Hietaniemen hautausmaan toimistosta kerrottiin, että kyseinen muistokumpu oli yhden kesän kausityöntekijöiden tekemä "pila/kuje". Seppovaaran kirjaansa kuvaamaa oravien hautakumpua ei enää ole hautausmaalla.
Runo alkaa näin: Olin Turussa käymässä , joskus talvella, Aurajoen jäällä oli kahteen osaan hajonnut polkupyörä.
Runo on runokirjassa Kuljen, missä kuljen Otava 1965) sekä kokoelmissa Pentti Saarikoski: Runot 1961-66 (Otava 2008) ja Pentti Saarikoski: Runot ( Otava 2006)
Kirjoja löytyy hyllystä useammassakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa https://helmet.finna.fi
Suomalaista kansanperinnettä käsitteleviä kirjoja ovat esim. Matti Sarmelan Suomen perinneatlas (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1994), Suomalaiset uskomustarinat, tekijänä Elina Ranta (WSOY 1996) ja Lauri Simonsuuren toimittamat Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta (Gummerus 2006) sekä Myytillisiä tarinoita (Suomalaisen kirjallisuuden seura (1999).
Tarinoita kummituksista löytyy Pienestä kummituskirjasta, toimittanut Kati Lampela (SKS 2006) ja kirjoista Kuollut kulkee, toimittanut Anneli Kanto (Gummerus 2008), Kuu paistaa, kuollut ajaa: aavetarinoita, toimittanut Eija Timonen (SKS 1984) ja Aaveriekkoja: lappilaisia tarinoita ja kummituksia, koonnut Pentti Harjumaa (Lapin yliopistokustannus 2008) ....
Ikävä kyllä emme löytäneet Tolosen keikoista ennakkomainintaa mistään. keikkoja ei ehkä ole vielä sovittu.Voit kuitenkin seurata alla olevaa sivustoa. Toivottavasti sinne pian ilmestyy jo keikkatiedot.
http://meteli.mobi/artisti/15
Sopivaa kirjallisuutta löytyy runsaasti. Tässä muutamia esimerkkejä:
Sarantola-Weiss: Reilusti ruskeaa: 1970-luvun arkea; Suomalaisten tarina: 4: Järjestelmien aika; Suomalaisen arjen historia: 4: Hyvinvoinnin Suomi; Puoli vuosisataa; Muutosten vuosisata 7 ja 8; Kronikka 1900-1999: Suomen ja maailman tapahtumat; Guinness-kronikka: 1900-luku; Lewenhaupt: Heijastumia: 1890-1989: Vuosisata muotia, muotoilua ja arkkitehtuuria. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
Hei!
Kyllä voit lainata, kun osoitteesi on edelleen Suomessa. Huomioi kuitenkin, että lainat pitää palauttaa sen kaupungin kirjastoon josta olet lainat tehnyt.
Riippuu viruksesta, mutta voihan se tartutella itseään kaikille mahdollisille kiintolevyille, jos se on sellaiseksi ohjelmoitu. Eli ei se kakkoslevykään silloin turvassa ole.
Valitettavasti kysymääsi kirjaa meiltä ei löydy, Turkuun on tällä hetkellä hankittu vain kirjailijan uudempi teos, The Garden of Evening Mists.
Vastaavia tarkistuksia kirjojen saatavuuteen Turussa ja muissa Vaski-kirjastoissa voit tehdä Vaski -verkkokirjastossa osoitteessa www.vaskikirjastot.fi. Saman sivun kautta voit myös tarvittaessa tehdä kaukolainapyynnön tai hankitaehdotuksen, linkit näihin palveluihin löydät sivuston osuudesta "Asiakkaana kirjastossa".
Kysymykseen on vaikea vastata ilman täsmennyksiä. Tarkoittaako kysyjä
satutuntien tulevaisuutta globaalisti vai Suomessa? Suomessa satutuntiperinne elää ja voi hyvin sekä saa uusia muotoja - esim. improvisoidut satutunnit, tukiviitotut satutunnit, mediasatutunnit.
Kirjastot järjestävät yhä enemän tilaisuuksia eri-ikäisille kirjastonkävijöille, ja lastenkirjastopalveluita kehitetään jatkuvasti
ainakin isoissa kirjastoissa, joten tulevaisuus näyttää positiiviselta.
