Lontoon satama oli jo 1600-luvulla nimeltään the Port of London.
Sataman historiasta voit lukea nettisivulla
http://www.portoflondon.co.uk/display_fixedpage.cfm?id=238&site=leisure…
Todennäköisesti tarvitset jonkin artikkelin tai kirjan, joka koskee Lontoon satama-aluetta kokonaisuudessaan. Sopiva kirja olisi varmaankin D. J. Owenin "The Port of London -yesterday and today", joka löytyy Museoviraston (Merimuseon)kirjastosta. Pyydä lähikirjastoasi hankkimaan kirja sinulle kaukopalvelun kautta. Sopiva lehtiartikkeli voisi olla tämä:
Cowlard, Keith A. Lontoon satama-alueet : eilispäivää ja tulevaisuutta
Terra 1989 ; (101) ; 3 ; 199-213. Kysele lähikirjastostasi, missä lehteä säilytetään. (Useita englanninkielisiä lehtiartikkeleita on...
Ensin perusasia: Kalevala-eepos on Elias Lönnrotin lukuisten eri kansanrunotoisintojen pohjalta luoma teos. Näihin eri kansanrunotoisintoihin voi tutustua lukemalla vanhaa moniosaista teossarjaa Suomen Kansan Vanhat Runot (SKS). Saadaksesi tietää, miten Lönnrot Kalevalan kokosi, kannattaa tutustua Väinö Kaukosen teoksiin Lönnrot ja Kalevala (SKS 1979) sekä Lönnrot ja Kanteletar (SKS 1989).
Suomen kirjallisuus I (Otava 1963) sisältää Matti Kuusen artikkelit Esisuomalainen runous, Varhaiskalevalainen runous ja Sydänkalevalainen epiikka ja lyriikka. Niihin kannattaa tutustua, samoin samasta teoksesta löytyvään Lauri Hongon artikkeliin Itkuvirsirunous. Muita vanhoja tutkimuksia ovat mm. Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys (WSOY 1955...
Asiakastyytyväisyysjohtamisesta löytyy varsinaisesti vain Timo Ropen ja Jouni Pölläsen kirja Asiakastyytyväisyysjohtaminen. Aihetta sivuavia kirjoja voi etsiä myös esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ asiasanoiksi asiakkaat johtaminen.
Suomen asutuksen yleisluettelo on saatavissa kirjana sekä mikrofilmattuna paikanpäällä Kansallisarkistossa, osoite Rauhankatu 17, 00170 Helsinki, puh. (09) 228521, http://www.narc.fi/ka.html Suomen Sukututkimusseuran sivulla http://www.genealogia.fi/hakem/says.htm löytyy tietoa yleisluettelosta sekä mm. luettelo vuoden 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiintymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974.
Japanin kielestä ja kirjoitusjärjestelmästä suppeasti löydät tietoa esim. teoksista:
MALLAT, Heikki : Dozo : Japanin kieltä ja kulttuuria. 1993.
LOMPOLO, Juhani : Japanin aapinen : japanilaismaailman salat. 1997.
Syvällisempää tietoa löytyy esim. teoksista :
SEPPÄNEN, Jouko : Japanin kieli ja merkillinen kirjoitusjärjestelmä. 1980.
TUOMI, Tapio J. : Japanilais-suomalainen kanji-sanakirja. 1998.
FOERSTER, Andreas : Kanji abc : a systematic approach to Japanese characters. 1994.
MCARTHUR, Ian : Reading Japanese signs. 1994.
HENSHALL, Kenneth G. : A guide to remembering Japanese characters. 1988.
ANDERSON, Olov Bertil : Bushu : a key to the radicals of the Japanese script. 1981.
Plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ voit tarkistaa...
Vuosina 1980-1991 on tytöille annettu 872 Iina nimeä ja 142 Ina nimeä.
Vuosina 1965-1981 elossa olleilla on ollut 766 Iina nimeä ja 248 Ina nimeä
Vertauksen vuoksi:
Vuosina 1980-1991 on pojille annettu 12781 Ville nimeä, vuosina 1965-1981 on käytössä ollut 10381 Ville nimeä
Lähde: Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeeseen.
Valitettavasti en ole löytänyt uudempaa tietoa.
