Parhaiten saat tietoa jonkin fiktiivisen teoksen päähenkilöstä lukemalla hänestä kertovia kirjoja eli tässä tapauksessa Tuija Lehtisen Laura-kirjoja.
Jos haluat kysellä Tuija Lehtiseltä tarkemmin hänen työstään tai teoksistaan, löydät hänen sähköpostiosoitteensa Suomen Nuorisokirjailijoiden Nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
Tuija Lehtisestä löydät tietoa esimerkiksi teoksesta "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" / toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Anni Swan julkaisi kuusi Satuja lapsille luettavaksi -
kokoelmaa vv. 1901-1923. Kuinka Lystikki sai heiniä sisältyy todennäköisesti johonkin näistä. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainoastaan Satuja I
(1901) ja Satuja IV (1912). Näistä kummassakaan ei mainittua satua kuitenkaan ole. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä yliopiston kirjastoon jatkohakua varten.
Vanhempia Ford Escort -korjausoppaita, jotka kattavat vuoden 1977, on saatavilla eri puolilla Suomea kaupunginkirjastoista. Oheisesta liitteestä löytyvät kirjojen tiedot ja sijainti. Kirjan voi saada kaukolainaan toisesta kirjastosta. Asiakkaan kaukolainan tekee hänen puolestaan oman kunnan kirjasto.
Tiedot on tarkistettu Frank -monihausta, joka löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/ (tai Googlesta hakusanoilla Frank monihaku).
Kaikki löytyneet korjausoppaat ovat englanninkielisiä.
Valitettavasti pakinaa ei löytynyt. Kysymys välitettiin kirjastolaisille valtakunnallisen tietolistan välityksellä, mutta tätäkään kautta pakinaa ei paikallistettu. Tunnistaisiko joku palvelumme lukija tämän pakinan ja kommentoisi?
Keskustelimme asiasta kollegoiden kesken ja eräs heistä muisteli että viitisentoista vuotta sitten keskustelupalstat olivat hyvin erilaisia kuin nykyään, monet olivat suljettuja ja vaativat erillisen rekisteröitymisen. Suurin osa sen aikaisista keskustelupalstoista on todennäköisesti myös lopettanut toimintansa tai sitten palveluntarjoajat ovat aikojen saatossa vaihdelleet. Näin ollen on melko epätodennäköistä, että viidentoista vuoden takaisia keskusteluja olisi kovinkaan hyvin säilynyt, saati että niihin pääsisi käsiksi. Tietysti jos serkkusi muistaa viisitoista vuotta takaperin seuraamiensa keskustelupalstojen suoria osoitteita, tai mikäli tiedät jonkin 15 vuotta sitten aloittaneen ja vielä voimassa olevan keskustelupalstan, niin ehkäpä...
Kyllä löytyy . Tämän aiheen kirjat löytyvät kirjastoista luokasta 67.41, kun taas ratsastusta käsittelevät kirjat ovat urheilun puolella, hyllypaikassa 79.15.
Perusteellinen kirja hevosten hoidosta on esimerkiksi:
- Talaskivi: Suomalainen hevoskirja, hevoset ja ratsastus, 1990
Muutamia uudempia:
- Brixner, Saskia: Hevoset : rodut, harrastus ja hoito, 2010
- Mullen, Gary: Tiesitkö tämän hevosista, 2009
- Kaimio, Tuire: Hevonen : ensimmäinen oppaani, 2006
Kaikki edellämainitut teokset ovat myös Haukiputaan kirjastossa.
Haukiputaan kirjaston aineistoa voi katsoa internetistä, osoite http://www.outikirjastot.fi . Hakuehdoiksi voi laittaa luokan 67.41 ja asiasanaksi sanan hevonen.
Kirjaa on kyllä tilattu kirjastoon useita kappaleita, tilaus vain on niin tuore, että se ei vielä näyt tietokannassa eikä siten myöskään Venny-verkkokirjastossa. Viikon, parin kuluttua tilanne on varmaan toinen.
HelMetistä kun katson, niin suomenkielisiä äänkirjoja on enemmän kuin muunkielisiä, mutta jos tarkoitat e-äänikirjoja, niin siihen en osaa sanoa muuta kuin tarjonnan puutteen.
Toistaiseksi meillä ei vielä ole kirjastojakeluun sopimuksia äänikirjakustantajien kanssa MP3 formaatissa tuotetuista äänikirjoista. Kannatta seurata kirjaston uutisia, sillä sopimuksia neuvotellaan parhaillaan.
E-kirja kokoelmissa on vain englanninkielisiä äänikirjoja sekä MP3 että WMA formaatissa, koska meillä on jakelusopimus ulkomaisten toimijoiden kanssa.
Elisa-kirja on kuluttajille suunnattu palvelu eivätkä kirjastot sopimusteknisistä syistä voi hankkia aineistoa kuluttajapalveluista.
Lehdet ovat mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä lukemassa. Myös Joensuun kaupunginkirjastossa on lehtien mikrofilmatut vuosikerrat. Joensuusta mikrofilmejä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon.
Ensin löysin jutun "Sinkulle apu kirjastosta?" (5/2010), mutta siinä ei ole tarinoita tapahtuneista tutustumisista, ainoastaan leikkimielistä strategista pohdintaa. Mutta kuvaillun kaltainen pieni juttu löytyi numerosta 1/2013 otsikolla "Rakkautta kirjastossa". Siinä on kuusi lyhyttä 'Lukijat kertovat' -tekstiä. Samassa lehdessä on myös artikkeli sinkkuillan järjestämisestä Kallion kirjastossa Helsingissä.
