The Pop-Oz -diskomusikaalin, joka perustuu L. Frank Baumin The worderful wizard of Oz -kirjaan, on säveltänyt Kalevi Rothberg. Se on levytetty ainakin vuonna 1979, jolloin musikaalia esitti Turun kaupunginteatteri. Yleisissä kirjastoissa levytystä ei ole. Musikaali on Näytelmäkulman kokoelmissa, joka lainaa kokoelmiaan pääasiassa teattereille. Kannattaa kysyä lainausmahdollisuuksia heiltä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
'Velamen radicum' tai 'velamen' on suomeksi juuripurje. Juuripurje on riippujuurten esiketosta syntynyt monikerroksinen ja hohkainen, vettä varastoiva kuollut pintasolukko. Se imee pesusienen tavoin sadevettä, kastetta ja sumua, ja näin kasvi saa kerättyä toiminnoilleen välttämätöntä vettä. Juuripurjeita tavataan eräillä kämmekkäkasveilla (orkideat), ananaskasveilla ja vehkakasveilla.
Internetistä löytyy runsaasti englannin- ja saksankielisiä biologian sanastoja, mutta suomenkielisiä emme löytäneet. Useat englanninkieliset biologian ensyklopediat ja sanakirjat ovat nykyään vapaasti luettavissa Google Booksin kautta. Parhaita suomenkielisiä lähteitä kasvitieteen ja biologien termien selvittämisessä ovat edelleen perinteiset...
Hei!
Löysin seuraavat tutkimukset, kun kävin läpi yliopistokirjastojen yhteishakemistoa:
Mylly, Mari: "Siis prinsessaa ei voi esittää sammakon asussa" : joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta / Mari Mylly.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2008.
Tahkokallio, Annika: Flow-kokemus joukkuevoimistelussa / Annika Tahkokallio.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2006.
Laine, Leena: Työväen urheiluliikkeen naiset / Leena Laine.
Julkaistu Helsingissä : Otava, 2000.
Laisi-Ikäheimonen, Virve: Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa [Elektroninen aineisto] / Virve Laisi-Ikäheimonen.
Julkaistu Jyväskylä, 2000.
Ulkoasu 66 lehteä.
Opinnäyte Pro gradu -työ :...
Valitettavasti kyseistä elokuvaa ei näyttäisi löytyvän mistään Suomen kirjastosta. Voit esittää hankintatoiveen omalle kirjastollesi aineiston hankkimisesta mm. internetin kautta
https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10990&voucher=26E72B78-…
Jonas Gardellista on kerrottu kirjassa Ulkomaisia suosikkikirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa http://www.helmet.fi/record=b1808949~S9*fin
Kirjassa kerrotaan muun muassa, että Jonas Gardell on syntynyt 1963 Täbyssä, Ruotsissa. Hänet tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana ja standup-koomikkona. Gardellin romaani Koomikon synty (1992) nousi koko Ruotsissa keskustelun aiheeksi. Hän on kirjoittanut myös näytelmätekstejä ja elokuvakäsikirjoituksia. Gardellilla on tausta myös kuvataitelijana.
Jonas gardellista löytyy myös muutamia suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita:
Ihana naapuri - haastateltavana koomikko ja kirjailija Jonas Gardell
Image Numero 2005: 9, sivu 20
Jonas Gardell : erittäin lapsellinen aikuinen - haastateltavana...
Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan hyväkuntoisia kirjoja. Jokainen kirjasto harkitsee kuitenkin itse, sopiiko tarjottu aineisto kokoelmiin. Mitä tuoreemmasta kirjasta on kyse, sitä varmemmin se otetaan vastaan. Tšekinkielisille kirjoille on valitettavasti aika vähän kysyntää, mutta kenties Pasilan kirjaston yhteydessä toimiva Monikielinen kirjasto voisi olla kiinnostunut niistä, etenkin jos ne ovat uusia tai muuten kiinnostavia.