Listoja suosituimmista lasten nimistä löytyy osoitteista:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu99.htm
http://www.vauva.helsinkimedia.fi/nimipankki/
Tulosten analysoinnissa voi käyttää apuna kyselytutkimusoppaita, esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ , asiasanaksi kyselytutkimus tai kirjaston asiakaspäätteellä valitsemalla aihehaun, kirjoittamalla sitten kyselytutkimus ja valitsemalla tämän jälkeen aihetta rajaavista asiasanayhdistelmistä kysymykseen tulevat. Esim. Lottin kirjassa Tehokas markkina-analyysi kerrotaan hyvin kyselytutkimuksen mittausprosessista, mm. taulukoinnista ja tulosten raportoinnista. Myös Excel-oppaista saattaa olla apua.
Aivan suoraa vastausta ei löytynyt. Noitasapatista löytyi kuitenkin mainintoja esim. teoksista Heikkinen: Paholaisen liittolaiset (s. 164) ja Nenonen, Kervinen: Synnin palkka on kuolema (s. 234). Noitasapattia on käsitelty myös lehtiartikkeleissa:
Nenonen: Noitasapatin kuvitelmat elävät (Parnasso. 38(1988) : 6, s. 380-382)
Noitasapatti - kuvitelma paholaisen ja vamppien liitosta (Uusi nainen. 1990 : 12, s. 10-12)
Voit tutustua näihin esim. Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Lisäksi joiltakin www-sivuilta löytyy mainintoja:
http://www.chronicon.com/noita/hame_2.html
http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_8/ylart2.htm
Kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Aku Ankka-kokoelma : BARKS, Carl : Rotsi on mut byysat puuttuu : viisi Barks-klassikkoa nykystadin slangille.Kääntänyt Sami Garam. 2000.
Valtionyhtiöiden yksityistämisestä Suomessa on tehty tutkielmia. Tässä muutama :
RANTANEN, Juha-Petteri : Privatisointi ja suomalaiset valtiolliset teollisuusyritykset. Pro-gradu -työ. Turun yliopisto, taloustiede. 1992
STENVALL, Kimmo : Valtionyhtiöiden yksityistäminen Suomessa. Pro-gradu -työ. Turin yliopisto, valtio-oppi. 1998.
KLEM, Ville : Valtionyhtiöiden yksityistäminen : tehokkuus, informaatio ja monopolin säätely. Helsingin yliopisto. Pro gradu, kansantalous. 1998.
OJALA, Tuija : Valtionyhtiön listautuminen - Sonera Oy. Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, kauppa ja palvelu. 1999.
LEPPÄMÄKI, Päivi : Valtionyhtiöiden yksityistäminen ja johdon valvonta. Pro-gradu -työ. Tampereen yliopisto, kansantaloustieteen laitos. 1997....
Vuonna 2001 on ilmestynyt teos Mahlottomia jonsei vihlonviimmesiä : murresanoja ja kielenilmaisuja Hauholta, tekijöinä Seppo Soittila ja Salme Pohjola.
Tässä muutama yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta saatu kirjallisuusviite ruotsalaisesta yksityistämisestä yleensä :
MANAGEMENT for privatization : lessons from industry and public service / edited by Joseph Prokopenko. 1995.
SPRINGDAL, Kent : Privatisation of the IT sector in Sweden. 2000.
SVENSSON, Torsten : Marknadsanpassningens politik : den svenska modellens förändring 1980-2000. 2000.
Suomalaisia Telian yksityistämistä käsitteleviä artikkeleita Aleksi-artikkelitietokannasta :
TIILIKAINEN, Teppo : Kansankoti sai kansanosakkeen. Suomen kuvalehti. 2000 ; 24 ; 9.
MÄÄTTÄNEN, Seppo : Epätoivon hyppy osakemarkkinoille. Talouselämä. 2000 ; 21 : 46-48.
Ruotsalaisesta Affärsdata-aikakauslehtiartikkelitietokannasta http://80-www.ad.se....
Lehdet löytyvät Pääkirjaston varastosta Pasilasta. Kysy henkilökunnalta, puh. 31085426.
Pääkirjaston varastossa säilytettävät lehdet löydät osoitteesta
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto… - täällä kerrotaan myös mitkä vuosikerrat Koululaisesta varastosta löytyvät.
