Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran...
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla huomattava, joten myös vuoden 1890 hopeamarkan arvo voi vaihdella huomattavasti kolikon kunnon mukaan.
Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas -kirjan mukaan kyseessä olevan kolikon arviohinta vaihtelee 5 - 250 € välillä. Kannattaa kuitenkin antaa vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon arvioida rahan kunto, jolloin hän voi antaa myös hinta-arvion.
Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista: http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas / toimittanut Suomen...
Laulujen nuotteja voit etsiä laulujen nimillä ja usein myös alkusanoilla esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) tai oman alueesi kirjaston verkkokirjastosta.
Erkki Ainamon sanoilla ja nimellä "Menneet päivät" (alkusanat: "Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset") "Auld lang syne" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "120 kitaralaulua" (F-Kustannus, 2013) ja "101 kitaralaulua" (Musiikki Fazer, 1949). Säkeistöjä on neljä.
Pekka Sipilän sanoilla ja nimellä "Ystävänmalja" tai "Ystävän malja" (alkusanat: "Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset") laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 7. Säkeistöjä on kaksi.
Nimellä "Aika entinen" laulusta löytyy kaksi vähän erilaista versiota, molemmissa on...
Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee".
Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset:
Kewät-laulu...
Runo on Aale Tynnin "Pääskynen". Se alkaa: "Ei mitään ole kauniimpaa". Myöhemmin runossa "tuuli tulee viuhuen". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen" (WSOY, 1949) ja myös esimerkiksi kirjoihin Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013) ja "Tämän runon haluaisin kuulla. 2" (Tammi, 1987).
Runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Eero Nallinmaa ja Tapani Arvola. Arvolan säveltämässä "Pääskysessä" on vain osa runosta ja sitä on muokattu, esimerkiksi sanoitus alkaa: "Ei mikään ole kauniimpaa".
Kyseessä saattaisi olla karekuoriainen (Megatoma undata).
Karekuoriainen esiintyy luonnossa lahopuissa, joissa sen toukat elävät usein erilaisten pistiäisten ja lintujen pesissä. Laji voi esiintyä myös vanhoissa hirsirakennuksissa, mutta sen toukat aiheuttavat vain harvoin merkittäviä tuhoja luonnonkuituisille materiaaleille ja nahalle.
Karekuoriaisen tunnistaa värityksestä. Mustan kuoriaisen peitinsiivissä on kaksi aaltoilevaa epämääräistä valkoisten suomujen muodostamaa poikkivyötä ja etuselän takakulmissa on vaaleat laikut. Laji on kooltaan 3,5–5,9 mm ja muodoltaan pitkän soikea.
Aikuiset karekuoriaiset talvehtivat ja ne lähtevät liikkeelle alkukesällä etsimään ravintoa ja lisääntymiskumppaneita. Muninta tapahtuu lahopuissa oleviin...
Koska kumpaakaan kirjainta ei käytetä suomen kielen kotoperäisissä sanoissa, on olemassa lähinnä joitain harvoja vierasperäisiä sanoja, joissa kirjaimet x tai q ylipäätään esiintyvät. Nykysuomen sanakirja tunnistaa kuusi q-kirjaimella ja viisi x-kirjaimella alkavaa sanaa, eikä niistä yksikään ole adjektiivi.Äänteellisesti X vastaa yleensä ks-konsonanttiyhtymää, ja suomen kirjakielen luoja, Mikael Agricola, käytti x-kirjainta ks:n sijaan. Agricola käytti myös q-kirjainta ja vieläpä sanojen alussa - esim. Agricolan quiua on nykysuomen kuiva - mutta merkintätyyli on jäänyt kauas historiaan.Kysymys on hyvä, mutta nykyisessä suomen kielessä ei vain ole ko. kirjaimilla alkavia adjektiiveja. 500 vuotta sitten kysyttäessä olisi ollut. Ehkä lasten...
Tiedoistasi voin päätellä, että seteli on Saksan keskuspankin painattama (X-tunnus) ja että se kuuluu ensimmäiseen eurosetelisarjaan. Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivulla on vinkkejä siitä, kuinka pääset arvioimaan erurosetelisi harvinaisuutta. https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurosetelit/ Yhdistyksestä voi kysellä myös arviointiapua suoraan.
Suomen Numismaattinen yhdistys https://snynumis.fi/yhdistys/numismaattinen-yhdistys/
Tietoa euroseteleistä:
https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/denominations/html/index.fi.html#es1-05
https://www.setelit.com/eurosetelit/sarjanumerot-ja-painopaikat
Löysin aiheesta varsin niukasti luotettavaa ja selkeää tietoa, mutta seuraavat tiedonmuruset voivat ehkä auttaa sinut alkuun tutkimuksissasi.Tässä vanhassa kirjastonhoitajan vastauksessa pohditaan seuraavanlaisesti: "Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä. Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'."Hieman toisenlainen - vaikkakaan ei välttämättä kilpaileva - näkökulma saadaan oikeinmerkin kirjanpidollisesta historiasta. Oikeinmerkki, tai ainakin siltä näyttävä merkki, tunnetaan paremmin nimellä "kaupallinen miinusmerkki" (commercial minus sign). Kyseistä...
