Laulujen nuotteja voit etsiä laulujen nimillä ja usein myös alkusanoilla esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) tai oman alueesi kirjaston verkkokirjastosta.
Erkki Ainamon sanoilla ja nimellä "Menneet päivät" (alkusanat: "Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset") "Auld lang syne" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "120 kitaralaulua" (F-Kustannus, 2013) ja "101 kitaralaulua" (Musiikki Fazer, 1949). Säkeistöjä on neljä.
Pekka Sipilän sanoilla ja nimellä "Ystävänmalja" tai "Ystävän malja" (alkusanat: "Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset") laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 7. Säkeistöjä on kaksi.
Nimellä "Aika entinen" laulusta löytyy kaksi vähän erilaista versiota, molemmissa on...
Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee".
Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset:
Kewät-laulu...
Runo on Aale Tynnin "Pääskynen". Se alkaa: "Ei mitään ole kauniimpaa". Myöhemmin runossa "tuuli tulee viuhuen". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen" (WSOY, 1949) ja myös esimerkiksi kirjoihin Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013) ja "Tämän runon haluaisin kuulla. 2" (Tammi, 1987).
Runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Eero Nallinmaa ja Tapani Arvola. Arvolan säveltämässä "Pääskysessä" on vain osa runosta ja sitä on muokattu, esimerkiksi sanoitus alkaa: "Ei mikään ole kauniimpaa".
Kyseessä saattaisi olla karekuoriainen (Megatoma undata).
Karekuoriainen esiintyy luonnossa lahopuissa, joissa sen toukat elävät usein erilaisten pistiäisten ja lintujen pesissä. Laji voi esiintyä myös vanhoissa hirsirakennuksissa, mutta sen toukat aiheuttavat vain harvoin merkittäviä tuhoja luonnonkuituisille materiaaleille ja nahalle.
Karekuoriaisen tunnistaa värityksestä. Mustan kuoriaisen peitinsiivissä on kaksi aaltoilevaa epämääräistä valkoisten suomujen muodostamaa poikkivyötä ja etuselän takakulmissa on vaaleat laikut. Laji on kooltaan 3,5–5,9 mm ja muodoltaan pitkän soikea.
Aikuiset karekuoriaiset talvehtivat ja ne lähtevät liikkeelle alkukesällä etsimään ravintoa ja lisääntymiskumppaneita. Muninta tapahtuu lahopuissa oleviin...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ennenkin kysytty samasta aiheesta. Aikaisemmat vastaukset löydät arkistostamme kirjoittamalla hakusanoiksi antiikin seitsemän ihmettä. Mm. Babylonin riippuvista puutarhoista löytyy internetin kautta perusteellinen artikkeli osoitteesta http://users.utu.fi/helpaa/babylon.html
Tutkivasta oppimisesta on kirjoitettu ainakin seuraavat teokset: Hakkarainen, Kai: Tutkiva oppiminen (1999), Tutkiva oppiminen: kirjaston ja koulun yhteistyö (1995), Lehtisalo, Liekki: Tieto, oppiminen, sivistys: avauksia ihmisen vuosisataan (2002), Ahola, Kaisa: "Maailman tärkeintä on aurinko ja vesi - ystävät": Reggio Emiliasta vaikutteita saanut kasvatus lapsen minäkäsityksen tukijana (1999). Lisää kirjoja voi hakea Tampreen kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU esim. asiasanoilla oppiminen, tieto, ongelmanratkaisu.
Useimpien kirjastojen mikroilla on käytössä Aleksi-artikkelitietokanta, sieltä sain 7 tietuetta fraasilla tutkiva oppiminen, esim. Itkonen, Panu: Tutkiva oppiminen tuo...
Aleksi-aikakauslehtiartikkeli tietokanta löytää alla olevat artikkelit. "Uskomaton elämäni" teoksesta ja kuningatar Noorin elämää käsitellään laajasti Helsingin sanomien artikkelissa 26.4.03, eli samana päivänä kun kuningatar Noor al-Hussein vierailee Suomessa.