Vastasin juuri samantapaiseen kysymykseen.
Tässä siis linkki edelliseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=acbdb478-5e7…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kymmenen eri Red Hot Chili Peppersin CD-levyä. Lisäksi on muutamia kokoelma-CD -levyjä (mm. Woodstock 94 ja Woodstock 99), joissa on yhtyeen esityksiä.
Gillian Andersonin esittämä kappale Extremis on Girl Energy volume 1 CD:llä.
Levyjen saatavuuden voit tarkistaa internetistä kirjaston aineistotietokanta Plussasta, osoite http://www.libplussa.fi.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy mm. seuraavat teokset:
Betonilattiat 2000 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 2000
Ahonen, Taisto: Lattiat. [julkaisija] Opetushallitus 1998
Maalaustyöt 3--Lattioiden pintakäsittely- ja päällystystyöt.1997
Betonilattiat 1997 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 1997
Lattianpäällysteet ja päällystystyöt. 1992
Betonilattiat--luokitus-, päällystettävyys-, suunnittelu- ja rakentamisohjeet 1989
Näidne kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi
Netissä on myös paljon rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviä sivuja. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on koonnut linkkivalikoiman osoitteeseen http://www.htk.fi/kirjasto/asunto1.htm
Valitettavasti näyttää siltä, että Antti Tuurin Äitini suku -sarjaan kuuluvaa romaania Ikitie (2011) ei ole käännetty englanniksi.
SKS:n Suomalaisen kirjallisuuden käännökset Ikitie, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Bolívarin patsas sijaitsee yliopiston tiloissa osoitteessa Unioninkatu 38.
Lähde:
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen
Unioninkatu 38 tunnetaan nykyisin nimellä Topelia
https://kartta.helsinginseutu.fi/
5G-tekniikka on pohjimmiltaan nykyisten tietoliikenneyhteyksien vauhtia kasvattavaa uutta tekniikkaa, jonka terveydellisistä riskeistä vallitsee suuri erimielisyys. Esimerkiksi fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä on tuoreessa kirjoituksessaan pitänyt huolia perusteettomina ja pelottelua "humpuukina". Ala-Nissilän mukaan auringon normaali säteily ja kauempaa avaruudesta tuleva säteily ovat paljon vaarallisempia kuin 5G-tekniikka voi olla. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tammikuussa antamassa tiedotteessa kerrotaan tämänhetkinen tilanne ja vakuutetaan, ettei uutta tekniikkaa oteta käyttöön tutkimatta terveysongelmia.
Toisaalta Suomessa on käynnistetty kansalaisaloite 5G-teknologian kieltämisestä laista. Se ei näytä kuitenkaan keräävän nimiä...
Kivelan sairaalahan on yhä toiminnassa. "Kivelän sairaala ei ole enää sairaala, vaan monipuolinen palvelukeskus. Talossa ei ole enää ylilääkäriä, ylin talon toiminnasta vastaava on johtaja Helena Venetvaara-Nurmi. Tiedot saatu Kivelän keskuksesta. ", vastaa kollega samantapaiseen kysymykseen 04.07.2019
Saatat kuitenkin tarkoittaa hiljattain eläköitynyttä Antti Sorvaa, joka oli Helsingin pitkäaikaissairaaloiden (Kivelä, Koskela, Myllypuro ja Suursuo) ylilääkärinä vuoteen 2010 asti. Hän oli kovin huolissaan sairaaloiden organisaatiomuutoksista. Ne kun tuntuivat kadottavan sujuvat toimintamallit. http://www.prokuntapalvelut-helsinki.fi/?p=99 ja https://www.mediuutiset.fi/uutiset/vastuu-kaihertaa-helsingissa/90f2cff4...
Kyseessä on Poikien seikkailukirjasto, jota julkaistiin wikipedian (https://fi.scoutwiki.org) mukaan vuosina 1925-1960. Julkaisija oli Otava. https://fi.scoutwiki.org/Poikien_Seikkailukirjasto
Sarjaan voi tutustua esim Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi/) kautta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/poikien%20seikkailukirjasto
Kirjoista on tarkat tiedot ja usein tiivistelmätkin myös Lastenkirjainstituutin (https://lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01001&PROFILESET=SNK2&MAX=50&DEPARTMENT=0&LOCATIONID=10%2C1%2C9&FREETEXT=poikien+seikkailukirjasto&Hae=Hae&MULTISRC=4&MULTITEXT=&MULTISRC=5&MULTITEXT=&...
Muistat oikein, Tove Janssonin lasimaalaus koristi Ravintola Tullinpuomin hissin ovia, tosin muumi ei teoksessa esiintynyt.
Tullinpuomin lasimaalaus vuodelta 1941 oli ensimmäinen Janssonin julkiseen tilaan tekemä työ. Valitettavasti hissinovet ja sitä myöten maalaus ovat sittemmin tuhoutuneet, jäljellä on vain mustavalkoinen valokuva.
Tuo valokuva löytyy mm. täältä: http://muumittaja.blogspot.com/2014/03/tove-janssonin-monumentaalityot…
Muut lähteet:
https://www.moomin.com/fi/blogi/tove-jansson-toi-julkisten-tilojen-sein…
https://tovejanssonseura.fi/tove-jansson/tove-janssoniin-liittyvia-paik…
https://elokuvateattereita.blogspot.com/2013/04/sininen-kuu-entinen-elo…
