Avira on englanninkielinen ohjelma. Hidden objects -ilmoitus voi viitata siihen, että koneella on jokin haittaohjelma. Esim. SuperAntiSpyware -ilmaisohjelmalla voi poistaa troijalaisia ja muita ei-toivottuja vieraita tietokoneelta.
Ylivelkaantumisesta on tehty tutkimuksia, mutta vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajiin liittyen ei tutkimuksia Suomessa ole tehty. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai lehtiartikkelitietokanta Arton kautta tällaisia ei löytynyt:
http://finna.fi
https://finna.fi
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että ”Miranna” on luultavasti muunnelma nimestä ”Miranda”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää kertoa, että ”Miranda” pohjautuu latinan sanaan ”mirari” (’ihailla’). Nimi on esiintynyt William Shakespearen näytelmässä ”Myrsky”, ja nimi onkin esiintynyt Englannissa 1600-luvulta lähtien. ”Miranda” on ollut käytössä Suomessa 1900-luvulta alkaen ja ollut suosituin sen kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Muoto ”Miranna” on jäänyt harvinaisemmaksi, ja sen on saanut vain alle 90 ihmistä 1960-luvulta alkaen.
Ainakin teoksessa
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät(1982)
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… löytyy hakusanalla riimukirjoitus esimerkiksi seuraavat ruotsinkieliset kirjat, joissa on esitelty erilaisia riimuaakkosia:
Enoksen, Lars Magnar: Lilla boken om runor (2008)
Rask, Lars: Runläseboken (1990)
Suomenkielistä tietoa riimukirjoituksesta löytyy internetistä muun muassa Runebergistä riimuihin -verkkoresurssista http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm joka liittyy samannimiseen verkkokurssiin. Sivustolta löytyy myös riimuavain http://www.jyu.fi/gammalsvenska/tekstit/riimuavain.htm
Kannattaa ottaa huomioon, että riimuaakkosia on monenlaisia, ja niitä voi keksiä itsekin. Esimerkiksi kirjailija J. R. R....
Kirja löytyy Lieksan kirjastosta. Tekemällä kaukolainan voit mahdollisesti saada sen tilattua kotikirjastoosi.
Kirjaa on myös mahdollista ostaa netitse TitiTyy verkkolankakaupan kautta
http://www.titityy.fi/fi/tuotteet/kirjat/haapsalu-shawl
Suomennoksesta en osaa sanoa.
Kysymyksesi on sen verran laaja, että vastauksen etsimiseen ei muutama työpäivä riitä. Ohessa kuitenkin linkkejä joista voit katsoa itseäsi kiinnostavien maiden tietoja.
Ulkoasiainministeriön sivulta löytyy maittain tietoja ja linkkejä ko. maan virallisille sivuille.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17195&contentlan=1&…
Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy linkkejä eri maiden maahanmuuttoviranomaisten sivuille
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2099
Eurooppatiedotuksen sivuilta löytyy tietoa Eu-kansalaisuudesta
"- Mitä tarkoittaa käytännössä Euroopan unionin kansalaisuus? Mikä on EU:n kansalaisuuden suhde jäsenvaltion kansalaisuuteen?
Euroopan unionin kansalaisia ovat EU:n jäsenmaiden kansalaiset....
Toinen varauksesi on näköjään jo saapunut Vallilaan noudettavaksi, joten sitä ei valitettvasti enää voi siirtää Oulunkylään. Varauksen noutopaikkaahan voi vaihtaa siihen asti, kun varaus lähtee matkalle alunperin valittun paikkaan, mutta ei enää sen jälkeen. Jos haluat tämänkin kirjan Oulunkylään, siitä pitäisi tehdä uusi varaus.
Toisen varauksesi noutopaikaksi olen nyt vaihtanut Oulunkylän.
Varauksien noutopaikkoja voi itsekin vaihtaa HelMet-verkkokirjaston Omat tietoni -osion kautta.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Senja” on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä ”Ksenia”, jonka merkitys on ’vieras, vieraanvarainen’. Se oli Suomessa yleinen jo 1800-luvulla, mutta suosio lisääntyi 1900-luvulla, jonka aikana nimi annettiin noin 5 000 tytölle.
”Satu” on suomalainen nimi, joka perustuu vastaavaan yleiskielen sanaan (’tarina, kertomus’). Nimeen on otettu ilmeisesti mallia ruotsalaisesta nimestä ”Saga”, jonka merkitys on sama kuin suomen ”Sadun”. Yleiskielen sanan ”satu” alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta se saattaa olla johdos verbistä ”sataa” (’pudota’) tai ”sattua” (’tapahtua’). Ensimmäiset Sadut kastettiin 1900-luvun alussa, ja almanakkaan nimi pääsi 1950. Suosionsa...
