Tässä vaihtoehtoja:
1. Ota kirjasi ja korttisi, tule kirjastoon ja uusi lainasi.
2. Ota vain korttisi ja tule kirjastoon uusimaan lainasi. Hyöty edelliseen nähden: ei tarvitse kantaa kirjoja. Haitta: jos kirjoista on varauksia ei niitä voi lainata uudestaan ja ne pitää palauttaa erikseen.
3. Soita Helsingin kaupunginkirjaston lainojen puhelinuusintaan 0600-060504. Hyöty: helppoa. Haitta: maksaa (5,80 mk minuutti + ppm)
Mitä et voi vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa tehdä:
Aineistoa ei toistaiseksi voi vielä uusia netin kautta.
Sveitsistä kertovia suomenkielisiä kirjoja ei ole kovin paljon. Maantieteen hakuteoksissa Maailma nyt 1: Länsi- ja Keski-Eurooppa (1993) ja Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa (1996) kerrotaan yleistietoa Sveitsistä. Matkailutietoa löytyy Berlitzin videolta Sveitsi: talviset Alpit & kesäiset järvet ja Alpit (1991).
Englanniksi löytyy enemmän, esim. matkailutietoa Switzerland (Insight guides, 2000), tapatietoa Hyde Flippo: The German way: aspects of behavior, attitudes, and customs in the German-speaking world (1997) ja yleistietoa esim. kulttuurista hakuteoksesta Encyclopedia of contemporary German culture (1999) sekä historiaa esim. J. Murray Luck: History of Switzerland (1985).
The Stevie Wonder Collection -nuottikirja kuuluu pääkaupunkiseudulla ainoastaan Espoon Ison Omenan ja Kallion kirjaston kokoelmiin. Kysymäsi Don't you worry 'bout a thing -nuotti löytyy myös kirjasta Stevie Wonder Complete Vol.1 - Through 1975.
Svenska Akademiens ordlista löytyy osoitteesta http://spraakdata.gu.se/saol/saol.html ja sanakirjaan pääsee ko.sivulla olevan Svenska akademiens orbok -linkin kohdalta.
Muita Internetissä olevia sanakirjoja löytyy esim. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta, luokista 88 ja 89 sekä tietosanakirjat ja hakuteokset luokassa 03 ja 04, osoite on http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto .
http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/laitteet/skannerit/index.html osoitteesta löytyy lista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, joissa on mahdollisuus skannerin käyttöön.
Skannerin käyttö on ilmaista, mutta ainakin Töölön kirjastossa skannerikoneelle on etukäteen varattava aika (aikuisten osasto, neuvonta ja tietopalvelu p. 31085025).
Mary-Kate ja Ashley Fuller Olsen ovat identtiset kaksoset jotka ovat syntyneet 13.6.1986 Sherman Oaksissa. Näistä näyttelevistä amerikkalaisista kaksosista löytyy hyvä katsaus mm. Wikipediasta osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mary-Kate_ja_Ashley_Olsen, sekä Internet Movie Databasesta osoitteesta: http://finnish.imbd.com/name/nm001580 sekä http://finnish.imbd.com/name/nm001581.
Meillä ei ole tietoa siitä onko Sweet Valley High -kirjoja tulossa lisää suomeksi. Sitä voisi kysellä kirjakaupoista. Myöskään video- tai dvd-pakkauksina tuota sarjaa ei ainakaan meillä kirjastossa ole. Nyt tosiaan julkaistaan dvd:nä TV-sarjoja, joten saattaa hyvin olla, että myös Sweet Valley High joskus ilmestyy dvd:nä.
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä...
Suomenkielista tietoa ryhmästä on melko niukasti saatavilla. Internetistä löytyy lähinnä lyhyitä mainintoja, mutta Muoto-lehden numerossa 3/1982 on ilmestynyt Antti Nurmesniemen artikkeli Milanon ihme.
