Voisikohan kyse olla mummoista, jotka levittävät oksansa. Eeva Kilven runokokoelmassa Animalia (WSOY 1987) on runo "Kun mummot kuolevat". Animalia-kokoelmassa on myös useita muita mummo-aiheisia runoja.
Runo alkaa näin:
Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää...
Koko runon voi lukea myös Sanojen aika -tietokannan tekstinäytteistä, ks. http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=834&lang=FI
Suomen kirjastoseura järjestää kursseja ja koulutusta, joista osa on englanninkielisiä. Tietoa kursseista löydät seuran Internet-sivuilta:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/koulutus
Myös Helsingin yliopiston kirjaston järjestämissä kursseissa on englanninkielisiä:
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/koulutus/index.htm
Olemme tilanneet Leppävaaran kirjastoon Dame Janet Bakerin levyn "Testament", jolta tuo kappale löytyy. Muutamassa viikossa pitäisi löytyä rekisteristä. Amazonista voi katsella, miltä muilta levyiltä kappale löytyy http://www.amazon.com
Kappale on kuunneltavissa mp3-muodossa seuraavasta linkistä: http://www.lottelehmann.org/llf/lehmann/sings/
Pienille lapsille turvallisimpia ovat selkä ajosuuntaan asennettavat turvaistuimet tai -kaukalot. Valtaosa onnettomuuksista on etupäätörmäyksiä, jotka ovat myös voimakkaimpia. Lapsen kaularakenne ei ole riittävän vahva kestämään kolarivoimia, sillä aikuisiin verrattuna heidän päänsä on painavampi suhteessa kehoon. Selkä ajosuuntaan olevassa turvaistuimessa lapsen kaula saa tarvitsemansa tuen.
Lasta suositellaan kuljetettavaksi selkä ajosuuntaan niin kauan kuin hän sopii istuimeen, mutta ainakin kolmeen ikävuoteen saakka. Turvalaitteen kiinnitysohjeista selviää, onko laite hyväksytty kiinnitettäväksi selkä ajosuuntaan.
Lisätietoja lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa saa osoitteesta: www.liikenneturva.fi
Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy useita vastauksia Raija Oraseen liittyviin kysymyksiin. Kirjoita hakukenttään Raija Oranen, niin saat kaikki vastaukset http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulla, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ on luettelo kirjastossa käytössä olevista tietokannoista (tiedonhaku ja tietokannat).
Siellä mainitaan Suomen media-arkisto, Aleksi WWW Online, Arto ja tässä tapauksessa tärkein, eli Helecon MIX (siinä on talouselämän artikkeleita). Nämä kaikki ovat siis käytössä vain kirjaston työasemilla. Kovin paljon uusia artikkeleita aiheesta en löytänyt. Mainittakoon Janne Aukian artikkeli Viilauksia Web-työkalupakkiin Tietokonelehdessä n:o 24/2005 ja Marjut Reivilän artikkeli Yksinkertainen on verkossa kaunista ja toimivaa: vinkkejä pk-yrityksen hyvän verkkosivuston suunnittelemiseksi, joka löytyy Taloustaito yritys lehdestä 3/2003. (Tämä lehti puolestaan löytyy...
Tässä on muutamia populaarimusiikin kuuntelemista käsitteleviä kirjoja:
- Musta lammas: kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista
- Willoughdy, David: The world of music
- Reder, Alan: Listen to this!
Näistä voisi ottaa vaikka mallia ja kertoa omista kuuntelumieltymyksistä.
Unohtuneen tunnusluvun eli pinkoodin tilalle on hankittava uusi. Tunnusluku on ainoastaan asiakkaan muistissa, ja kirjaston tietokannasta näkee ainoastaan sen, onko asiakkaalle annettu pinkoodi.
Uuden tunnusluvun saat kaikista Helmet-kirjastoista. Sitä ei lähetetä sähköpostitse. Ota mukaasi kirjastokortti ja henkilötodistus.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on mikrokuvattu korttimuotoon, ja niiden kaukolainauksen hoitaa koko maan alueelta Mikkelin maakunta-arkisto. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossaan. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja sen aineiston kaukolainauksen hoitaa kukin maakunta-arkisto omalta alueeltaan, siis Kiteen mikrofilmirullat saa kaukolainaan Joensuun maakunta-arkistosta. Kaukolainaan saatua mikrofilmiaineistoa ei saa kotiin, vaan se on tutkittava kirjaston lukulaitteella.
Koska mainitset tekeväsi äidinkielen tutkielmaa, et ilmeisesti etsi yliopistotasoista kirjallisuutta kaunokirjallisuuden analyysista. Tässä pari yleistajuista teksti- / kaunokirjallisuusanalyysiä käsittelevää teosta, joiden avulla toivottavasti pääset alkuun:
Aalto, Mika ja Parko, Kaija: Tekstin ehdoilla. Opiskelijan harjoittelukirja (2003)
Hytönen, Päivi: Seitsemän elämää. Lukion kirjallisuuden tehtäviä (2001)
Polkunen, Mirjam et al. (toim.): Lukutikku kirjallisuuden lukijalle (1982)
Reeta = Margareta-nimen jälkiosasta syntynyt nimilyhenne, jonka vastineena ruotsalaisessa almanakassa on Greta. Almanakkaan on saatu myös muoto Reetta, joka on nykyään jopa Reetaa yleisempi. En löytänyt mitään tietoa Reetan raamatullisesta alkuperästä.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, Otava, 1990.
