Teiniagentti Luna –sarjaa on suomennettu 5 osaa Egmontin kustantamana. Amerikassa sarjaa (Amazing agent Luna) on ilmestynyt 7 osaa ja osa 8 on suunniteltu ilmestyväksi 2012 ja osa 9 2013, mutta suomeksi niitä ei ilmeisesti saada. Kirjastoista siis löytyy 5 ensimmäistä osaa.
Urheilukysymyspalstaa ei löytynyt, olisiko lopettanut toimintansa? On olemassa Suomen urheilutietäjät -niminen yhdistys, jonka tarkoituksena on oman sivustonsa mukaan "edistää ja pitää yllä urheilutietoutta Suomessa":
http://www.sci.fi/~sut/
Toiseen kysymykseesi vastattiin Suomen urheilukirjastosta (http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976) näin:
"Niin kauan kuin nykymuotoinen seiväshyppy on ollut arvokisaohjelmassa, yrityksiä on ollut kolme kutakin korkeutta kohti. Mutta aikoinaan on ollut mahdollista yrittää ennätyskorkeudesta vielä neljännen kerran."
Toivo Vuorelan teoksessa Suomalainen kansankulttuuri, ISBN 951-0-07191-9(WSOY,1975) kerrotaan potaskan, hartsin ja tärpätin teosta. Myös teos Suomen kansankulttuuri saattaisi olla tutustumisen arvoinen. Teoksen on tehnyt Ilmar Talve ja se on Suomen Kirjallisuuden Seuran julkaisu, josta on tullut uudistettu laitos vuonna 2012. ISBN 978-952-222-414-9. Kirja käsittelee suomalaisia elinkeinoja ja aineellista kulttuuria.
Harri Metsälän teos Pihka, ISBN 951-664-074-5 (Gummerus,2001)käsittelee pihkan keruuta ja käyttöä Suomessa sekä muualla maailmassa.
Tietokannoista ja hakuohjelmista haettaessa osumia aiheesta intiaanit ja kaunokirjallisuus tulee liikaa.
Sisällönkuvailu ei kerro juonta. Joten sen perusteella kirjaa on vaikea löytää.
Pyysimme vinkkejä Suomen yleisten kirjastojen yhteisellä postituslistalla. Tässä pari ehdotusta: James Houston: Aavekettu ja Mia Couto: Plumeriaveranta.
Hyödynsitkö Helmet-haussa Tarkennettua hakua? Sen suora osoite on http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea… .
Tarkennetussa haussa Vuosi-kenttien avulla voit rajata teosten ilmestymisajan.
Yleiset Helmet-hakuohjeet löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html .
Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään.
Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990).
Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä...
Tietosanakirja-artikkeleiden ja kirkkohistorian yleisesitysten (Holmquist: Kirkkohistoria 2 ; Christensen: Kirkkohistoria 2)lisäksi suosittelisin seuraavaa kirjallisuutta:
Saarnivaara: He elivät Jumalan voimassa. 1976 (Uusi p. 1983 He elivät Jumalan voimasta ; kirjassa elämäkerrat sekä John Wesleystä että Philipp Jakob Speneristä)
Spener: Pia desideria. 1984 , 1. p. ilm. v. 1962 nimellä Kirkon uudistus, joiden johdannoissa Spenerin elämästä ja ajattelusta
Bruns, Hans: Pietismin isä Philipp Jakob Spener. 1976
Englanniksi Al Bundy -hahmon ammatti on women's shoe salesman eli hän työskentelee myyjänä naisten kenkäkaupassa. Hänen esimiehensä on Gary.
Kauppias-sanalla on kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä:
1) kauppaa ammatikseen harjoittava henkilö
2) kaupustelija, kaupittelija, kauppaaja.
Ykkösvaihtoehdossa kauppias voidaan tulkita yrittäjäksi eli hän on taloudellisesti vastuussa liiketoiminnasta kun taas myyjä on yrittäjän työntekijä ja alainen. Mutta kakkosmerkityksen huomioon ottaen myös termi kenkäkauppias kelpaa luonnehtimaan Bundya.
Singerin tehtaan tietokannan mukaan ompelukone on valmistettu joskus helmikuun lopun ja toukokuun lopun välisenä aikana vuonna 1922. Ensimmäinen sähköompelukone valmistettiin vuonna 1921 Singerin tehtailla.
Mikko Niskasen vuonna 1974 ohjaama elokuva Omat koirat purivat on Yleisradion tuotantoa. Elokuvasta on kirjastoissa lainattavana Ylen tallennepalvelun tuottama VHS-tallenne, mutta DVD:llä elokuvaa ei valitettavasti ole katsottavissa. VHS-tallenne on lainattavissa muutamasta Suomen kirjastosta, joten jos olette kiinnostunut siitä, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman lähikirjastonne kautta.
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Elonet https://www.elonet.fi/fi
Finna https://finna.fi/
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yle Arkistomyynti https://docs.google.com/...
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen on tallennettu äänikirjaksi suomen lisäksi myös saksaksi (Sinuhe der Ägypter, 2012), ja tšekiksi (Egypt́an Sinuhet, 2011).