Tässä vielä englanninkielisiä linkkejä:
Washington Postin artikkeli tammikuulta 2008 liittyen Ettore Sottsassin kuolemaan: http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2008/01/09/AR20080…
The Guardianin artikkeli vuodelta 2001: http://www.guardian.co.uk/culture/2001/sep/06/artsfeatures.arts
Ettore Sottsassia käsittelevä artikkeli: http://www.design-technology.org/ettoresottsass.htm
Los Angeles County Museum of Art:in vuoden 2006 Sottsass-näyttelyyn liittyvät sivut: http://www.lacma.org/art/exhibition/sottsass/index.aspx
Koko ryhmää...
Vasil Mihailjuk (1929 – 2003) oli ukrainalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja. Vaatimattomista oloista lähtenyt, musiikillisesti lahjakas Mihailjuk päätyi toisen maailmansodan aikana sotilasorkesteriin. Tästä alkoi hänen musiikkiuransa, joka kesti yli 50 vuotta.
Mihailjuk sävelsi noin 200 laulua, joista monet olivat suosittuja. Huikea menestys – myös kansainvälisesti - oli hänen laulunsa ”Tšeremšina” (”Tuomi”).
Tämä laulu on levyllä ”Keltaiset lehdet: venäläinen toivekonsertti”. Levy on Kuopiossa varastokirjastossa. Jos haluat, voit tilata sen sieltä kaukolainaan lähikirjastosi välityksellä. Tilauksen voi tehdä myös täyttämällä Internetissä olevan lomakkeen http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Mutta ”Tšeremšinan” voit...
The best place to look for vacancies is a site called Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
I hope you know Finnish, since this section of the site has not been translated into English.
Kysyjän mainitsemalla ISBN-numerolla julkaistussa virsikirjan versiossa on Fennica-tietokannan mukaan nuotit eli käytännössä virsien melodianuotinnokset. Minulla ei ole julkaisua nähtävänä, joten en pysty sanomaan asiaa varmasti, mutta yleensä virsikirjan nuottipainoksiin ei ole lisätty sointumerkintöjä ainakaan systemaattisesti, koska urkurit säestävät ns. koraalikirjasta eli uruille tehdystä versiosta. Ainakin vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa toimituskunta kuitenkin lisäsi sointumerkit noin 40 suosittuun virteen, joita lauletaan paljon kouluissa. Näissä sointumerkit ovat todennäköisesti myös tässä vuonna 2011 julkaistussa versiossa.
Koska virsikirjoja valmistetaan hyvin monenlaisina versioina, suosittelen varmistamaan kaupassa, että...
Hei!
HelMet-kirjastoissa on saatavilla runsaasti ruotsinkielisiä äänikirjoja, joita voi hakea termillä
"skönlitteratur ljudböcker" ja rajata listaa vielä aineiston mukaan cd-levyt tai kasetit. Niiden uskoisin olevan hyvää harjoitusta ruotsinruotsin kuunteluun ja ääntämiseen.
Riikinruotsalaisia kielikursseja, jotka yleensä sisältävät äänitteen ja kirjan, ovat esimerkiksi seuraavat:
Complete Swedish / Vera Croghan and Ivo Holmqvist. London : Hodder Education, 2010, 1 nide, 2 CD-äänilevyä.
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, 2006, 3 Audio CD-levyä + tekstiliite sekä
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006, CD-levy + kirja.
Tietolähteistä ei löytynyt vastaavaa sananlaskua suomalaisista fraasisanakirjoista ja sananparsioppaista. Vastaava sananlasku suomeksi voi olla myös ihan muilla sanoilla kuin ruotsinkielisessä versiossa. Mutta vastavuoroisuudesta tässä luultavasti on kysymys. Sananlasku "Vuoroin vieraissa käydään" voisi olla lähellä merkitystä.
Painettujen lähteiden lisäksi internetissä on tietokantoja, joista voi etsiä.
