Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista löytyy melko hyvin tietoa myös Kari Levolasta. Osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/levolakari.shtml
Sivun alareunassa on myös Levolan sähköpostiosoite.
Toinen hyvä nettiosoite on Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilla: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=303&lang=FI
Tältä sivulta löytyy kirjailijan henkilötiedot, tuotanto, lähteitä ja tekstinäyte.
Kari Levolasta on kirjoitettu teoksissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1, 2 ja 3.
Nimelle Minilla ei löytynyt selitystä tai alkuperää. Tutkimme nimikirjat:
Lempiäinen, Pentti; Suuri etunimikirja.
Uusi suomalainen nimikirja
Vilkuna, Kustaa; Etunimet
Lempiäinen, Pentti; Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Juri Nummelin; Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Seuraavista palveluista nimeä ei löytynyt:
http://www.behindthename.com
http://www.babynames.com
http://names.yuly.ru
Väestorekisterikeskuksen nimipalvelu ei tunne nimeä Minilla, Minella sieltä löytyy. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on maksullinen nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/nimipalvelut.shtml
Tuntematon sotilas löytyy DVD-elokuvana sekä Edvin Laineen että Rauni Mollbergin ohjaamina versioina useista Espoon kaupungin kirjastoista. Vaikka elokuva ei kuuluisikaan lähikirjastosi kokoelmiin, voit tehdä siitä varauksen, jolloin se lähetetään valitsemaasi noutokirjastoon jostakin toisesta kirjastosta. Aikuisten aineistoon tehdystä varauksesta peritään noudettaessa 50 sentin varausmaksu.
Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksia käsitteleviä tutkimuksia on ilmestynyt mahtava määrä, jopa maatalouden ja maatalouspolitiikan kehitystä 1960-luvulta näihin aikoihin valottavia, joten tämä on vain pintahipaisu. Tietoa löytyy sekä kirjoista että Internetistä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/AGRONET , http://64.233.183.104/search?q=cache:a1ONSE3sxOkJ:www3.hamk.fi/kirjasto…
http://64.233.183.104/search?q=cache:JJb_spza94wJ:www.tiedekirjasto.hel…
http://64.233.183.104/search?q=cache:KnMR4tX6OOMJ:www.kunnat.net/k_peru…
Kirjoja löytyy runsaasti yleisistä kirjastoistakin, esimerkiksi HelMet-kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seura on toimittanut tänä vuonna Sirkka-Liisa Rannan kulttuurihistoriallisen teoksen Hellettä,...
Todennäköisesti suuressa osassa suomalaisia kunnankirjastoja myydään nykyään poistokirjoja. Tilastoa aiheesta ei ole. Poistokirjojen myynti mahdollistui 1980-luvun puolessavälissä, kun lakiin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista tuli muutos. Ennen lain voimaantuloa olisi myynnistä saatavaa tuloa pitänyt palauttaa valtiolle.
Kirjastot poistavat jatkuvasti aineistoaan mm. kirjan sisältämän vanhentuneen tiedon tai sen huonon kunnon takia. Kirjastojen kirjoista myytäviksi päätyvät ne kokoelmista poistetut kirjat, joiden arvellaan kiinnostavan ihmisiä, ja jotka eivät ole kovin rikkinäisiä tai likaisia. Myöskään selkeästi vanhentunutta tietoa esim. lääketieteestä tai lakiasioista ei pitäisi myydä. Mitään säännöksiä asiasta kunnilla...
Nämä säkeet löytyvät I osasta Helvetti laulusta 3 säkeet 19-21. Danten Helvetin suomennos löytyy painettujen teosten lisäksi myös Internetistä Kuusankosken kirjaston Pegasoksesta, http://www.kirjasto.sci.fi/ . Sieltä löytyvä käännös on Eino Leinon. Laulu kolme, http://www.kirjasto.sci.fi/dante/divina/divina1.htm#03 .
Yksi mahdollisuus on selvittää muiden maiden kirjastojen tilanne. Kirjastot.fi-sivuilta pääset selaamaan eri maiden kirjastojen aineistotietokantoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääset myös WorldCat-tietokantaan, joka on maailman laajin kirjastojen bibliografinen tietokanta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään hakuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolainaus Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta 25 euroa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Hei!
Haluamaanne kirjaa Saarisalo Aapeli: Pietari Kurvinen kaukokatseinen karjalainen, Wsoy, 1978. On saatavilla antikvariaattien verkkokaupoista sekä www.antikvaari.fi että www.antikka.net. Kirjoja oli tarjolla useampi kappale.
Kirjastolla myymme ainoastaan yksittäisiä, kokoelmasta poistettuja kirjoja. Niistä emme tee luetteloa. Lainaksi kirjan saa kyllä.
Riku Rinteen kirjoittama kirja Kohti kirkkaampaa kruunua on vain Kouvolan pääkirjastossa ja Inkeroisten kirjastossa. Kymenlaakson kirjastojen yhteisen seutulainauksen ansiosta voitte tehdä kirjasta varauksen ja se kuljetetaan haluamaanne kirjastoon, siis myös Jaalan kirjastoon. Varausmaksu on 1€. Varauksen voitte tehdä Kyyti-kirjastojen nettisivulla http://www.kyyti.fi/ tai missä tahansa Kymenlaakson kirjastossa.