1 Drottning Noor om hopp och tro Hällsten, Annika Hbl 2003-04-26
2 Kuningatar Noor rooleistaan : tärkeintä on olla äiti Nevala, Marjo Kotiliesi 2003, nro 9, sivu 6-9
3 Uusperheen uurastaja Sharma, Leena Suomen kuvalehti 2003, nro 18, sivu 56-57
4 Kuningatar Noor rohkeana vaikeuksissa Koivunen, Elina Anna 2003, nro 18, sivu 50-54
5 Kuningatar kirjoittaa Lähi-idän rauhan puolesta(Tapasimme kuningatar Noorin) Ahola, Suvi HS 2003-04-26
Teokseta löytyy myös englannin kielinen...
Tätä kirjaa ei ole suomennettu, mutta teoksessa Jörg Zink: Rukouksen tie (1979) on Saint-Exuperyn suomennettu rukous (s. 202), joka alkaa:
Herra,
miksi pakotat minut
kulkemaan tämän autiomaan halki?
Minä näännyn
orjantappuroiden sekaan. (Suom. Evi Koski)
Myös Christopher Einigerin toimittamassa ja Anna-Maija Raittilan suomentamassa teoksessa Maailman kauneimmat rukoukset (1996) löytyy tämä sama rukous (s.480).
Noitajengi W.I.T.C.H. -lehteä hankitaan tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastoon lasten- ja nuortenosastolle 1 kpl, Lehtikankaan kirjastoon 1 kpl ja Lohtajan kirjastoon 1 kpl. Suosituimmat lehdet/kirjat ovat kirjastossa usein lainassa ja varmin keino saada haluamansa lehti lainaan on jättää siitä varaus. Kirjaston aineistomäärärahat ovat valitettavasti rajalliset ja jos jotain lehteä/kirjaa hankitaan useita kappaleita, niin vastaavasti sitten joudutaan jokin muu jättämään kokonaan hankkimatta. Lasten- ja nuortenosaston kirjahankinnoista vastaa osaston kirjastonhoitaja, jolle voi jättää hankintaehdotuksia. Näitä hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjaston jokaisesta palvelupisteestä.
Ludwig/Ludvig Fuldasta ei löytynyt tietoja suomeksi. Suomen kansallisbibliografian mukaan häneltä on suomennettu neljä näytelmää: Pässinpää (1910), Rehelliset (1925, 2. painos 1930)Kahden kesken (1913) ja Neiti leski (1904). Lahden kaupunginkirjaston käsikirjastossa on saksankielinen kirjallisuuden hakuteossarja Kindlers neues Literatur Lexikon, jossa on Fuldasta noin 4 sivua tekstiä (osa 5, s. 916-919). Teoksessa The Oxford companion to German literature löytyy pieni esittely englanniksi. Lyhyesti: Ludwig Fulda syntyi Frankfurtissa, Saksassa 1862 ja kuoli 1939 oman käden kautta. Hän oli juutalainen näytelmäkirjailija ja myös ahkera kääntäjä.
Tarkennuksena haluamme korostaa omaa käyttöä käytettäessä äänitteen kopiota:
Kirjaston musiikkia voi tallentaa, jos ottaa huomioon tekijänoikeuslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi… ) eli:
"Tekijänoikeuslaki, luku 2
Valmistaminen yksityiseen käyttöön
12 §
Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen."
Taustamusiikkina ei saa siis lähtökohtaisesti käyttää kopioita, koska se ei ole lain tarkoittamaa omaa käyttöä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/teosto/webpages.nsf (katso esim. kohtaa musiikin käyttö) ja Gramexiin http://www.gramex.fi/ ja kysyä...
Voisikohan etsimänne teos olla seuraava:
TEKIJÄ: MARMO, Vladi
NIMEKE: Geology of the Nokia region, Southwest Finland / Vladi Marmo
JULKAISUKIELI: englanti
JULKAISUTIEDOT: Helsinki : Geologinen tutkimuslaitos, 1957
ULKOASU: 38, [8] s. : kuv., kartt. ; 25 cm
SARJA/ISSN: Bulletin de la Commission géologique de Finlande, ISSN 0365-9283 ; Tome 29, 176
nid.)