Jos kirjoja ei ole aivan valtavaa määrää, voit vaikka tuoda ne johonkin kirjastoon. Isot kirjastot ottavat luultavasti varmemmin englanninkielistä aineistoa. Helsingissä sellaisia ovat Pasilan, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastot. Mikäli kirjoja ei oteta kokoelmiin etkä tarvitse niitä itse, voit...
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjoituskilpailussa kannattaa muistaa, että sinne lähetetyt kirjoitukset ovat teoksia ja tekijänoikeuslain suojaamia. Kirjasto ei voi siis julkaista tai asettaa julkisesti näytteille niitä ilman kirjoittajan lupaa. Etenkin jos osallistujat ovat kovin nuoria, saatetaan tarvita julkaisuun myös huoltajan lupa. Kaikki riippuu siitä, voidaanko julkaisuluvan antaminen tulkita niin vähäiseksi oikeustoimeksi, että lapsikin voi tehdä sen itsenäisesti.
Jos julkaisua tai julkistamista ei aiota kilpailun yhteydessä, ei nuorten kirjoituskilpailuun...
Kysyjä tarkoittanee ns. tablettitietokoneita tai ehkä e-kirjojen lukulaitteita. Siitä riippumatta, mitä tekniikkaa käytetään, kysymys on verkon kautta välitettävistä sisällöistä, joita ei lain mukaan voi lainata kuten perinteisiä kirjoja. Jotta kirjaston asiakas voisi tällaisia e-kirjoja käyttää, täytyy kirjaston hankkia käyttöoikeuksia. Se on maksullista, eikä suinkaan kaikkea ole edes tarjolla kirjastolle.
HelMet-kirjastoilla on jo nyt tarjolla valikoima e-kirjoja, mutta valikoimassa ei ole haluttuja uutuuksia. Pääset tutustumaan tähän tarjontaan osoitteessa https://www2.helmet.fi/ebook/. Tarvitaan vain oma kirjastokortin numero ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Riippuu kokonaan suomalaisista kustantajista, saavatko kirjastot ja mihin...
Tuollaisen listan saa näkyviin HelMet-haulla osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X. Kirjoita hakukenttään ** (eli kaksi tähtimerkkiä). Valitse kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Elokuvat”. Klikkaa ”Hae”, niin hakutulokseksi ilmestyy lista kaikista HelMet-kirjastojen lainattavista elokuvista, olivatpa ne sitten VHS-kasetteja, DVD-levyjä tai BD-levyjä. Listaan tosin näyttää tulevan mukaan sellaisiakin elokuvia, joita ei ole kirjastossa enää yhtään kappaletta jäljellä.
Kysyjän mainitsemalla ISBN-numerolla julkaistussa virsikirjan versiossa on Fennica-tietokannan mukaan nuotit eli käytännössä virsien melodianuotinnokset. Minulla ei ole julkaisua nähtävänä, joten en pysty sanomaan asiaa varmasti, mutta yleensä virsikirjan nuottipainoksiin ei ole lisätty sointumerkintöjä ainakaan systemaattisesti, koska urkurit säestävät ns. koraalikirjasta eli uruille tehdystä versiosta. Ainakin vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa toimituskunta kuitenkin lisäsi sointumerkit noin 40 suosittuun virteen, joita lauletaan paljon kouluissa. Näissä sointumerkit ovat todennäköisesti myös tässä vuonna 2011 julkaistussa versiossa.
Koska virsikirjoja valmistetaan hyvin monenlaisina versioina, suosittelen varmistamaan kaupassa, että...
Olet varmaan itsekin koettanut löytää Internetistä tietoa kyseisistä kääntäjistä ja tullut samaan tulokseen kuin minä: kaikki kolme ovat ansioituneita kääntäjiä, mutta tietoa heistä ei juuri löydy.
Jokaisella kääntäjällä näkyy kuitenkin olevan verkossa sähköpostiyhteys. Voisit varmaan kirjoittaa heille itselleen ja kysyä asioita, joita haluat tietää. Tässä osoitteita:
ALEKSANDRA POLIVANOVA
lista käännöksistä ja sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/15
lista käännöksistä myös
http://read.ru/interpreter/249/
VIKTORIJA PETRUNITŠEVA
sähköpostiyhteys:
http://www.swedlit.ru/node/65
lista käännöksistä
http://read.ru/interpreter/244
MARIJA LJUDKOVSKAJA
sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/68
lista käännöksistä myös
http://read....
