitä. Niihin on pääsy Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta ks. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/navigate/h155/h159/h160 . Aika kannattaa varata etukäteen. Ebsco...
Aiemmin työskenteli veturissa kaksi henkilöä: veturinkuljettaja ja lämmittäjä. Diesel- ja sähköjunien tultua käyttöön lämmittäjää ruvettiin kutsumaan koneapulaiseksi, jonka tehtävä oli veturin ja sen koneiston hoito ja kuljettajan auttaminen. Kahden miehen ajosta luovuttiin vähitellen.
Tiedustelin asiaa Haapamäen museoveturiyhdistys ry:ltä ja sain sitä kautta liikennepäällikkö Hannu Lehikoisen vastauksen:
"Yksinajoon alettiin siirtyä vaiheittain vuonna 1994 (sitä ennen jo Lättähatut, lähiliikenteen sähkömoottorijunat ja vaihtotyö yksinajossa). Yksinajo laajeni henkilöstötilanteen mukaisesti (ketään ei irtisanottu). Esim vaarallisten aineiden kuljetukset olivat pitkään kaksinajossa. Viimeiset kaksinajoa vastineet veturit (...
Valitettavasti löytämäni sivut olivat kaikki englanninkielisiä. Tässä kuitenkin google-kääntäjän tulkinta kiinteistösijoitus sivustolta:
"Muuttuuko kiinteistön ostoprosessi Brexitin seurauksena?
Ei. Brittien, jotka ostavat kiinteistöjä Espanjassa, on edelleen noudatettava samaa ostoprosessia.
Omistan kiinteistön Espanjassa - vaikuttaako Brexit oikeuksiini asunnon omistajana?
Ei, se ei tule. Omistusoikeudet eivät ole koskaan sidoksissa asuinpaikkaan. Kaikilla Espanjan kiinteistöjen omistajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, mistä he ovat kotoisin.
Onko verovaikutuksia?
Kiinteistön omistamiseen ei liity verovaikutuksia. Ison-Britannian kansalaisten maksamien ulkomaisten tuloverojen osuus nousi kuitenkin 19...
Kyseessä on Aale Tynnin runo Puutarhurin laulu, joka alkaa riveillä Minä kylvän vihreä nurmikon, joka kasvaa apilaa...
Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Aale Tynnin runokokoelmassa Runoja ja balladeja (1967). Se on luettavissa myös mm. teoksesta Aale Tynni: Kootut runot 1938-1987 (2013).
https://finna.fi/
Donitsi on lainasana englannin kielen sanoista "doughnut" ja "donut". Sana on tullut englannin kieleen 1800-luvulla ja vakiintunut tarkoittamaan nykyisenkaltaista donitsia 1900-luvun alussa. Suomessa donitsi-sanaa on käytetty vanhoissa sanomalehti-ilmoituksissa jo vuonna 1913. Löysin Rauman lehdestä (20.12.1913) mainoksen, jossa Rauman Osuuskaupan leipomo mainostaa "Kahvileipää, joista uutuuksina mainittakoon Tösselinkakkuja, Pormestarinkiekuja, Marspullia, Herkkuhuulia, Norjanpituksia, Haikaranpesiä, Donitsia, jne.":
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1284201?term=Doni…
1930-luvulla sanaa esiintyy jo paljon eli se on siinä vaiheessa jo vakiintunut yleisessä kielenkäytössä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query...
Pirjo Tuomisen Tyynimeri-romaaneihin kuuluville teoksille Kotiopettaja (2008) ja Naistenvalssi (2009) ei ole julkaistu jatkoa.
