Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen (Helmet-kirjastot) lainausoikeuden ja kirjastokortin saa, kun saapuu kirjastoon mukanaan voimassa oleva kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat: EU-maiden henkilöllisyystodistus passi suomalainen ajokortti kuvallinen Kela-kortti Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti Kotiosoitteen on oltava Suomessa. Ainakaan toistaiseksi korttia ei voi itselleen tilata internetin välityksellä. Lisätietoja kirjastokortista saat esimerkiksi Espoon kaupunginkirjaston sivuilta (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17301) tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Kysyjä tarkoittanee ns. tablettitietokoneita tai ehkä e-kirjojen lukulaitteita. Siitä riippumatta, mitä tekniikkaa käytetään, kysymys on verkon kautta välitettävistä sisällöistä, joita ei lain mukaan voi lainata kuten perinteisiä kirjoja. Jotta kirjaston asiakas voisi tällaisia e-kirjoja käyttää, täytyy kirjaston hankkia käyttöoikeuksia. Se on maksullista, eikä suinkaan kaikkea ole edes tarjolla kirjastolle.
HelMet-kirjastoilla on jo nyt tarjolla valikoima e-kirjoja, mutta valikoimassa ei ole haluttuja uutuuksia. Pääset tutustumaan tähän tarjontaan osoitteessa https://www2.helmet.fi/ebook/. Tarvitaan vain oma kirjastokortin numero ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Riippuu kokonaan suomalaisista kustantajista, saavatko kirjastot ja mihin...
Kaivattu runoilija on Kari Levola ja etsitty runo löytyy hänen vuonna 1980 ilmestyneestä esikoiskokoelmastaan Avovedet.
"Hämärässä huhtikuussa
ohittaa juna verkkaan aseman -- "
Runo on mukana myös Hannu Mäkelän toimittamassa Runon vuodenajat -antologiassa.
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
Jukka Norvanto on tulkinnut Hesekielin kirjaa Raamattu elämään -sarjansa teoksessa Murrosaikojen profeetta : Hesekielin kirja (Perussanoma, 2006).
Hesekielin kirjaa käsitellään myös A. F. Puukon Raamatun selitysteoksen 4. osassa VT:n profeettakirjat (Jesaja, Jeremia, Valitusvirret, Hesekiel, Daniel, Hoosea, Jooel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Naahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja, Malakia) (WSOY, 1956).
Tietoa vierasperäisten sukunimien alkuperästä löydät ainakin seuraavista kirjoista:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet
Marianne Blomqvist: Vad heter finlandssvenskarna?
Mikkosen ja Paikkalan mukaan 1600-luvulta lähtien alkoi ilmestyä uudentyyppisiä porvaris- ja käsityöläisnimiä, jotka muistuttivat kaksiosaisia paikannimiä (esim. Lundberg, Blomstrand, Björklund). Ruotsalaisesta nimestä tuli vähitellen arvostuskysymys.
Sukunimen alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen sukututkimusseuran kautta linkistä http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy muun muassa runsas määrä sukunimiä käsitteleviä artikkeleita: http://www.genealogia.fi/nimet/
Välitän hankintaehdotuksenne eteenpäin. Kyseessä näyttää olevan aivan hiljattain ilmestynyt teos.
HelMet-kirjastoille voi tehdä hankintatoiveen HelMet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla on linkki lomakkeeseen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Olisiko kyseessä Kerstin Thorvallin kirja Hyvänyön satuja (Tammi 1975, ruotsinkielinen alkuteos Godnattsagor om Anders, nästan 4)? Kirjassa on kokoelma satuja melkein nelivuotiaasta Antista, myös kuvailemasi kaltainen satu. Kirjassa on Ilon Wiklandin kuvitus ja suomenkielisen käännöksen on tehnyt Marjatta Kurenniemi.
Sitaatti on Danten Jumalaisen näytelmän Helvetti-osan 26. laulusta. Eino Leinon ensimmäisen kerran vuonna 1912 ilmestynyt käännös kuuluu seuraavasti:
"Sukunne alkujuurta muistakaatte:
ei luotu teitä elämään kuin pedot,
vaan tietä kunnon ynnä tiedon käymään."