HUOMAUTUKSET: With 16 figures, 1 table
Tämä teos löytyy Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa olevasta Pirkanmaa-kokoelmasta.
Teoksessa ei ole aakkosellista hakemistoa, joten siitä ei voi hakea suoraan Naulonvuoresta tietoa, vaan teos on tältä osin selattava läpi.
Tässä samassa sarjassa on myös muita Pirkanmaan aluetta koskevia geologisia selvityksiä. Nekin ovat...
Elokuvia voi etsiä monin eri tavoin Helmet-verkkopalvelussa osoitteessa www.helmet.fi. Etusivulla kannattaa valita ensin kohta Tarkenna hakua ja rajata sitten aineisto DVD-levyksi. Jos ohjaajan ja elokuvan nimi ei ole tiedossa, voi aineistoa selata valitsemalla hakusanaksi 'elokuvat' joko relevanssin tai julkaisuvuoden mukaan. Haku 'elokuvat, yhdysvallat, 1950-luku' rajaa haun amerikkalaisiin 50-luvun elokuviin. Haulla 'elokuvat, kiina' saa esiin kaikki kiinalaiset tai Kiinaan liittyvät elokuvat. Jos elokuvan genre - tyylilaji - on tiedossa, hyvänä apuna toimii myös Vesa-verkkosanasto, joka löytyy täältä: http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html. Helmet-palvelu tunnistaa elokuvat tuon yleisen suomalaisen asiasanaston mukaisesti. Jos...
Kuvitettuja ohjeita tuoreen kalan käsittelystä löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
RASMUSSON, Birgitta, Herkutellaan kalalla : maukkaita kala- ja äyriäisruokia (Gummerus, 2001)
- Tuoreen kalan perkaaminen ja fileoiminen (s. 21-26)
HANSEN, Finn Edwin, Kalaherkut : merestä, joesta ja järvestä (Perhemediat, 2005)
- Fileointi (s. 16-19)
SUURI kala- ja äyriäiskeittokirja (Könemann, 2000)
- Pyöreän kalan perkaus ja fileointi (s. 24)
Kyseessä lienee Suuret maailmanpulmat ja niiden ratkaisut, tekijä Emil Åhren, vuodelta 1926. Kirja näyttää olevan ainakin Tampereen ja Lahden kaupunginkirjastossa. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta lainaksi. Tässä esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelumaksu on 4 euroa.
Helsingin Sanomissa toimiitaja Antti Johansson kirjoittaa loppuottelussa 1994 pelaavien Jokerien ja TPS:n pelaajien parroista. "Parran kasvattaminen kiekkokauden huipentuman kunniaksi on muoti, johon löytyy esikuva muun muassa korpisotureista. Epäsiisteys on varoitusmerkki ja viesti. Vastustajalle karvanaamaisuus toimii pelokkeena. Joukkueelle parta merkitsee yhteenkuuluvaisuutta ja määrätietoisuutta, se on todiste kovasta elämästä. Kaukalon ulkopuolella hoitamaton parta viestittää irtautumista arkielämästä ja keskittymistä joukkueen tavoitteisiin."
Helsingin Sanomat 15.4.1994
Wikipedia kertoo, että traditio sai Yhdysvalloissa alkunsa 1980 New York Islandersin pelaajien toimesta
http://en.wikipedia.org/wiki/Playoff_beard
Kumpaakaan elokuvaa ei tosiaan ole kirjastoissa. Yleensä syy siihen, ettei jokin elokuva ole kirjastojen kokoelmissa on se, ettei elokuva ole saanut lainausoikeuksia.
Lähetän kuitenkin toiveesi eteenpäin.
Jos nimi vaihtuu, kirjastokortti vaihdetaan maksutta uuteen. Vaihto voidaan tehdä sitten, kun sinulla on kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimellä tai jos näytät kirjastossa maistraatin todistusta nimenmuutoksesta sekä vanhalla nimellä olevaa henkilöllisyystodistusta.
