Seuraavissa puukkokirjoissa on jotain myös taonnasta:
- Mehtonen, Ilari: Puukkoseppä, 2000
- Väyrynen, Pekka: Puukonrakentajan opas, 2000
- Sepän taidot, toim. Ilari Mehtonen (kappaleessa Taonnan sovellutuksia on artikkeli: Puukon suunnittelunäkökohtia.
Takomista käsitellään myös Heikki Sepän Hopeasepän pajasta kirjassa artikkelissa Taonnan seitsemän perusmuotoa.
Videot:
- Puukko ABC : näin tehdään hieno ja kestävä käyttöpuukko, 1998
- Komulan setti : Tommin takoja, 1985.
Tätä kirjaa ei ole suomennettu, mutta teoksessa Jörg Zink: Rukouksen tie (1979) on Saint-Exuperyn suomennettu rukous (s. 202), joka alkaa:
Herra,
miksi pakotat minut
kulkemaan tämän autiomaan halki?
Minä näännyn
orjantappuroiden sekaan. (Suom. Evi Koski)
Myös Christopher Einigerin toimittamassa ja Anna-Maija Raittilan suomentamassa teoksessa Maailman kauneimmat rukoukset (1996) löytyy tämä sama rukous (s.480).
Voisit lähteä liikkeelle vaikkapa selailemalla Valtiovarainministeriön sivuja, joilta löytyy runsaasti aiheeseesi liittyvää tietoa. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.vm.fi. Kannattaa tutkia myös Suomen pankin sivut osoitteessa http://www.bof.fi/ ja Tilastokeskuksen sivut osoitteessa http://www.stat.fi/tilastokirjasto/
Käyttökelpoinen kirja saattaisi olla Tilastokeskuksen julkaisema Suomen vuosisata. Sen sijaintitiedot voit tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisää aineistoa voit hakea kirjoittamalla HelMetin sanahakuruutuun esimerkiksi tilastot and trendit and suomi tai taloudellinen kehitys and suomi tai kansantalous and ennusteet and suomi.
Hakutermejä löydät YSA:sta (Yleinen suomalainen...
Noitajengi W.I.T.C.H. -lehteä hankitaan tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastoon lasten- ja nuortenosastolle 1 kpl, Lehtikankaan kirjastoon 1 kpl ja Lohtajan kirjastoon 1 kpl. Suosituimmat lehdet/kirjat ovat kirjastossa usein lainassa ja varmin keino saada haluamansa lehti lainaan on jättää siitä varaus. Kirjaston aineistomäärärahat ovat valitettavasti rajalliset ja jos jotain lehteä/kirjaa hankitaan useita kappaleita, niin vastaavasti sitten joudutaan jokin muu jättämään kokonaan hankkimatta. Lasten- ja nuortenosaston kirjahankinnoista vastaa osaston kirjastonhoitaja, jolle voi jättää hankintaehdotuksia. Näitä hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjaston jokaisesta palvelupisteestä.
Ludwig/Ludvig Fuldasta ei löytynyt tietoja suomeksi. Suomen kansallisbibliografian mukaan häneltä on suomennettu neljä näytelmää: Pässinpää (1910), Rehelliset (1925, 2. painos 1930)Kahden kesken (1913) ja Neiti leski (1904). Lahden kaupunginkirjaston käsikirjastossa on saksankielinen kirjallisuuden hakuteossarja Kindlers neues Literatur Lexikon, jossa on Fuldasta noin 4 sivua tekstiä (osa 5, s. 916-919). Teoksessa The Oxford companion to German literature löytyy pieni esittely englanniksi. Lyhyesti: Ludwig Fulda syntyi Frankfurtissa, Saksassa 1862 ja kuoli 1939 oman käden kautta. Hän oli juutalainen näytelmäkirjailija ja myös ahkera kääntäjä.
Maakuntakirjastojen aineistoa voi etsiä Kirjastot.fi-sivuilta (www.kirjastot.fi ) löytyvän monihaun avulla, http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Monihaun mukaan äänitettä on olemassa esim. Mikkelin, Kuopion, Tampereen, Rovaniemen, Kajaanin, Jyväskylän maakuntakirjastoissa. Äänitteen saat käsiisi menemällä omaan kirjastoosi ja tilaamalla sen kirjaston kautta itsellesi kaukolainaksi. Kaukolainat ovat maksullisia, maksut vaihtelevat eri kirjastoissa.
Tarkennuksena haluamme korostaa omaa käyttöä käytettäessä äänitteen kopiota:
Kirjaston musiikkia voi tallentaa, jos ottaa huomioon tekijänoikeuslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi… ) eli:
"Tekijänoikeuslaki, luku 2
Valmistaminen yksityiseen käyttöön
12 §
Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen."
Taustamusiikkina ei saa siis lähtökohtaisesti käyttää kopioita, koska se ei ole lain tarkoittamaa omaa käyttöä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/teosto/webpages.nsf (katso esim. kohtaa musiikin käyttö) ja Gramexiin http://www.gramex.fi/ ja kysyä...
Richard Pinin käsikirjoittamaa ja Wendy Pinin kuvittamaa Elfquest –taru haltioista -fantasiasarjakuvaa on tehty vuodesta 1978 alkaen. Lukemasi yhdeksänosaisen sarjan lisäksi on suomeksi ilmestynyt erillisinä osina Auringon ääni (1993), Sudenlaulu (1993), Haaste (1991), Pako tulen alta (1990) ja Ryöstöretki (1990). Englanninkielisinä kirjoja on enemmän. Niin suomeksi kuin englanniksikin sarjaa julkaistaan sekä yksittäisinä osina että isompina, useamman osan kokonaisuuksina. Elokuvan valmistumisesta ei löytynyt tietoa.