Elina Vaarana suomennos vuodelta 1963:
"Te alkujuurianne muistakaatte:
matojen elämään ei teitä luotu,
vaan tielle miehuuden ja tuntemuksen!"
Jean M. Untinen-Auelin isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta olivat syntyneet Suomessa. Untisia on Suomessa tätä nykyä parisensataa; heidän joukostaan ainakin löytynee kirjailijan sukulaisia. Hänen äidinisänsä nimi oli alkujaan Wirtanen (tämä muutti sen Yhdysvaltoihin asetuttuaan), joten Jean M. Untinen-Auelin sukulaisia lienee myös maamme moniaiden Virtasten/Wirtasten ja heidän jälkeläistensä joukossa.
Lähde:
http://www.finnala.com/Auel_Jean.html
Kerroit tarvitsevasi tietoja päättötyötäsi varten. Ensimmäiseksi sinun kannattaisi keskustella päättötyösi ohjaajan kanssa. Häneltä voisit saada materiaalia, jonka avulla pääset alkuun.
Myös oman oppilaitoksen kirjaston puoleen kannattaa kääntyä; sieltä uskoisin löytyvän ainakin yleistä aineistoa SWOT-analyysistä. Jos olet raumalainen, Raumaa koskevaa tilasto- ja muuta tietoa löydät helpoimmin Rauman kaupunginkirjastosta. Esimerkiksi Rauman kaupungin toimintakertomuksessa on ajankohtaista tilastotietoakin.
SWOT-analyysin kuvaus löytyy internetissä esim. osoitteesta http://www.tekes.fi/julkaisut/opas/aloitus/swot.html
Kirjastojen lisäksi voit kääntyä suoraan Satakuntaliiton ja Satakunnan TE-keskuksen puoleen ja kysyä heiltä aineistoa...
Valitettavasti kaikista pääkaupunkiseudun kirjastojen videoista ei ole erillistä luetteloa, koska tiedot löytyvät aineistorekisteristämme. Esim. Helsingin ja Espoon kirjastot pitävät kuitenkin netissä omia videoluetteloitaan (ks.http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h27/q330.htm ja http://espoonkirjasto.mork.net/kinokirjasto/index.htm).
Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on mm. seuraavat ulkomaisia etunimiä esittelevät kirjat, jotka tosin eivät ole suomenkielisiä.
Raguin, Philippe: Le guide des prenoms de France, 1997
Norman, Teresa: A world of baby names, 1996
Hanks, Patrick: Babies' names, 1995
Mcleod, Iseabail: The Wordsworth dictionary of first names, 1995
Dunkling, Leslie: The Guinness book of names, 1995
Kirjojen saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Aika mukavat etunimisivut ovat esim. osoitteessa:
http://www.behindthename.com/
On hyvin mahdollista, että fraasiutunut -ine-komitatiivin sisältävä ilmaus "niine hyvineen" on kielemme alkuperäistä ainesta. Komitatiivi on sijana harvinainen, systemaattisesti sitä tavataan oikeastaan vain itämerensuomalaisissa kielissä. "Niine hyvineen" tulee esimerkkinä tuon tuostakin vastaan suomen ja suomensukuisten kielten komitatiivia tarkastelevissa tutkimuksissa. Käännöstutkimuksissa on käsitelty komitatiivisuutta ilmaisevia adpositioita esimerkiksi englannin ja venäjän kielissä, mutta näistäkään ei löydy selvää esikuvaa "niine hyvineen" -fraasille.
Erkki Karin Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja antaa sanonnalle merkityksen "tyhjin toimin", mutta niin kuin kysymyksessä mainitut esimerkit osoittavat, se...
Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Puolustusvoimien Twitter-tili vastasi samansisältöiseen kysymykseen keväällä. Korkein (nais)kadettiupseerin saavuttama sotilasarvo on everstiluutnantti. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on arvioinut, että ensimmäiset naiskenraalit nähdään ehkä kymmenen vuoden päästä.
Tarkempaa etymologiaa adverbille hällä väliä ei löydy.Väli-sanaa käytetään sen konkreettisemman merkityksen lisäksi myös suhtautumista, asennoitumista, varsinkin yhdentekevänä pitämistä tarkoittavissa yhteyksissä.Hällä tulee hän-pronominin adessiivimuodosta hänellä. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4li?source=suggestion#s6https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=100
