Joensuun seudun kirjastoissa ei ole käytössä. Kyseiset tuotteet ovat CompAid Oy:n (www.compaid.fi) tuottamia ohjelmia, joita myydään lisenssiperustein. Lainausoikeuden sisältävä lisenssimaksu on korkea (esim. aLeksis 2, 672 eur). Kirjastoista kannattaa kysellä vastaavia aineistoja lukiongelmaisten tukimateriaaliksi.
Tricia Guildin ja Elspeth Thompsonin kirjaa Tricia Guild pattern ei näyttäisi olevan vielä Suomen kirjastoissa. Voit jättää kaukolainapyynnön lähikirjastossasi. Kirjastolle voi jättää hankintapyynnön. Tässä vielä teoksen tarkemmat tiedot:
Tricia Guild pattern /
Tricia Guild; Elspeth Thompson, 2006
English Book 1 v. (unpaged) : col. ill. ; 31 cm.
New York : Rizzoli, ; ISBN: 0847828921
Lahden kaupunginkirjastosta ja Hollolan kunnankirjastosta löytyy runsaasti Raamatun henkilöistä kertovaa kirjallisuutta ja pääosin ne ovat luokassa 22.3. Luokasta 22 löytyy Raamatun kertomuksia, joissa käsitellään myös Raamatun henkilöitä. Kirjoja on sekä aikuisten- että lastenosastoilla. Kirjallisuutta voi hakea myös LASTU:sta eli Lahden seudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ tarkennetusta hausta kirjoittamalla kenttään Asiasanat/Aihe hakusanat "raamatun henkilöt". Lapsille tarkoitettuja kuvakirjoja Raamatun henkilöistä löytyy myös luokasta 85.22 lastenosastoilta.
Marilyn Kayesta löytyy tietoa hänen suomalaisen kustantajansa WSOY:n nettisivulta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320&cat=2 ja Mervi Kosken kirjasta /// Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. - 2001 ///. Arviointeja hänen kirjoistaan löytyy lisäksi aikakauslehdistä, näitä artikkeleita voi etsiä kirjastossa Arto-tietokannan avulla.
Laajakaistaliittymiä sai viime vuonna lainaksi Lahden kaupunginkirjastosta, mutta ei enää tänä vuonna. PHP tarjosi käyttötuen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Hei!
Pirkanmaan kirjastot kattavassa Piki-verkkokirjastossa, osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voi tehdä haun asiasanalla esikoisteokset. Laittamalla lisärajaukset:1.aineistolaji: kirja, 2.kieli: suomi, 3.ei lasten aineistoa ja 4.täppä kohtan kaunokirjallisuus saa esikoisteoksia vuosina 2000-2008 yhteensä 518 kappaletta. Kun kokeilin tuoreemmilla kirjoilla, huomasin, että tulokseen tulevat mukaan myös esikoisteosten uudet painokset (esim. Ian McEwanin Sementtipuutarhan pokkariversio). Toisaalta tuloksesta varmasti puuttuu joitakin hyvin pieniä kustantajia ja omakustanteita, mutta jonkinlaisen käsityksen asiasta saa.
Aluksi voisit kysyä esimerkiksi työvoimatoimistosta koulutusväyliä tai tutustua internetissä erilaisiin koulutussivustoihin kuten opetus-ja kulttuuriministeriön sivut http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/?lang=fi. Onnea hakuun!
HelMet-kirjastojen tuoreimmat uutuuskirjat löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/ftlist*fin. Listoja on jaoteltu aineiston kielen ja aineistotyypin mukaan. Kirjat ilmestyvät listalle, kunhan ne on viety kirjaston järjestelmään. Sitä ennen kirjoja ei valitettavasti pääse näkemään.
Ainakin
Laar, Mart
Unohdettu sota : sissi- ja tiedustelusotaa Virossa toisen maailmansodan aikana ja sen jälken. - FinnEpos,1993.
Ērglis, Dzintars
Latvian kansallinen vastarintaliike (1944-1956)
Teoksessa: Miehitetty Latvia / toim. Marjo Mela. - Rozentāls-seura, 2007.
Kuodytė, Dalia
Tuntematon sota : Liettuan neuvostovastainen aseistettu vastarinta vuosina 1944-1953. - Veterator, 2007.
Laasi, Edvard
Viron vastarinta 1944-1949 : asiakirjakokoelma. - E-S press, 1993.
Behr, Hermann
Partisaanina Viron metsissä. - WSOY, 1958.
Romaaneja Virosta:
Viirlaid, Arved
Ristittömät haudat. - Karisto, 1968 ja myöh.