Kotimaisten kielten keskuksen murrearkiston sananparsikokoelmat:
http://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml
Matti Kuusen kansainvälinen sananlaskujen luettelo
http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/cerpfin.html
Avioerosta ja toisen osapuolen uudesta rakkaudesta on kirjoitettu paljon romaaneja, runoja ja näytelmiä. Näkökulma on usein naisen, eikä loppukaan monesti onnellinen.
Ehdotuksia kaunokirjallisuudesta miehen uudesta onnellisesta rakkaudesta avioeron jälkeen ei löytynyt monta. Tällaisia voisivat olla Hella Wuolijoen näytelmät Niskavuoren naiset ja Niskavuoren leipä, sekä Sesse Koiviston romaani Huvila Kulosaaressa.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyy runsaasti avioeroa käsittelevää kaunokirjallisuutta. Kirjasammossa kirjat myös kuvaillaan. Hakemalla avioero-sanalla saat luettelon kirjoista, ja pääset selailemaan niiden sisältöjä tarkemmin:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/avioero%20
Melko hyvän tuloksen saat valitsemalla Tarkennetun haun kautta aiheeksi asiasanan uskottomuus ja Kokoelma-valikosta tietokirjat:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Esimerkiksi alla olevat kirjat voisivat olla etsimiäsi:
- Uskottomuuskriisistä toipumiseen / koonneet: Kirsi-Klaudia ja Kai Kangas ; asiantuntijat: Maiju ja Kari Kuhanen
- Revitty sydän : voiko uskottomuudesta toipua? / Maria Buchert, Kari Kiianmaa, Tellervo Uljas
- Kirjeitä rakkaudessa petetyille / Kari Kiianmaa
- Styylaten ja pettäen : luottamuksen ongelma ja postindividualismi nuorten sukupuolikulttuurissa / Sari Näre
- Uskollisuudesta ja uskottomuudesta / Maija-Riitta Ollila
- Kävelevä sisällissota / Seija Leppänen
-...
Näyttää siltä, että Billboard-lehden uudempia numeroita ei ole painettuina luettavissa tai lainattavissa missään kirjastoissa. E-lehtenä Billboardia voi lukea Helsingin yliopiston verkossa. Lehden painetut numerot vuoteen 2004 saakka löytyvät Kansalliskirjastosta, missä niitä voi lukea paikan päällä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.kansalliskirjasto.fi
/http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/etusivu/
Pataljoonan siirtämistä Savukoskelta Ouluun kuvataan Kalle Päätalon kirjassa Miinoitettu rauha s. 536-565. Päätalokeskuksen Päätalotietäjien mukaan muuta kuvausta siirrosta muissa kirjoissa ei ole.
Aiheesta löytyy esimerkiksi sittemmin kansanedustajanakin toimineen Pekka Railon muistelmateos:
Railo, Pekka. ; Tuomikoski, Pekka.
Valkoisten vankina / Pekka Railo ; toim. Pekka Tuomikoski. Helsinki : Minerva, 2011
ISBN 978-952-492-459-7.
http://finna.fi
Ravitsemusta Tammisaaren vankileirillä käsitellään sivuilla 262-282. Touko-kesäkuusssa käytössä oli vielä vanhoja varastoja, joista jaettiin päivittäin 100-150 grammaa sotilaslimppua sekä päivälliseksi tarjottiin liha-, seka- tai turskakeittoa. Kesäkuun lopulla ja heinäkuussa annokset pienenivät. Heinäkuussa 1918 aamiainen on Tammisaaren vankileirillä koostunut puolikkaasta tai kokonaisesta sillistä, 35-100 grammasta leipää (ei tosin joka päivä), ja päivällinen on ollut joko turska-, liha...
Kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan pääasiassa korkeintaan viisi vuotta vanhoja hyväkuntoisia teoksia. Muita itselle tarpeettomia kirjoja voi viedä pieniä määriä kirjastojen kierrätyskärryihin. Kannattaa tarkistaa oman lähikirjastonsa kierrätyspisteen tilanne ja säännöt ennen kirjojen vientiä kirjastoon.