Hei!
Kaivostoiminnan imagosta löytyy enimmäkseen mielipiteitä sekä toteamuksia, joiden perusteita ei selitetä.
Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaisemassa kaivosteollisuuden toimialaraportissa (2012, http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1605/Kaivosteollisuus2012_web.pdf) todetaan näin (s. 79): ”Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-suomessa. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kaivostoiminnan vilkastuttua 2000-luvulla myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu on lisääntynyt. Kriittisyys on...
Tietolähteistä ei löytynyt vastaavaa sananlaskua suomalaisista fraasisanakirjoista ja sananparsioppaista. Vastaava sananlasku suomeksi voi olla myös ihan muilla sanoilla kuin ruotsinkielisessä versiossa. Mutta vastavuoroisuudesta tässä luultavasti on kysymys. Sananlasku "Vuoroin vieraissa käydään" voisi olla lähellä merkitystä.
Painettujen lähteiden lisäksi internetissä on tietokantoja, joista voi etsiä.
Kotimaisten kielten keskuksen murrearkiston sananparsikokoelmat:
http://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml
Matti Kuusen kansainvälinen sananlaskujen luettelo
http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/cerpfin.html
Avioerosta ja toisen osapuolen uudesta rakkaudesta on kirjoitettu paljon romaaneja, runoja ja näytelmiä. Näkökulma on usein naisen, eikä loppukaan monesti onnellinen.
Ehdotuksia kaunokirjallisuudesta miehen uudesta onnellisesta rakkaudesta avioeron jälkeen ei löytynyt monta. Tällaisia voisivat olla Hella Wuolijoen näytelmät Niskavuoren naiset ja Niskavuoren leipä, sekä Sesse Koiviston romaani Huvila Kulosaaressa.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyy runsaasti avioeroa käsittelevää kaunokirjallisuutta. Kirjasammossa kirjat myös kuvaillaan. Hakemalla avioero-sanalla saat luettelon kirjoista, ja pääset selailemaan niiden sisältöjä tarkemmin:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/avioero%20
Olisiko kyseessä Kerstin Thorvallin kirja Hyvänyön satuja (Tammi 1975, ruotsinkielinen alkuteos Godnattsagor om Anders, nästan 4)? Kirjassa on kokoelma satuja melkein nelivuotiaasta Antista, myös kuvailemasi kaltainen satu. Kirjassa on Ilon Wiklandin kuvitus ja suomenkielisen käännöksen on tehnyt Marjatta Kurenniemi.
Pataljoonan siirtämistä Savukoskelta Ouluun kuvataan Kalle Päätalon kirjassa Miinoitettu rauha s. 536-565. Päätalokeskuksen Päätalotietäjien mukaan muuta kuvausta siirrosta muissa kirjoissa ei ole.
Jean M. Untinen-Auelin isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta olivat syntyneet Suomessa. Untisia on Suomessa tätä nykyä parisensataa; heidän joukostaan ainakin löytynee kirjailijan sukulaisia. Hänen äidinisänsä nimi oli alkujaan Wirtanen (tämä muutti sen Yhdysvaltoihin asetuttuaan), joten Jean M. Untinen-Auelin sukulaisia lienee myös maamme moniaiden Virtasten/Wirtasten ja heidän jälkeläistensä joukossa.
Lähde:
http://www.finnala.com/Auel_Jean.html
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Toiminto aukeaa klikkaamalla kohdasta Unohditko tunnuslukusi?. Uusi pin-koodi lähetetään sähköpostiisi.
Uuden tunnusluvun saat myös mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Jos olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajasi suostumuksen uuden pin-koodin saamiseen. Suostumuksen voi ilmaista esimerkiksi alla olevasta linkistä avautuvalla, tulostettavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BD61AF018-8119-...
