Tampereen kaupunginkirjaston kotisivun vasemmassa reunassa on ylimpänä linkki Piki-verkkokirjastoon, jonka osoite on: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla takat ja rajaamalla materiaaliksi kirjat ja kirjastoksi Tampereen kirjastot saa 32 viitettä. Teosten saatavuutta voi tarkastella kunkin kohdalta.
Esim. Kari Mäkelän kirjassa Kodin tulisijat. 3.uud.p. 1994 on ainakin selkeät kuvat takan eri kerroksista.
Suomen yleisissä kirjastoissa on karkeasti arvioiden noin 37 000000 kirjaa ja tieteellisten kirjastojen monografiakokoelmassa oli vuonna 2004 noin 16,5 miljoonaa nidettä. Tilastoluvut vaihtelevat laskemistavan mukaan, mutta niiden jakautuminen sektoreittain on nähtävissä tilastollisesta vuosikirjasta tai tilastotietokannasta, osoitteista:
http://tilastot.kirjastot.fi ja https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
http://pxweb2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2004_suppea/html/su…
Valitse Helmetissä sanahaku ja kirjoita hakulauseeksi ruokaohjeet or matrecept. Näin saat uutuusjärjestyksessä keittokirjat kaikilla kielillä. Viitteitä löytyy 4291 kappaletta, mukana on myös muissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevia teoksia. Halutessasi voit rajata kielen ja kirjaston mukaan.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ruokaohjeet+or+matrecept&m=&l=…
Katso vielä hakuohjeita sivulta http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#hakuohjeita
R L Stine on yhdysvaltalainen kirjailija, syntynyt 8 lokakuuta 1943. Hän varttui Ohiossa Columbus-nimisellä esikaupunkialueella. Lisätietoa hänestä saa netistä, vaikkapa Googelista, stine R L, tai kirjasta, Koski Mervi; Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Jos kirjaa ei ole saatavissa omasta kirjastosta, sen voi tilata sen Kaukopalvelusta. Kaukolaina maksaa kotimaasta 4€ per laina.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Lisätietoja Kaukopalvelusta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Kirjailijasta ei ole kirjaa, mutta hänestä on kirjoitettu lehdissä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemmin vastattu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Katso arkistosta hakusanoilla "Hayden, Torey" sivulta : http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Vastauksista löytyvät tiedot mm. artikkeliviitteistä.
Joensuun pääkirjaston lukusalissa on lainattava lehtileikepussi hänestä, jossa on lehtien Anna ja Uusi Nainen kaksi artikkelia vuodelta 1996.
Kirjailijan virallinen kotisivu on osoitteessa: http://www.torey-hayden.com/
Otavan sivuilla on myös matrikkelitietoja hänestä, suomennetuista kirjoista puuttuvat tosin uusimmat:
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/hayden_torey/fi_FI/hayden_to…
Nurmijärven kirjastossa on paljonkin valokuvakirjoja. Tässä joitakin uusimmasta päästä:
Uusi digifotokoulu / Pekka Punkari
Nokikkain : Hannu Hautalan elämä / Markku Turunen
Valokuvaamisen taito / Michael Freeman
Valotuksen hallinta : vaativa valokuvaus / Bryan Peterson
http://ratamo.kirjas.to:8005/Intro?formid=find2oi
Saat luettelon kirjaston valokuvausta käsittelevistä kirjoista kirjoittamalla tietokannan asiasanaruutuun "valokuvaus" ja valitsemalla Nurmijärven kirjastot
Listaa, jossa elektronisia veistoksia olisi kerätty, ei näytä löytyvän. Ehkä otat suoraan yhteyttä eri Taiteilijaseuroihin tai tutustut niiden sivustoihin, joista saa tarkkoja tietoja taiteilijajäsenistä ja heidän teoksistaan. Suomen Kuvanveistäjäliitto ry http://www.sculptors.fi/ pitää sivustollaan jäsenlistaa, josta pääsee klikkaamalla useimpien kuvanveistäjien omille sivuille. Suomen Taiteilijaseura ry http://www.artists.fi/ pitää yllä Verkkomatrikkelia, jossa esitellään 2300 suomalaista taiteilijaa, suora linkki matrikkeliin on http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto löytyy sivulta http://www.skjl.fi/index2.html . Erikoisuutena mainittakoon, että näyttelyjärjestäjä Art Fair Suomi on julkaissut...