Lammin kirjastossa ei ole monta Elfquest-kirjaa, mutta ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa niitä on paljon enemmän.
Tourism Authority of Thailand osoitteessa http://www2.tat.or.th/stat/web/static_index.php ilmoittaa seuraavat luvut: 2003 ulkomaalaisia turisteja kävi Thaimaassa 10 miljoonaa, 2004 luku oli 11,65 miljoonaa ja vuonna 2005 11,52 miljoonaa. Vuoden 2006 kävijäluku puuttuu. Keskimäärin turistit viipyivät maassa noin kahdeksan päivää. Kotimaisen turismin osuus oli noin 5-7-kertainen.
Elokuvia voi etsiä monin eri tavoin Helmet-verkkopalvelussa osoitteessa www.helmet.fi. Etusivulla kannattaa valita ensin kohta Tarkenna hakua ja rajata sitten aineisto DVD-levyksi. Jos ohjaajan ja elokuvan nimi ei ole tiedossa, voi aineistoa selata valitsemalla hakusanaksi 'elokuvat' joko relevanssin tai julkaisuvuoden mukaan. Haku 'elokuvat, yhdysvallat, 1950-luku' rajaa haun amerikkalaisiin 50-luvun elokuviin. Haulla 'elokuvat, kiina' saa esiin kaikki kiinalaiset tai Kiinaan liittyvät elokuvat. Jos elokuvan genre - tyylilaji - on tiedossa, hyvänä apuna toimii myös Vesa-verkkosanasto, joka löytyy täältä: http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html. Helmet-palvelu tunnistaa elokuvat tuon yleisen suomalaisen asiasanaston mukaisesti. Jos...
Lahden kaupunginkirjastossa on Demi-lehtiä vain 2000-luvulta. Asiakas voi tilata niitä myös kaukopalveluna, joka on maksullinen palvelu. Lehtiä kannattaa kysyä ensin opiskelupaikkakunnan kirjastoista tai sitten kaukolainana niitten välityksellä.
Kyseessä on varmaan Oiva Paloheimon runo Pan kuuntelee virttä. Runo löytyy julkaisusta Oiva Paloheimo: Runot (WSOY, 1955), uudemmat painokset Runot (WSOY, 1981 sekä 2010).
Runot (1955 vuoden painos) löytyy Luumäen pääkirjastosta sekä Kangasvarren kirjastosta.
Kumpaakaan elokuvaa ei tosiaan ole kirjastoissa. Yleensä syy siihen, ettei jokin elokuva ole kirjastojen kokoelmissa on se, ettei elokuva ole saanut lainausoikeuksia.
Lähetän kuitenkin toiveesi eteenpäin.
Jos nimi vaihtuu, kirjastokortti vaihdetaan maksutta uuteen. Vaihto voidaan tehdä sitten, kun sinulla on kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimellä tai jos näytät kirjastossa maistraatin todistusta nimenmuutoksesta sekä vanhalla nimellä olevaa henkilöllisyystodistusta.
Markku Heikkilän ja Esko Jämsän kirja Turku: ikikaunis vuodelta 2008 (ISBN 978-951-607-694-5) lienee vielä saatavissa, ainakin verkkokirjakaupasta. Siinä on 95 sivua ja se koostuu lähinnä kuvista. Teksti on suomeksi ja englanniksi.
Toinen mahdollisesti saatavissa oleva pieni kirjanen on Esko Jämsän ja Markku Heikkilän Turku : impressions vuodelta 2011 (ISBN 978-952-67343-9-2. Tästä on olemassa erikielisiä versioita.
Nämä kaksi ovat tällä hetkellä kirjastomme hyllyssäkin.
Enkelit taivaan -kirjan kansikuvana on käytetty osaa 1300-luvun lopulta peräisin olevan tuntemattoman, otaksuttavasti englantilaisen tai ranskalaisen taiteilijan maalauksesta, joka on oikeanpuoleinen paneeli ns. Wiltonin diptyykissä. Maalauksen valmistumisvuosi on epäselvä, mutta siihen sisältyvä heraldiikka osoittaa, että se on maalattu vuoden 1395 jälkeen. Diptyykin vasemmassa paneelissa nähdään kuningas Rikhard II kolmen suojeluspyhimyksensä kanssa, minkä vuoksi on otaksuttu, että maalaus on tehty ennen kuin Rikhard syöstiin vallasta vuonna 1399.
Lähde:
Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia
Kuva Wiltonin diptyykistä, joka on nykyään National Galleryssa Lontoossa:
http://www.nationalgallery.org.uk/paintings/english-or...
Tämä tietenkin riippuu vähän kirjasta ja sen merkittävyydestä, joten jos kyse on jostain arvoteoksesta niin kyllä se olisi kirjaston kannalta mukava jos se vielä palautuisi. Suurin osa 30 vuotta vanhoista kirjoista on kuitenkin jo poistettu vanhentuneena tai loppuunkuluneena kirjaston kokoelmista. Myöhästymismaksut ovat vanhentuneet jo vuosia sitten tässä tapauksessa.
Jean M. Untinen-Auelin isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta olivat syntyneet Suomessa. Untisia on Suomessa tätä nykyä parisensataa; heidän joukostaan ainakin löytynee kirjailijan sukulaisia. Hänen äidinisänsä nimi oli alkujaan Wirtanen (tämä muutti sen Yhdysvaltoihin asetuttuaan), joten Jean M. Untinen-Auelin sukulaisia lienee myös maamme moniaiden Virtasten/Wirtasten ja heidän jälkeläistensä joukossa.
Lähde:
http://www.finnala.com/Auel_Jean.html