R.E.Torensonin kirja Pyromaanin arvoitus kuuluu Pollux hevoskerhoon. Kerhon nettiosoite on www.polluxinfo.com - kokeile sieltä
Myös Googlen hakupalvelusta - www.google.com löytyy kirjailijan nimen mukaan haettaessa jotain tietoa.
Kirjasto on erinomainen paikka tiedonhankintaan. Asiakas voi hakea etsimäänsä tietoa käyttäen kirjaston tarjoamia apuvälineitä. Porin kaupunginkirjaston asiakaspäätteiltä löytyy kirjastoon hankittu aineisto. Aineistorekisteriä voi selata myös verkossa osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Kirjastossa on käytettävissä useita tietokantoja, joista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/tietokannat.htm . Aikuisten osaston tietopalvelu opastaa mielellään tietokantojen käytössä. Parasta tässä kaikessa on kirjastopalveluiden maksuttomuus; vain tulosteet ovat maksullisia.
Lisää tietoa aiheesta voi hakea Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä asiasanalla 'tiedonhaku'.
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Hyvää opiskeluintoa!
Kaksi suurinta ryhmää islamin sisällä ovat shiialaisuus ja sunnilaisuus. Mutta muitakin pienempiä ryhmiä on.
Kirja Islamin monimuotoisuus (Jaakko Hämeen-Anttila, Gaudeamus 1999) antaa laajan kuvan islamin eri suunnista ja historiallisista taustoista.
Muuta suomenkielistä kirjallisuutta, josta voi olla hyötyä:
Uskonnot maailmassa, Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.)Helsinki: Porvoo: Juva: WSOY, 1999,
Katsomukset kohtaavat, Nurmi, Suvielise, Helsinki: Kirjayhtymä, 1994
Mitä on islam? Jelloun, Tahar Ben
Helsinki: Gummerus, 2002
sekä muutamia englanninkielisiä:
The world's religions: western traditions, edited by Willard G. Oxtoby Don Mills, Ontario: Oxford University Press, cop. 1996
A concise encyclopedia of islam, Newby, Gordon D.
Oxford...
Lämmitysöljyn hinnasta on kuluttajahintatietoa vain neljännesvuosittain. Lämmitysöljyn hinta kuitenkin seuraa raakaöljyn hintaa, josta on saatavissa kuukausittaista hintatietoa. Raakaöljy on yleisesti ottaen elokuussa kalliimpaa kuin heinäkuussa. Tietolähde: Kuluttajahinnat, Tilastokeskus.
Lääketieteelliseen kysymykseesi voit saada lisävaloa jäljempänä seuraavista Helmet- kirjastojen teoksista sekä Terveystieteiden keskuskirjaston informaatiopalvelusta . Tässä ehdottamamme kirjat: 100 kysymystä ravinnosta / Antti Aro, 2002 / A-, D- ja K-vitamiinit: Leonard Mervyn, 1986. Katso myös itse lisää
"Enkeliakatemia"-sarjan kustantajan eli WSOY:n syksyllä ilmestyvien kirjojen listalla sarjan 5. osaa ei mainita. Näillä näkymin uutta osaa ei siis ole tulossa. Todennäköisesti sarjan julkaiseminen kuitenkin vielä jatkuu. Englanniksi sarjassa on tullut jo 9 osaa.
Kirkes-kirjastoista löytyy useita teoksia, joissa käsitellään solmujen ja köysitöiden tekoa. Teokset löytyvät aineistotietokannastamme osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1084989038
Asiasanalla 'solmut' haku antaa tulokseksi neljätoista eri teosta, joista uskoisin olevan apua.
Esimerkkejä:
- Svensson: Veneilijän köydet ja solmut.
- Snyder: Veneilijän solmukirja.
- Punokset ja solmut.
Lisäksi asiasanalla 'köydet' löytyi seuraavanlainen teos:
Kinnunen: Purjelaivakauden köysimatot.
Määräyksiä liikuntaesteettömästä kunnallisrakentamisesta on olemassa ainakin liikuntaesteisten oikeuksien turvaamiseksi. Valtakunnallisen vammaisneuvoston sivuilta löytyy tietoa mm. tästä asiasta, http://www.vane.to/index.html .
Neuvoston muut yhteystiedot
Puh 09-1604319, fax 09-1604312, Vane PL 33, 00023 Valtioneuvosto
Sivuilta löytyvät myös paikallisten neuvostojen yhteystiedot, http://www.vane.to/yhteydet.html , esim.
Helsingin kaupungin vammaisneuvosto
Pj. Maija Könkkölä
Siht. vammaisasiamies Reija Lampinen
PL 8500
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Puh. (09) 3104 3163
GSM 050 302 3514
Valtakunnallisen vammaisneuvoston kirjaston sivulta löytyy Opas liikkumisesteettömän kunnan rakentamiseksi. Oppaassa on kerrottu pääkohtia...
Valitettavasti Desireestä (Desideriasta) ei ole saatavilla suomenkielistä elämäkertaa. Eniten hänestä kerrotaan v. 1981 ilmestyneessä Lars Elgkloun kirjassa 'Bernadotte-suvun tarina', joskin siinäkin painopiste on aviomiehessä.
