Lahden pääkirjasto sijaitsi tuolloin osoitteessa Hämeenkatu 12. Tämän vanhan puukirjaston pakkasista kirjasto siirtyi vuoden 1967 lokakuussa konserttitalon lämpöön Hollolankadulle.
Ja lämpöä piisaa nykyisessä kirjastossa Kirkkokadullakin, tänään kahdenkymmenenkahden asteen verran.
Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Aiheesta löytyy sekä tietokirjoja että kuvakirjoja. Voit tehdä haun internetissä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/ Hakusanalla koulutulokkaat löytyvät esim. seuraavat kirjat:
Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas menee kouluun
Jacobsson, Anders: Lasse, ekaluokkalainen
Nöstlinger, Christine: Eppu ja ekaluokka
Tampereen kaupunginkirjaston www-sivuilla on luettelo aiheeseen liittyvistä kirjoista osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/ekaluok.htm
Wasan ja Vaasanin nimien ja tuotteiden samankaltaisuus on sattumaa. Wasabröd on saanut alkunsa 1900-luvun alussa Pohjois-Ruotsin Skellefteåssa sijainneesta leipomosta, joka myi Vasaknäcke-nimistä näkkileipää. Tämän näkkileivän pakkauksessa oli Kustaa Vaasan kuva. Yhtiön nimeksi Wasabröd tuli vuonna 1964. Nykyään tämän maailman suurimman näkkileipävalmistajan omistaa italialainen Barilla Group.
Niin ikään 1900-luvun alkupuolella perustetun Vaasanin nimi puolestaan tulee yrityksen kotipaikkakunnasta Vaasasta, joka on nimetty Vaasan hallitsijasuvun mukaan. Vaasan valmisti aluksi monenlaisia leipätuotteita, mutta keskittyi 1920-luvulta eteenpäin näkkileipään.
Lähteet:
http://www.wasa.com/
https://www.vaasan.fi/
Tarkoitat ilmeisesti Martti Haavion (1899-1973) runoa "Käärme ja sammakko", jonka viimeisessä säkeessä käärme harmittelee: "Oi, mikä vahinko. Nälkä on mulla. Lampehen upposi maittava pulla." Runo alkaa: "Ruohossa sähähti." Runossa sammakko ei hyppää lampeen pullan perässä, vaan käärme luulee sammakkoa pullaksi. Sammakko puolestaan pelästyy "kauheaa makkaraa".
Runo sisältyy esimerkiksi Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan "Iloiseen aapiseen" (15. painos, joka on näköispainos ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1933, WSOY, 2004, s. 123) ja "Rudolf Koivun runokirjaan" (WSOY, 1991, s. 56).
Runo on myös sävelletty. Laulu (nuotinnos kosketinsoittimelle ja sanat) sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: "Iloisia lauluja lapsille" (2....
Lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa OUTI-kirjastoon, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi yliopiston kirjastoon. OUTI-kirjastoihin kuuluvat Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastot.
OUTI-kirjastojen käyttösäännöt sekä tietoa kirjaston asiakkuudesta OUTI-verkkokirjastossa
Ei kumpaakaan. Maigretin tutkimusmetodi ei ole kovin älyllinen. Se perustuu intuitioon ja yleensä uhrin elämäntilanteen tutkimiseen ja siihen samastumiseen. Sitä kautta ja sinkkitiskeillä seisoskeltuaan, hän yhtäkkiä tajuaa kuka on syyllinen. Tästä syystä on aivan samantekevää, onko kuulusteltava tyhmä vai älykäs.
Etsin aiheesta viitteitä Kauspunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ , mutta hakusanoilla myynti ja ohjaus/mittaus ei viitteitä löytynyt. Jatkoin hakua sitten vain sanalla myynti ja rajasin haun kirjoihin. Tulokseksi sain 101 viitettä, joista muutamia tuoreimpia poimintoja:
Plussa:
- Jobber: Selling & sales management (2000)
- Sarasvuo: Myynnin korkeajännitys (1998)
- Nieminen: Menestyvä myyjä (1997)
- Moncrief: Sales management: strategy, technology, skills (1997)
Näiden saatavuuden voi tarkistaa em. Plussa-tietokannasta.
Linda-tietokannasta löysin lisäksi seuraavanlaisen viitteen, jota ei kuitenkaan ole kaupunginkirjaston kokoelmissa. Siitä voi tehdä kirjastossa kaukolainapyynnön.
Linda:
- Hakala:...
Kumpaakaan kysyttyä Arthur C. Clarken teosta ei löydy suomennettuna yhteistietokannoista Fennica tai Linda. Todennäköistä siis on, että teoksia ei ole julkaistu suomeksi.
Fennica sisältää suomalaisen aineiston (kielestä riippumatta) ja Linda on yliopistokirjastojen (mukana on myös muutama muu kirjasto) aineiston yhteistietokanta. Kaikkia aineistoja ei tietokannoista löydy (esim. musiikkiaineistoa), mutta painetun kirjallisuuden osalta tietokannat ovat erittäin kattavat. Aivan uuden aineiston kohdalla on mahdollista, että teos ei ole vielä ehtinyt tietokantaan asti.