Viirlaid, Arved
Henki ja kahleet. - Karisto, 1981.
Mihkelson, Ene: Ruttohauta - WSOY, 2011
Raud,Eno: Metsäveljet- Orient Express, 1991
Raitis...
Englannissa on tavallista, että joku kuningashuoneen jäsen toimii tärkeän instituution suojelijana. London Library sain pian perustamisensa jälkeen suojelijakseen kuningatar Viktorian puolison prinssi Albertin. Sittemmin muut kuninkaalliset ovat seuranneet häntä, nyt tehtävässä on kuningatar Elisabet II.
Englannin kansainyhteisön kirjasto oli taloudellisissa vaikeuksissa 1990-luvulla. Prinssi Charles suojeli keräystä, jolla saatiin kasaan puuttuvat rahat ja kirjaston kokoelmat on näin saatu yhdistettyä Cambridgen yliopiston kirjaston kokoelmiin. Tässä siis kaksi esimerkkiä.
Tällä hetkellä kirja näyttäisi olevan hyllyssä kirjastoautossa ja Entressen, Kirjasto Omenan, Laaksolahden, Nöykkiön, Sellon ja Soukan kirjastoissa. Tilanne voi tietysti muuttua, joten kannattaa varmistaa tilanne ennen kirjastoon lähtöä Helmet-sivustolta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28siddhartha%29%20a%3A…
Voit myös varata kirjan Helmet-kirjastoista ja saada sen lähetetyksi haluamaasi kirjastoon Helmet-alueella.
Mielestäni ne ovat lähes aina suomennettuja, kuten jälkimmäisessä Shekespeare-esimerkissäsi, suomentajan nimi mainiten.
Mikäli sitaattia ei ole aiemmin käännetty suomeksi, kääntää koko teoksen suomentaja myös sitaatin ja mainitsee itsensä sen kääntäjäksi.
Mikäli teos on alunperin kirjoittettu suomeksi, on kirjoittajalla yleensä tapana laitta sitaatti teoksensa alkuun suomeksi, kääntäjän nimi ilmaisten kuten edellä. Aika usein sitaatti on sekä alkukielisenä että käännettynä.
Näkemykseni perustuu käytännön havaintoihin. Kääntämättä jätetty sitaatti merkitsee oletusta lukijan kielitaidosta, eikä se ole kovin kohteliasta.
Nuppineula ja silmäneula löytyvät ainakin Grimmin sadusta Roskaväki. Tässä sadussa nuppineula raapaisee isännän kasvoihin ja tuolissa olevan silmäneulan päälle hän istuu. Satu löytyy kirjasta Grimm, Jacob: Grimmin satuja. Tässä sadussa ei siis kuitenkaan "pistetä silmään". Kasettia voisi yrittää jäljittää, jos sadusta muistuisi mieleen muitakin yksityiskohtia.
Nuottikokoelma: Chappell collection of great theatre composers, Vol 1. ainakin sisältää kyseisen kappaleen. Löydät sen tiedot itsekin yleisten kirjastojen monihaun kautta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla valikosta monihaut, ja sieltä maakuntakirjastojen kokoelmatietokannat. Nuottikokoelmaa löytyy monista kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Monihaussa voi hakea myös kappaleen nimen ja tekijän mukaan, jolloin hakutuloksena löytyi Plussasta
kaksi nuottikokoelmaa. Tarkista kirjastosta, sisältyykö kyseinen kappale todella niihin.
Yhdysvalloissa kouluvuosi vaihtelee jonkin verran osavaltion mukaan, mutta keskimäärin lukuvuodessa on 180 koulupäivää. Kevätkauden viimeinen päivä vaihtelee myös, mutta publicholidays.us-sivuston mukaan ainakaan niiden koulujen kohdalla, joita tarkastelin, yksikään lukuvuoden viimeinen päivä ei ollut lauantai.
Alla linkki sivustolle:
https://publicholidays.us/school-holidays/
Saattaa olla, että anagrammit ovat suositumpia englanniskielisissä maissa.
Anagrammien alkuperä on kreikan kielessä ja salakirjoituksessa. http://mysteriouswritings.com/the-history-and-secrets-of-the-anagram/
Anagrammit ovat levinneet latinan kautta edelleen, joten latinaan pohjautuvissa kielissä ne ovat olleet pidempään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Anagram
Vaikka suomen kielen taivutus onkin hieman hankalaa, saa suomenkielisiäkin anagrammeja aikaiseksi esim. erilaisilla anagrammikoneilla. https://www.voice.fi/ilmiot/a-64925
Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa:
"Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-...