Seuraavat teokset löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta ja viimeinen myös HelMetistä:
http://finna.fi
Saksaksi löytyy myös seuraava teos Kansalliskirjastosta:
Tekijä Gadebusch Bondio, Mariacarla.
Nimeke Medizinische Ästhetik : Kosmetik und plastische Chirurgie zwischen Antike und früher Neuzeit / Mariacarla Gadebusch Bondio.
Julkaistu München : Wilhelm Fink, cop. 2005.
Seppo Jokisen Hiirileikki -äänikirja on C-kasettina vain kahdessa kirjastossa. Käpylän kirjasto on remontin takia suljettu 1.7.2011 saakka. Varaukset eivät kohdistu suljettuna olevan kirjaston aineistoon. Tikkurilan kirjaston äänite, ainoa tällä hetkellä lainattavissa oleva kappale, on korjattavana. Toivotaan, että se saadaan pian kiertoon.
Nykyisin äänikirjat hankitaan cd-muotoisina, mutta Hiirileikki löytyy Helmet-kirjastoissa vain C-kasettina.
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei ole kovin paljon tarjolla. Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus -teoksesta (Kirjastopalvelu 1989) löytyy Timo Riihon artikkeli "Portugalin, espanjan ja italian kielen historiasta". Hallinnon kehittämiskeskuksen vuonna 1996 julkaisema Kielet tutuiksi -kirja esittelee venäjän, ranskan, englannin, saksan, espanjan, portugalin, viron, ruotsin ja tanskan kielen pelisääntöjä ja käyttötapoja. Kalevi Wiikin Eurooppalaisten juuret (Atena 2002) kertoo euroopppalaisten kielten ja kielialuiden alkuperästä ja kehityksestä.
Suomi-Portugali -yhdistyksen Internetsivuilta löytyy Santeri Siimeksen artikkeli portugalin kielestä: http://www.suomi-portugali.org/Portugalin%20kieli.pdf. Aihetta käsittelee myös...
Tässä Yliopiston Apteekin vastaus:
Yliopiston Apteekki on vuonna 1755 perustettu, Helsingin yliopiston omistama apteekki. Ensimmäinen Yliopiston Apteekki toimi Turun akatemian alaisuudessa.
Turun palon jälkeen Akatemia muutti Helsinkiin vuonna 1828. Yliopiston Apteekin sivuapteekit perustettiin 1950-luvulla alun perin lääkevarastoiksi eri puolille Suomea.
Nykyään Yliopiston Apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Kaikki Yliopiston Apteekin toimipisteet eivät sijaitse yliopistopaikkakunnilla, vaan apteekin nimi tulee omistajan, Helsingin Yliopiston, mukaan.
Voisikohan kyseessä olla Marianna Kalliolan nimeämätön runo, jonka ensimmäinen säkeistö alkaa sanoilla "Menkää kaikki pois..." ja runo päättyy sanoihin "nyt vain teistä ei minulle".
Runo löytyy sekä Marianna Kalliolan runokokoelmasta nimeltä Unesta valveille tämä on katkera matka (Otava, 1980), että runoantologiasta Parantava runo (Tammi, 1982). Molempien teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Kyllä on. Levy on juuri tilattu, mutta ei siis vielä saapunut edes kirjastojen hankintaosastoille. Kun tiedot levystä ja levyjen sijaintipaikat (vähintään yhden levyn) näkyvät Helmet-verkkokirjastossa, voi siitä tehdä varauksen.
http://helmet.fi/
Carlo Levin kirja Christo si e fermato a Eboli on suomennettu nimella Jumalan selän takana (1956). Sitä ei näytä olevan Hämeenlinnan kirjastossa, mutta sen voi saada kaukolainaksi muista kirjastoista, esim. Varastokirjastosta Kuopiosta.
Räätälin häät löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-kustannus, 2012)
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
Tule leikkimään (Westerlund, 1964)
Dystopia-kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuudessa omana luokkanaan. Useat dystopia-aiheiset kaunokirjalliset teokset löytyvät scifi-hyllystä. Jotkut dystopiat löytyvät ns. "peruskaunon" luokasta(esimerkiksi Maarit Verrosen Karsintavaihe tai Margaret Atwoodin Orjattaresi).
Jos haluat lukea dystopioita, löydät teokset HelMet-hausta helposti hakusanalla "dystopiat". Tuloslistasta huomaat hyvin, miten eri tavoin dystopiat on sijoitettu, kaikki eivät siis suinkaan löydy scifi-kirjallisuuden hyllystä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia
www.helmet.fi
Valtakunnallisia tilastoja ei ole olemassa yhdestä kirjasta, mutta voin antaa HelMet-kirjastojen lainausmäärät. Kyseistä kirjaa on lainattu 478 kertaa ja niteitähän on yhteensä 61 kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