Parhaiten asiasi hoituu mielestäni, kun seuraat kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokantaa osoitteessa http://porsse.porvoo.fi:8003/
Sain sieltä tarkasta hausta asiasanalla viikinkiaika 47 teosta.
Tuo Vuoden kirjat -luettelo, jonka mainitsit on melko laaja, siihen sisältyy Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenkustantajien (viime vuonna yli 40 kpl) tuotanto. Luettelo löytyy myös verkosta osoitteesta http://credosun.credo.fi/vuodenkirjat/ Toki siitä puuttuu kustantajia. Laitan tähän muutamien nettiosoitteita (nämä kustantamot kylläkin keskittyvät enemmän kaunokirjallisuuteen) Like http://www.likekustannus.fi/ Revontuli http://www.revontuli.net/ Sammakko http://www.sammakko.com/ Vastapaino http://www.vastapaino.fi/
Sivulta http://www.booknet.fi/...
Tarkoitat ehkä noitia käsitteleviä kirjoja tai lehtiä. Et osoittanut kysymystäsi millekään kirjastolle, mutta mainitset Myllypuron kirjaston, joten vastaan nyt Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun kirjastojen osalta.
Noita-aiheisia kirjoja on kirjastoissa paljon. Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/) saat niistä luettelon napsauttamalla auki kohdan aihe ja kirjoittamalla siihen noidat tai noituus. Jos etsit vain lasten- tai nuortenkirjoja, valitse noidat-sanan lisäksi viereisen Koko aineisto -kohdan tilalle Lasten aineisto. Jos etsit kirjasarjaa Noitajengi W.I.T.C.H., löydät siihen kuuluvien kirjojen nimet kirjoittamalla Helmet-hakuun teoksen nimi -kohtaan sarjan nimen.
Kirjoja on tosi paljon ja helpoimmalla voisit selvitä...
Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja ilmoittaa Helsingin kaupungin ruotsinkielisen väestön lukumääräksi 35.451 vuodenvaihteessa 2002-2003.
Internetissä voit tarkastella lukuja esim. osoitteessa
http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/taskutilasto/TaskutilastoSuomi2…
Eve Hietamies on syntynyt 14.10.1964 Lappeenrannassa ja nykyään hän työskentelee aikakauslehden toimittajana Helsingissä. Eve Hietamiehestä löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia nykykertojia. Hänestä on kysytty tietoja tästä palvelusta aiemminkin. Pääset katsomaan näitä vastauksia tietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuun hietamies eve.
Realismia Pohjoismaiden kirjallisuudessa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kansojen kirjallisuus 8, 1976
Kansojen kirjallisuus 9, 1978
Kirstinä, Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, 2000
Koskimies, Rafael: Maailman kirjallisuus 4, 1965
Otavan kirjallisuustieto, 1990
Vartiainen, Pekka: Kirjallisuuden länsimaista historiaa, 2002
Zetterholm, Tore: Kirjaniekat, 1984
Äidinkieli ja kirjallisuus: Käsikirja, 2004
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/
Muutama aiheeseen liittyvä nettiosoite:
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
www.makupalat.fi on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä hakemisto, johon sinun kannattaa tutustua. Hakemistosta löytyy linkkejä palveluihin, josta voit ladata koneellesi ilmaisia ohjelmia. Ohessa linkki hakemiston ohjelma-arkistoihin:
http://www.makupalat.fi/ftp2.htm
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista löytyy melko hyvin tietoa myös Kari Levolasta. Osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/levolakari.shtml
Sivun alareunassa on myös Levolan sähköpostiosoite.
Toinen hyvä nettiosoite on Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilla: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=303&lang=FI
Tältä sivulta löytyy kirjailijan henkilötiedot, tuotanto, lähteitä ja tekstinäyte.
Kari Levolasta on kirjoitettu teoksissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1, 2 ja 3.
Nimelle Minilla ei löytynyt selitystä tai alkuperää. Tutkimme nimikirjat:
Lempiäinen, Pentti; Suuri etunimikirja.
Uusi suomalainen nimikirja
Vilkuna, Kustaa; Etunimet
Lempiäinen, Pentti; Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Juri Nummelin; Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Seuraavista palveluista nimeä ei löytynyt:
http://www.behindthename.com
http://www.babynames.com
http://names.yuly.ru
Väestorekisterikeskuksen nimipalvelu ei tunne nimeä Minilla, Minella sieltä löytyy. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on maksullinen nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/nimipalvelut.shtml
Tuntematon sotilas löytyy DVD-elokuvana sekä Edvin Laineen että Rauni Mollbergin ohjaamina versioina useista Espoon kaupungin kirjastoista. Vaikka elokuva ei kuuluisikaan lähikirjastosi kokoelmiin, voit tehdä siitä varauksen, jolloin se lähetetään valitsemaasi noutokirjastoon jostakin toisesta kirjastosta. Aikuisten aineistoon tehdystä varauksesta peritään noudettaessa 50 sentin varausmaksu.
