Tunisian yleisistä kirjastoista on vaikea löytää tilastotietoja. Todennäköistä on, että Tunisian Kansalliskirjasto on maan suurin, sen kokoelmiin kuuluu muun aineiston ohessa n. miljoona kirjaa. Tietoa kirjastosta löytyy osoitteessa: http://www.bibliotheque.nat.tn/en/default.aspx
Yliopistokirjastoilla on myös laaja verkostonsa. Tietoa siitä löytyy osoitteessa:
http://www.librarytechnology.org/lwc-processquery.pl?SID=20090313561157…
Hei!
Pirkanmaan kirjastot kattavassa Piki-verkkokirjastossa, osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voi tehdä haun asiasanalla esikoisteokset. Laittamalla lisärajaukset:1.aineistolaji: kirja, 2.kieli: suomi, 3.ei lasten aineistoa ja 4.täppä kohtan kaunokirjallisuus saa esikoisteoksia vuosina 2000-2008 yhteensä 518 kappaletta. Kun kokeilin tuoreemmilla kirjoilla, huomasin, että tulokseen tulevat mukaan myös esikoisteosten uudet painokset (esim. Ian McEwanin Sementtipuutarhan pokkariversio). Toisaalta tuloksesta varmasti puuttuu joitakin hyvin pieniä kustantajia ja omakustanteita, mutta jonkinlaisen käsityksen asiasta saa.
Kirja on uusi, eikä siksi vielä kirjastoissa. Se on kuitenkin tilattu ja lähiaikoina tulossa moniin Helmet-kirjastoihin. Se näkyy Helmet-verkkokirjaston haussa heti, kun ensimmäiset kirjat on viety tietokantaan.
http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Kirjaa on tulossa 11 kappaletta Helmet-kirjastoihin. Siihen on tällä hetkellä kaksi varausta. Kannattaa tehdä varaus heti, uskoakseni ehdit saada kirjan ennen matkalle lähtöäsi. Ohjeet varauksen tekoon löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Aluksi voisit kysyä esimerkiksi työvoimatoimistosta koulutusväyliä tai tutustua internetissä erilaisiin koulutussivustoihin kuten opetus-ja kulttuuriministeriön sivut http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/?lang=fi. Onnea hakuun!
Tilder -sukunimeä ei löytynyt hakuteoksistamme. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä neuvoa sukututkimukseen liittyvissä asioissa.
http://www.genealogia.fi/index.html
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on nimiarkisto, josta sukututkijat voivat etsiä tietoa.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=111
Kyseinen kirja on suomennettu nimellä Rohkaiseva johtaja: Miten esimies palkitsee ja antaa tunnustusta. Vuoden 2001 painoksen on suomentanut Aaro Vakkuri ja kirjan sivulla 10 sanotaan lyhyesti: "Parhaat esimiehet osoittivat lämpöä ja muiden tunteista välittämistä paljon enemmän kuin alimman neljänneksen esimiehet. He pääsevät lähemmäs ihmisiä, ja he ovat selvästi avoimempia jakaessaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan kuin alimman neljänneksen esimiehet.". Sivulla 11 sanotaan:"Yleisesti ollaan sitä mieltä, ettei johtaminen on suosituimmuuskilpailua...mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että loppujen lopuksi olemme tehokkaampia ja energisempiä niiden ihmisten kanssa, joista pidämme. Ja pidämme heistä suhteessa siihen, mitä he saavat meidät...
Novellia ”Mitt första mord” ei ole ilmeisestikään suomennettu. Huldénilta on muutenkin suomennettu melko vähän novelleja. On pieni mahdollisuus, että novelli olisi ilmestynyt jossakin kokoelmassa, jota ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Novellin ”Kun kuningatar Silvia itki” alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on ”Jag såg drottning Silvia gråta”, ja kyseinen novelli löytyy kokoelmasta ”Berättelser ur mitt förflutna liv” (Schildt, 1990).
Uusin maailmankartasto on Karttakeskuksen suuri maailmankartasto (2013). Se on tilattu Helmet-kirjastoihin, ja pikapuoliin lainattavissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
Alla muita uusimpia:
- Tammen suuri maailmankartasto (2011)
- Karttakeskuksen pieni maailmankartasto (2011)
- The new atlas of world history : global events at a glance : with 433 illustarions and 56 maps / John Haywood (2011)
- Oxford primary atlas / editorial adviser Patrick Wiegand (2011)
Kirjoitustapa on tarkistettu kielitoimistosta, koska esiintyy erilaisia kirjoitustapoja.
