Aion tutustua kalevalaiseen maailmaa monessa mielessä. Minua kiinnostaa niin tavalla tai toisella kalevalaiseen maailmaan sijoittuvat kaunokirjalliset teokset kuin myös kielitieteellinen puoli, mytologia, uskonto, musiikki - siis koko paketti :) Mitkähän olisivat oivia lähdekirjoja tutustumisen aloittamiseksi ja syventämiseksi? Lieköhän olemassa "sanakirjaa" Kalevalan maailmasta.
Vastaus
Ensin perusasia: Kalevala-eepos on Elias Lönnrotin lukuisten eri kansanrunotoisintojen pohjalta luoma teos. Näihin eri kansanrunotoisintoihin voi tutustua lukemalla vanhaa moniosaista teossarjaa Suomen Kansan Vanhat Runot (SKS). Saadaksesi tietää, miten Lönnrot Kalevalan kokosi, kannattaa tutustua Väinö Kaukosen teoksiin Lönnrot ja Kalevala (SKS 1979) sekä Lönnrot ja Kanteletar (SKS 1989).
Suomen kirjallisuus I (Otava 1963) sisältää Matti Kuusen artikkelit Esisuomalainen runous, Varhaiskalevalainen runous ja Sydänkalevalainen epiikka ja lyriikka. Niihin kannattaa tutustua, samoin samasta teoksesta löytyvään Lauri Hongon artikkeliin Itkuvirsirunous. Muita vanhoja tutkimuksia ovat mm. Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys (WSOY 1955) ja Jouko Hautalan Suomalainen kansanrunoudentutkimus (SKS 1954).
Vaikka et koulua/opintoja varten kalevalaiseen maailmaan sukellakaan, kannattaa silti vilkaista Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan opinto-oppaan B oppiaineen Folkloristiikka tutkintovaatimuksia. Kalevalan, kansanrunouden ja -uskon perusopintopaketin teosvaatimuksiin kuuluu läjä kirjoja ja artikkeleita, joihin itseään sivistävän kannattaa tutustua:
- Kalevala
- M. Kuusi (toim.): Kalevalaista kertomarunoutta
- L. Harvilahti: Milloin virren lauloin (Inkeri, toim. P. Nevalainen)
- Kalevalaseuran vuosikirjasta 65/1987 artkkelit:- L. Honko: Kalevala: Aitouden , tulkinnan ja identiteetin ongelmia, V. Kaukonen: Kalevala eepoksena ja M. Kuusi: Eeppiset runoketjut. Vuosikirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastoista nimellä Kalevala ja maailman eepokset.
Erinomainen teos Kalevalan lukemisen rinnalla ont Aimo Turusen Kalevalan sanakirja (1949), jossa selitetään Kalevalan sanojen etymologiaa.
Kalevalaisia naisia ja sankareita hieman uudella otteella käsitellään teoksessa Kalevalan hyvät ja hävyttömät (toim. Piela, Knuuttila, Kupiainen, SKS 1999). Uutta näkökulmaa löytyy myös Satu Apon teoksesta Naisen väki (Hanki ja jää 1995).
Kaunokirjallisia, joko Kalevalaan pohjautuvia tai kalevalaiseen maailmaan sijoittuvia, teoksia on aika paljon. Esimerkiksi Aleksis Kiven näytelmä Kullervo, Paavo Haavikon Rauta-aika sekä Kullervon tarina, Juha Ruusuvuoren Lemminkäisen laulu, Eino Leinon näytelmät Tuonelan joutsen, Sota valosta Väinämöisen kosinta ja Karjalan kuningas. Kalevala-aiheisia sarjakuviakin löytyy: esim. Huitula: Kalevala ja Don Rosa: Sammon salaisuus (Aku Ankkaa kalevalaisittain). Sivuutta ei kannata myöskään Kai Niemisen Lönnrotin vuoden 1849 Kalevalaan pohjautuvaa teosta Kalevala 1999 (SKS 1999).
Ja kaiken tämän lisäksi kannattaa tutustua mm. seuraaviin internetsivuihin:
http://neba.finlit.fi/kalevala/
https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/elias-lonnrot-0
Ja kokoelmaan Makupalat.fi:ssä http://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala
Kommentoi vastausta