Lähteet:
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
https://www.kirjasampo.fi/
Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo, kehen ihminen ihastuu, rakastuu tai tuntee seksuaalista vetovoimaa. Seksuaalinen mielenkiinto ja halu voivat muuttua iän, itsevarmuuden tai elämänkokemuksen myötä. Siten homoseksuaaliksi itsensä aiemmin tuntenut voikin muuttua heteroseksuaaliksi tai heteroseksuaalinen voi alkaa tuntea enemmän kiinnostusta samaa sukupuolta oleviin. Biseksuaaliksi tai panseksuaaliksi itsensä määrittelevät saattavat samoin ajan myötä ruveta tuntemaan itsensä enemmän heteroseksuaaleiksi tai homoseksuaaleiksi. Muutoksen voi aiheuttaa myös ihmissuhteet tai omat kokemukset. Ihmisen seksuaalisuus on siis joustavaa ja muuttuvaa ja se riippuu siitä, miten ihminen itse tuntee ja haluaa itsensä määritellä....
Voisi tietenkin pohtia sitä, onko tällaista lastenperinteeseen kuuluvaa riimirunoutta tarpeen ylipäänsä tulkita. Aihepiiriä tutkinut Leea Virtanen sanoo kirjassaan Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne, että yksi tällaisten hokemien funktioista on "karkottaa hiljaisuus ja nauttia riimittelyn ilosta -- se on huutoa huudon vuoksi ja riimiä riimin vuoksi". Pihojen runous on käyttörunoutta, jonka viehätys ilmeisesti on suurelta osin juuri rytmissä ja riimittelyssä – pelkkä kielellinen käsittäminen ei tee sitä ymmärrettäväksi, niin kuin Virtanen osuvasti huomauttaa.
"Lasten suullinen runous voidaan jakaa kahteen ryhmään: riimeihin, jotka kuuluvat leikkeihin, ja riimeihin, jotka ovat pikemmin eräänlaista ylellisyyttä, esim....
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu "Minä tahdon" sisältyy nuottiin Simojoki, Pekka: "Juhlien juhla : uuden vuosituhannen lauluja" (Suomen Lähetysseura, 2008; sanat, melodia, sointumerkit). Laulu alkaa: "Nyt on se päivä jota kauan kaipasimme".
Huge tuli Stadin slangiin ruotsin kielen sanasta hundra. Sillä viitattiin siis lukuun sata, erityisesti sataan markkaan.Suomen etymologinen sanakirja:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ddd01a6b1a5decc34645…
Salaperäistä Irinaa ja hänen väitöskirjaansa on tiedusteltu aiemminkin tämän palvelun kautta. Tässä on arkistosta löytyvä kysymys ja annettu vastaus (8.11.99) teillekin tiedoksi:
http://tietopalvelu.kirjastot.fi/arkisto.asp?id=1155&arkisto=true
Näkemäsi vempele on ollut mitä todennäköisimmin uurresaha. Pohjois-Karjalan museon maaakuntatyöstä vataava amanuenssi kertoi, että esinerekisterissä tai alan hakuteoksissa ei ole sanaa murresaha, mutta Kontiolahden museon kokoelmaluettelossa mainitaan uurresaha. Se on puinen esine, jossa on kaksi kädensijaa. Kansanperinteen sanakirjan mukaan (Toivo Vuorela, 1979) sitä käytetään puuastian pohjan uurteen leikkaamiseen. Nimityksinä myös uurrinsaha ja kruuslauta.
Rakennustietosäätiön RT-ohjekortissa RT 93-10543 (Asunnon eteis- ja kulkutilat) on tietoa eteistilojen mitoitus- ja suunnitteluperusteista. Rakennustietosäätiön RT-tarviketiedostossa X71 (Eteis- ja aulatilojen kalusteet ja varusteet) esitellään eteistilojen kalusteita. Nämä RT-kortit löytyvät Jämsänkosken kaupunginkirjastosta.
Yleisissä sisustusopaskirjoissa on usein tietoa eteistilojen suunnitelusta ja sisustamisesta. Mainittakoon tässä kirjat Uusitalo, Sirkka: Koti kauniiksi (951-20-4703-9) ja Mårtensson, Hans: Kuistit ja verannat (952-9687-65-6). Näiden kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokannastamme http://intro.jamsa.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 .
Seuraavilla internet-sivuilla on tietoa eteisen suunnittelusta:...