Saksankielinen äänikirja näyttää kuuluvan Deutsche Bibliotekin kokoelmiin. Tšekinkielinen Sinuhe äänikirjana on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi
https://www.deutsche-bibliothek.org/online-katalog.html
Ulkoministeriön verkkosivuilla on seuraava ohjeteksti: "Suomen lain mukaan jos lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa, päättävät he yhdessä kaikista lapsen asioista, eikä toisella huoltajalla (tai muulla henkilöllä) ole oikeutta viedä lasta ulkomaille ilman toisen huoltajan (huoltajien) suostumusta. Suomen laissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, miten suostumus tulee ilmaista. On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka lähtö Suomesta onnistuisikin, toisen valtion rajalla viranomaiset voivat vaatia kirjallista suostumusta.
Tarkista aina alaikäistä koskevat matkustusvaatimukset kohdevaltion viranomaisilta. Jotkin maat (esimerkiksi Venäjä ja Etelä-Afrikka) määrittelevät tarkkaan, minkälainen luvan täytyy olla.
Myös lentoyhtiöllä voi...
Lapsi muistuttaa hieman molempia, sillä hän saa perimänsä molemmilta vanhemmilta. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/perinnollisyys/kuvamappi/kuvagalleria2/ssy
Lapsi saattaa muistuttaa enemmän jompaa kumpaa vanhempaansa, jos tällä on paljon dominoivasti periytyviä ominaisuuksia. Suuri silmäinen, pisamainen oikeakätinen saa suuremmalla todennäköisyydellä kaltaisensa lapsen kuin pienisilmäinen, ohuthuulinen vasenkätinen. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/1pis
Kaikki ominaisuudet eivät kuitenkaan ole vain yhden geenin varassa. Siksi kaksi tummasilmää voikin saada sinisilmäisen jälkeläisen. Kun taas kaksi vaaleatukkaista...
Tässä ilmeisesti tarkoitetaan TV-mainosta, jossa auton "vastanäyttelijänä" on pieni musta kilipukki. Mainoksessa soi Lenny Kravitzin kappale Are You Gonna Go My Way.
Yleisiin kirjastoihin ei tällaisia ohjekirjoja yleensä oteta, mutta ns. vapaakappalekirjastot (Turun yliopiston kirjasto, Kansalliskirjasto) ottavat ohjekirjojen kaltaisia pienpainatteita kokoelmiinsa. Suurinta osaa pienpainatteista ei ole Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannassa. Sinun kannattaakin ottaa yhteyttä kirjastoon, henkilökunta vastaa mielellään aineistokyselyihin. Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Aineistoa saa tutkia Raision asiakastilassa. Lisää ohjeita pienpainatteiden käytöstä löytyy täältä:
https://utuguides.fi/c.php?g=668204&p=4740341
Internetistä löytyy oheinen verkkokauppa, josta voi myös kysyä maksullisia ohjekirjoja:
https://www.ohjekirja.org/traktorien-ohjekirjat
Suomen Kalakirjastosta Ari Savikko vastaa näin: Kohosiimakalastus on pintaan viritetystä pitkäsiimasta käytetty nimitys Pohjois-Karjalassa. Siima viritetään kohojen avulla pintaan, ja koukuissa käytetään kalasyöttiä. Pyydystä käytetään lähinnä lohikalojen pyynnissä. Tämä nimi tämänkaltaiselle pitkällesiimalle ei ole laajemmin levinnyt, vaan nimenomaan Pohjois-karjalassa käytössä. Siellä se on kirjoitettu myös kalastussääntöihin.
Suomen kalakirjasto sijaitsee Muoniossa, siellä on laajan kalakirjallisuuden ja sarjajulkaisujen lisäksi erittäin hyvää asiantuntemusta vastata kalakysymyksiin https://www.suomenkalakirjasto.fi/
Internet-osoitteen http://www.kirjastot.fi kautta pääset etsimään itsellesi sopivaa aineistoa. Klikkaamalla kohdasta tieteelliset kirjastot ja seuraavaksi yliopistokirjastot pääset esimerkiksi Helsingin Yliopiston HELKA-tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi). Valitse kohta asiasanahaku ja kirjoita 'remote sensing'. Heidän kokoelmassaan on myös 1990-luvulla painettuja teoksia aiheesta.
Varmasti myös Teknisen Korkeakoulun kirjastossa on alan teoksia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien kirjastojen aineistoa voit saada kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistot löytyvät osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Haku kannattaa tehdä asiasanahaulla ja käyttää asiasanoja: portugali matkaoppaat. Kun kirja on hyllyssä, sen voi tilata puhelimitse omaan lähikirjastoon, kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Haku antoi mm. seuraavia teoksia:
Spain & Portugal including Morocco 2002
Julkaisutiedot: London, Macmillan, 2002
Western Europe
Julkaisutiedot: Melbourne, Lonely Planet, 2001
Jepson, Tim
Portugal
Julkaisutiedot: Basingstoke, AA, cop. 2001
Ervi, Heli
Portugali löytöretkeilijäin maa
Julkaisutiedot: Helsinki, Tammi, 2001
Wilkinson, Julia
Nimeke: Portugal
Julkaisutiedot: Hawthorn, Lonely Planet, 2001
15.1.2003 Finnpanel julkaisi tuoreen tutkimuksen television katselusta Suomessa.
Yli 10-vuotiaat suomalaiset katsoivat televisiota vuonna 2002 päivittäin keskimäärin 2 tuntia ja 51 minuuttia. Katseluaika kasvoi edellisvuoteen verrattuna 2% (4 minuuttia). Lisääntynyt katselu kertyi ns. "prime time"
aikaan (klo 18-23) erityisesti mieskatsojien toimesta.
Amerikkalaiset katsovat televisiota yli 4 tuntia päivässä.
http://www.csun.edu/~vceed002/health/docs/tv&health.html