Nimi Elmeri on lisätty almanakkaan vasta vuonna 2000 nimen Elmer pidentymänä. Elmer nimi puolestaan on Elmarin rinnakkaismuoto. Elmar on lyhentymä joko saksalaisesta tai englantilaisesta nimestä. Tiedot näistä alkuperävaihtoehdoista ja niiden merkityksistä löytyvät Pertti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja (2001). Kirjaan on aakkostettu naisten ja miesten nimet erikseen ja Elmer löytyy sivulta 299. Kirjan voi lainata Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta tai sivukirjastoista.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy mm. tällaisia teoksia ja opinnäytteitä vasenkätisyydestä koulumaailmassa ja opetuksessa:
Nummela, Iina
Peilikuvaoppilaat : musiikinopettajan haasteet vasenkätisten oppilaiden kohdalla (2005)
Heikkinen, Kirsti
Oikea oikein - vasen väärin tapaustutkimus vasenkätisten koulukokemuksista (1993)
Alanen, Anu
Räppäkäpälät kirjoitustunnilla vasenkätisen oppilaan kirjoittamaan opettaminen alkuopetuksessa Keski-Suomen läänin opettajien arvioimana (1995)
Orell-Leed, Sirpa
Vasenkätisyys elämän palapelin palana (2005)
Linda-tietokantaa voit käyttää lähes kaikissa Suomen yliopistoissa, kaikissa ammattikorkeakoulukirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa. Orell-Leedin kirja on myös luettavissa...
Aiheesta löytyy kyllä paljonkin kirjallisuutta. Anja Hatvan toimittama Verkkografiikka vuodelta 2003 on hyvä, samoin teokset: Korpela, Jukka: Web-suunnittelu. 2.laitos 1.p. Docendo 2005 ja Holzschlag, Molly E.: Design your own e-shop (joka on tosin vasta hankinnassa Tampereen kaupunginkirjastoon).
Lisää aineistoa löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoiksi kannattaa laittaa esim. elektroniset julkaisut ja suunnittelu (tekijä- tai nimeke-kentän saa oikean reunan nuolella muutettua asiasanaksi). Näillä asiasanoilla ja rajoittamalla haun vain Tampereen kaupunginkirjastoon saa 35 viitettä.
Tampereella keväällä 2006 järjestettävistä atk-alan kursseista löytyy tietoa osoitteesta http://...
Suomen urheilukirjastosta kerrottiin, ettei asiasta ole mitään sääntöjä tai määrayksiä. Tulosten julkaisijat ovat voineet käyttää kumpaa sanaa tahansa, mitään logiikkaa niiden käyttöön ei liity.
Neela nimeä näkyy annetun Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa 52 nimeä. 1980 - 1999 8 nimeä ja 2000 - 2005 43 nimeä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Nimen alkuperästä ei löydy tietoja Suomesta, mutta tv-sarjassa Teho-osasto on roolihenkilö nimeltään Neela.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Suomen rahat arviohintoineen -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Marianne on yhdistelmänimi Mariasta (Neitsyt Maria) ja hänen äidistään Annasta.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös yhdistetty heprealaiseen Miriam-nimeen, jonka merkitys on juuri tuo näkijätär, herratar, kaivattu, odotettu. Muunnoksineen Maria on kristikunnan yleisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah eli armo.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Tietoa kannattaa etsiä kirjastossa YKL-luokasta 66.3.
Mm. seuraavat kirjat:
Kankainen: Rakennushankkeen ohjaus
Mäki: Aikataulukirja (Ratu 2004)
Peltonen: Projektinjohtorakentamisen kehittäminen
Koskenvesa: Pientalon rakentaminen
Hietanen: Tietomallit ja rakennusten suunnittelu
Lizzie McGuire -kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan, jota on esitetty myös Suomessa. Televisiosarjan pohjalta on tehty myös elokuva. Sanoma Magazines Finland kustantaa Suomessa Lizzie McGuire -kirjasarjoja.
Lizzie McGuire -sarjan tähän mennessä suomennetut teokset ovat:
Ostrow, Kim: Voi ei, äiti! (2003).
Thorpe, Kiki: Nolot treffit (2003).
Larsen, Kirsten: Villiä menoa (2004).
Larsen, Kirsten: Ota iisisti, Kate!(2004).
Jones, Jasmine: Vaatteet vaihtoon (2004).
Jones, Jasmine: Koulun uusi kundi (2005).
Banim, Lisa: Särkyneitä sydämiä (ilmestyy 2006).
Yksityisetsivä Lizzie McGuire -sarjan teokset ovat:
Banim, Lisa: Yksityisetsivä McGuire (2004).
Banim, Lisa: Älykkötytön arvoitus (2005).
Banim, Lisa:...