Kysymäsi kappale on varsinaiselta nimeltään "Suite del Sur, prelude in memory of my wife Olga". Tätä tietoa kokonaisuudessaan ei valitettavasti näy oikeastaan missään muualla kuin painettuna itse nuotissa, joten ei ihme ettet tietoa löytänyt. Kappale tunnetaan kuitenkin yleisesti myös hakemallasi nimellä "Prelude for Olga", mutta sitäkään ei ole missään luetteloissa. Ainoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa oleva nuotti on seuraava:
Tekijä: MOREL, JORGE
Nimeke: PRELUDIT,KITARA / MOREL
Aineistolaji: NUOTTI
Julkaisutiedot: CHORUS, 1987
Tunniste: 20525001
Kieli: UND
Espoon luokka: 78.65
Nuotti on saatavana Espoon pääkirjaston (Leppävaara, p.81657615) ja Tapiolan (p.81657302) kirjaston musiikkiosastoilta.
Dragonlance-sarja koostuu kronikoista, legendoista ja saagoista.Sarjaan kuuluvia lukuisia teoksia voi hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1008955372 kirjoittamalla sarjan nimi "Dragonlance" kohtaan "teoksen nimi". Muita Margaret Weisin sarjoja ovat Kuolemanportti ja uusin Mustamiekka.
Muita fantasiasarjakirjailijoita ovat mm. David Eddings, Tad Williams, Robin Hobb, Raymond Feist, Robert Holdstock, Brian Jacques, Anne McCaffrey sekä suomalainen Taru Väyrynen. Lisätietoa sarjoista saat teoksista Niclas Bengtsson: Mielikuvituksen rajaton riemu: bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen (2000) ja Ulla Virtanen (toim.): Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2001).
Kysy...
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa on sopraanolle,
altolle, tenorille ja bassolle sovitettu (toim. Hjalmar Braxen) "Harpunsäveliä".
Kaunokirjallisuudesta löytyy runsaahkosti kuvauksia, jotka ovat melko särmikkäitä ja/tai raadollisia. Tässä muutamia hillitympiä teoksia ja lisäksi pari tietoteosta, jotka voisivat sopia tähän yhteyteen:
(Kertovat homojen ja lesbojen ihmissuhteista - eivät välttämättä sisällä suoria tai varsinaisia rakastelukohtauksia):
Esseet ja kaunokirjallisuus:
Nuutinen, Olli: Kommentteja kahteen elämään; Larsson, Jukka: Kantaja; Leavitt, David: Kiintymyksiä; Larsson, Jukka: Viettelijä; Forster, E.M.: Maurice; Larsson, Jukka: Kiusaaja; Leavitt, David: Perhetanssit; Ojala, Ossi: Toisenlainen rakkaustarina; Jansson, Tove: Nukkekaappi ja muita kertomuksia; Saisio, Pirkko: Kainin tytär; Ääriviivasi ihollani - naisten rakkausrunoja; Jansson, Tove: Reilua...
Kattavia tilastoja perheväkivallan yleisyydestä Suomessa ei tunnu löytyvän. V. 1998 julkaistiin tässä suhteessa merkittävä selvitys naisiin kohdistuvasta perheväkivallasta : HEISKANEN, Markku : Usko, toivo, hakkaus : kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Yleinen käsitys on, että väkivallan tekijöistä 90% on miehiä ja väkivalta kohdistuu useimmiten naiseen. Joitakin tilastoja ja arvioita lytyy esim. nettiosoitteista http://www.kaapeli.fi/~parviain/ansa/luku2.html#a1
http://www.intermin.fi/suom/laanit/eslh/yksikot/sosiaali/naiset/tutkimu…
http://www.stat.fi/tk/el/suomturv.html
Seuraavassa muutamia julkaisuja, joista saattaisi olla apua :
NOTKO, Marianne : Väkivalta parisuhteessa ja perheessä. 2000.
KOSKI, Helena : Ulos...
Taina Iduozeen tutkielma Etniset vähemmistöt ja kirjastot - Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa (1997) on julkaistu myös verkossa: http://www.lib.hel.fi/mcl/julkaisut/tutkielma/index.html Kannattaa tutustua myös tutkimuksen lähdeviitteisiin. Tieteellisten kirjastojen käyttöä käsittelee Soile Hirvasniemen gradu Ulkomaalaiset opiskelijat Oulun yliopiston kirjastopalveluiden käyttäjinä. Oulu 2000.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi on koonnut linkkilistan monikulttuurisuusaineistoista ja kirjastoista: http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/monikult/kirjasto.html
Aleksi-artikkelihaulla löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet:
Verho, Seppo:Monikulttuurisuus nousussa Vantaan kirjastossa . Kirjastolehti 2000;4;18
Asp, Kristiina:...