Paikallisia eroja toki on. Englanniksi aiheesta ei löydy tietoa.
Hei!
Kaipaamasi kahden ensimmäisen vuoden vuosikirjat löytyvät Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta.
- Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1961-62 ja
- Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1962-63.
Sitä vastoin Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1963-64 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Porin kaupunginkirjastosta.
Seitti-verkkopalvelun mukaan levy on cd-muodossa, mutta todellisuudessa kyse on LP-levystä. Valitettavasti tämän levyn kohdalla oli tiedoissa virhe.
Kaukolaina-asioissa kannattaa olla aina ensiksi yhteydessä omaan kirjastoon. Sieltä välitetään kaukolainapyyntö sinne, missä haluttu materiaalia on saatavana.
Lienee varatuomari Arvi Salonen, joka
-syntyi 23.7.1906 Laukaassa
-ylioppilas Jyväskylän lyseosta 1926
-oikeustutkinto 12.12.1931
-varatuomari 1936
-Muhoksen nimismies (piiriin kuului myös Utajärvi) 1933-1944
-Oulun läänin ylimääräinen apulaispoliisitarkastaja 1944
-Korpilahden nimismies (piiriin kuuluivat myös Muurame ja Säynätsalo) 1945-1955
-Vaasan läänin poliisitarkastaja 1955-1957
-Uudenmaan läänin poliisitarkastaja 1957-1960
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninkamreeri 1960-1962
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninneuvos ja kansliapäällikkö 1962-1971
-Uudenmaan läänin vt. maaherra 1964 (5 kk) ja 1966 (1 1/2 kk)
-sotilasarvo kapteeni 1942
-kuollut 13.12.1984
-kirjoituksia mm. Suomen poliisilehdessä, Poliisimiehessä ja eri sanomalehdissä...
Runo onkin Antero Kajannon, ja se on hänen kokoelmastaan Paarma: eläintarinoita. Runon nimi on Turilaan ristiäiset (s. 46). Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164654__Spaarma__Orightre…
Valitettavasti laulua ei tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan sitä kautta vastaus löytyy.
Brahenkentän eli Kallionkentän rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1920. Tavoitteena oli rakentaa kilpailuihin ja harjoituksiin soveltuva urheilukenttä, jossa olisi keskellä pallokenttä jonka ympärillä olisi kiertävä juoksurata, lisäksi kentällä olisi yleisurheilun suorituspaikat. Suunnitelmaan kuuluivat myös pukuhuoneet ja aluetta ympäröivä aitaus.
Rakennusyöt kestivät ensimmäisessä vaiheessa aina vuoteen 1926, jolloin saatiin valmiiksi vasta kentän täyte ja tasoitustyöt. Kenttä avattiin 1926 yleisölle, vaikka se ei oli vielä keskeneräinen.
Työt olivat keskeytyksissä muutaman vuoden, jonka jälkeen niitä jatkettiin vuonna 1928. Kentän rakennustyöt valmistuivat lopullisesti vasta vuonna 1931, jolloin valmistui kentän pukuhuoneiden laajennus....
Olisikohan kyseessä tämä henkilö?
Erik Valentin Sjöstedt (1866-1929) oli ruotsalainen toimittaja, joka toimi vuodesta 1888 Pariisissa ensin Dagens Nyheterin ja myöhemmin Stockholms Dagbladin kirjeenvaihtajana ja kirjoitti tuolloin myös ranskalaisiin lehtiin (mm. Le Temps, Le Figaro). Vuodesta 1909 Sjöstedt toimi Pariisissa Ruotsin ulkoministeriön tehtävissä. Hän oli naimisissa ranskalaisen kirjailijan Léonie Bernardinin kanssa.
Kirjallinen tuotanto:
Sverige kring Eiffeltornet : skizzer från verldsexpositionen och svenska kolonien i Paris (under redaktion af Erik Sjöstedt, 1889).
Svenskarne i Paris (1900).
Paris (1900).
d'Estournelles de Constant och hans verk: Den parlamentariska skiljedomspolitiken : Det skandinaviska riksdagsmannabesöket...
HUS:in arkistosta neuvottiin ottamaan yhteyttä suoraan sinne, niin sieltä opastetaan miten tällainen tietopyyntö laaditaan. Arkiston puhelinnumero on 0505958054.