Ensimmäisessä tapauksessa on kaksi oikeaa tapaa kirjoittaa:
kunta-valtiosuhde ja valtio-kuntasuhde
tai sitten kunta-sanan jälkeen pitkä ajatusviiva ja valtio ja suhde -sanojen väliin lyhyt yhdysviiva ja vastaavasti kun kirjoitetaan ensin valtio-sana.
Toinen tapaus kirjoitetaan:
valtiontalouden kehykset
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvä kirjastojen palvelujen lista kertoo, että Tapulikaupungin kirjastosta löytyy kirjankierrätyspiste. Soitin sinne ja varmistin vielä, että siellä on todellakin käytössä kierrätyskärry, johon voi tuoda tarpeettomia kirjoja ja josta voi itse ottaa toisten sinne tuomia kirjoja. Toki valtavan suuria määriä sinne ei kerralla mahdu.
Nuppineula ja silmäneula löytyvät ainakin Grimmin sadusta Roskaväki. Tässä sadussa nuppineula raapaisee isännän kasvoihin ja tuolissa olevan silmäneulan päälle hän istuu. Satu löytyy kirjasta Grimm, Jacob: Grimmin satuja. Tässä sadussa ei siis kuitenkaan "pistetä silmään". Kasettia voisi yrittää jäljittää, jos sadusta muistuisi mieleen muitakin yksityiskohtia.
Eläintarha sai ensimmäisen ilveksensä vuonna 1897. Eläimen oleskelutilat olivat tuohon aikaan erittäin huonot, minkä vuoksi ilvekset kuolivat melko pian. Vuosina 1897-1905 niitä hankittiin kaikkiaan 18 yksilöä. Vuonna 1905 tullut uros kesti vankeuden paremmin, vuonna 1913 se saikin puolison ja uuden tarkoituksenmukaisemman asunnon.
Palmgren, Rolf
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
Kyseessä on varmaankin Anthony Burgessin kirjoittama ja Fulvio Testan kuvittama Siellä missä jäätelö kasvaa (Kirjayhtymä, 1980).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kuvailee kirjan tapahtumia näin: "Minä, Jaska ja Tomppa pääsevät ilmalaivalla jäätelömaahan ja kertovat havainnoistaan. Kertomus seuraa tutkijoiden päiväkirjaa ja viikonpäivät ovat: namnamtai, tikkistai, keksiviikko, tortuntai, purijantai, lautastai, suuhuntai. Lopussa paljastuu, että pojat syövätkin jäätelöä vasta Luigin jäätelöbaarissa nimeltään Gelato Land eli Jäätelömaa."
Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään.
Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990).
Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 2000-09 Axel-nimi on annettu 1192 lapselle. Vuosina 2010-15 tämän nimen on saanut 531 poikalasta.
Väestörekisterin nimipalvelussa olevalla haulla (ks. linkki alla)löytyvät tiedot aina 1800-luvun lopulta saakka kahden vuosikymmenen jaksoilta.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista, kerrottiin, että merkintä voi tarkoittaa, että koru on puhdasta hopeaa (eli Silver 99,9 %), mutta turistikauppojen leimoihin ei aina voi luottaa, joten varma asiasta ei voi olla.
Kysymyksen säkeet ovat L. Onervan tekstiä. Katkelma on vuonna 1910 julkaistuun kokoelmaan Särjetyt jumalat sisältyvän Geisha-sikermän päätösrunosta, ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä:
Luulet päivään pääseväsi:
tulee ilta vastaan.
Ihminen on aavistusta,
unta ainoastaan.
Geisha-sikermä (kokonaisuudessaan tai osittain) on mukana useassa Onerva-kokoomateoksessa. "Luulet päivään pääseväsi" löytyy Särjettyjen jumalien lisäksi esimerkiksi Helena Anhavan toimittamasta valikoimasta Etsin suurta tuulta : valitut runot 1904-1952.
Nuottikokoelma: Chappell collection of great theatre composers, Vol 1. ainakin sisältää kyseisen kappaleen. Löydät sen tiedot itsekin yleisten kirjastojen monihaun kautta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla valikosta monihaut, ja sieltä maakuntakirjastojen kokoelmatietokannat. Nuottikokoelmaa löytyy monista kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Monihaussa voi hakea myös kappaleen nimen ja tekijän mukaan, jolloin hakutuloksena löytyi Plussasta
kaksi nuottikokoelmaa. Tarkista kirjastosta, sisältyykö kyseinen kappale todella niihin.