Keskustelimme asiasta kollegoiden kesken ja eräs heistä muisteli että viitisentoista vuotta sitten keskustelupalstat olivat hyvin erilaisia kuin nykyään, monet olivat suljettuja ja vaativat erillisen rekisteröitymisen. Suurin osa sen aikaisista keskustelupalstoista on todennäköisesti myös lopettanut toimintansa tai sitten palveluntarjoajat ovat aikojen saatossa vaihdelleet. Näin ollen on melko epätodennäköistä, että viidentoista vuoden takaisia keskusteluja olisi kovinkaan hyvin säilynyt, saati että niihin pääsisi käsiksi. Tietysti jos serkkusi muistaa viisitoista vuotta takaperin seuraamiensa keskustelupalstojen suoria osoitteita, tai mikäli tiedät jonkin 15 vuotta sitten aloittaneen ja vielä voimassa olevan keskustelupalstan, niin ehkäpä...
Tennysonilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Joitakin yksittäisiä runosuomennoksia löytyy http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… , mutta ei runoa The Two Voices.
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Ruusuja sivutaan tosin Brentanon teoksessa ”Satu Ruusunnupusta” (WSOY, 1985), mutta siinä olevat runonpätkät eivät ole samoja kuin kysymäsi.
Vihreän liiton puoluetoimistosta kerrottiin, että puolueohjelmien kirjoittamisesta vastaa pääsääntöisesti työryhmä. Tekstin kieliasusta voi vastata yksi ryhmän vastuuhenkilö, mutta sisällöllä ei siis ole yhtä kirjoittajaa.
Ohjelmat hyväksyy joko puoluekokous tai puoluekokousten välillä puoluevaltuuskunta. Puoluevaltuuskunnan tehtävänä on päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista.
Aikalauslehtien viitetietokanta Aleksista, jota voi käyttää kirjastoissa, voi etsiä tästä aiheesta artikkeleita esim. asiasanalla horoskoopit.
Sain useita viitteitä, esim.
Tiede-lehden tämän vuoden numerossa 9 on artikkeli nimeltä Tähtimerkit menivät uusiksi. Johdannon mukaan uutinen ei ole uusi ja tähdistä ennustajatkin ovat tämän jo kauan tienneet.
Sama lehti on myös vuonna 1989 numerossa 9 käsitellyt samaa asiaa.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan K.A. Tavaststjernan teosta "En patriot utan fosterland" ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähde:
https://finna.fi
E-kirjojen lainaus noin viikon ikäisessä uudistetussa HelMet -sivustossa ei toimi viel, valitettavasti. Toivomme saavamme e-kirjojen lainauksen toimimaan mahdollisimman pian. Kun palvelu toimii taas tältäkin osin, kannattaa HelMet-kirjaston e-kirjat ladata iPadin Bluefire -reader -nimiseen ohjelmaan. Ohjelman saa ilmaiseksi iPadin sovelluskaupasta (kuvakse App store).
Jan-Christer Wahlbeckin kuvakirjassa Poika ja korppi (1988) on jättiläismäinen sinisenmusta korppi, joka opastaa ja rohkaisee kirjan poikaa. Kirjan kuvissa (kirjan on kuvittanut Hannu Väisänen) korppi on välillä myös vihreä. Korppi ja poika tapaavat puiston hiekkalaatikolla. Isäisää/setää ei kirjassa esiinny.
Tämä ei ehkä ole etsimäsi kirja, mutta valitettavasti paremmin kuvaustasi vastaavaa ei löytynyt.
Sukunimen Domentjeff sijaan on teoksen Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, Otava 2000 mukaan otettu Valkamo (Joensuu 1918). Heikki Tarman sanomalehti Karjalaisessa 19.12.2006, s. 13 ilmestyneen artikkelin Kiviristin tarina mukaan Wasili Domentjeffin koko perhe suomensi sukunimensä Valkamoksi v. 1905.
Lehdet ovat mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä lukemassa. Myös Joensuun kaupunginkirjastossa on lehtien mikrofilmatut vuosikerrat. Joensuusta mikrofilmejä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon.