Helsingin Herttoniemen kirjasto lainaa luistimia. Tyttöjen luistimien suurimmat koot ovat 36 ja 40, poikien luistimien 37,5 ja 38. Herttoniemestä voi lainata myös aikuisten retkiluistimia. Luistintiedot löytyvät Helmet-hausta kirjoittamalla Vapaa sanahaku -ruutuun luistimet esine. Esine-sanalla luistimet erottuvat esim. luistimia käsittelevistä kirjoista:
www.helmet.fi
Yleistä sosiaalista mediaa koskevaa yleisten kirjastojen tilastoa ei löytynyt. Opetusministeriön Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx
sisältävät vain asiakkaiden verkkokäynnit (Asiakkaat -> Verkkokäynnit). Vuonna 2010 esim. Turun kaupunginkirjasto lisää Opetusministeriölle meneviin verkkokäynnit -tilastoihin ensimmäistä kertaa myös sosiaalista mediaa koskevat tiedot. Mutta vielä näitä lukuja ei siis erotella, vaan ne sisältyvät valtakunnalliseen Verkkokäynnit -tilastoon. Sosiaalinen media on vielä uutta yleisissä kirjastoissa, ehkä tätäkin palvelua myöhemmin tilastoidaan kattavasti.
Tilastokeskus tilastoi sosiaalisen median käyttöä yleisesti (Sosiaalinen media: verkkomedian ja...
Jari P. Havian ja Pertti J. Mäntysen Liputusopas : tietoa liputuksesta ja lipuista (Tallinna-kustannus, 1998) vastaa kysymykseen näin: "Pohjois-Suomessa kaamosaika tuo omat erityispiirteensä liputukseen. Näillä seuduilla suositellaan liputtamista vaikkapa siten, että Suomen lippu nostetaan salkoon aamulla ja lasketaan työpäivän päätyttyä."
Johanna Jääsaaren kirja Yle yleisöjen ehdoilla ?: tutkimus suomalaisten television nykytilaa ja tulevaisuutta koskevista arvostuksista ei valitettavasti kuulu HelMet-kirjastojen valikoimaan.
Kirjaa on hankittu Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon. Saatavuuden voit tarkistaa Helkasta http://finna.fi.
Tikkurilan kirjastoon on hankittu esimerkiksi nämä teokset:
Kiinteistöyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös / Kari Manner, Antti Suulamo, 9. p. 2010
Kehittyvä kirjanpitotaito / Soile Tomperi 12. p. 2009
Kehittyvä kirjanpitotaito. Harjoituskirja / Soile Tomperi, 13. p. 2009
Asunto-osakeyhtiön kirjanpito- ja verokirja / Marjo Salin 9. p. 2008
HelMetistä voi hakea aiheesta lisää teoksia hakusanoilla asunto-osakeyhtiöt ja kirjanpito.
Tukholmassa käytyjen vuoden 1949 jääkiekkoilun MM-kisojen alkuerien jälkeen karsiutuneiden neljän maan "lohdutussarjasta" jouduttiin luopumaan kesken kisojen suojasään vuoksi ja se muutettiin cup-muotoisena pelattavaksi. Tästä syystä Tanskalle kertyi sarjassa vain yksi ottelu.
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi kirjaa ei ole olemassa. Ainakaan Fennicasta, johon on tallennettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, ei löydy kirjaa nimeltä Totuus joulupukista.
Jos olet kiinnostunut aiheesta muuten, niin joulupukista löytyy kyllä paljon muuta kirjallisuutta. Tervetuloa kirjastoon tutkimaan kokoelmaamme.
Helsingin Sanomien 5.2.1947 mukaan Pariisin rauhansopimusta allekirjoittamaan lähtenyt valtuuskunta matkusti ensin Helsingistä Turkuun (Carl Enckell rautateitse, Vihtori Vesterinen autolla, koska pääministerin sijaisena hän ei valtiopäivien avajaisten vuoksi ehtinyt Turun pikajunaan), mistä matkaa jatkettiin laivalla Tukholmaan ja sieltä edelleen junalla Pariisiin.
Yleensä suomalaiset uutuuselokuvat, joille on hankittu kirjastolevitysoikeus,saadaan Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on julkaistu. Tämä viive johtuu myyjästä/levittäjästä ei kirjastosta.
Seuraamalla esimerkiksi HelMet-verkkokirjaston uutuusluetteloita saat tiedon, koska elokuva on lainattavissa.
http://www.helmet.fi/search*fin/3
Elokuvan dvd on julkaistu 8.12.2010.
http://www.dvdplaza.fi/leffakanta/nayta.php?sid=14455
Lin Hallbergin Sinttu-kirjoja on ilmestynyt suomeksi viisi, kuudes on tulossa maaliskuussa 2011. Kotimaassaan Ruotsissa sarjassa on julkaistu kahdeksan kirjaa, yhdeksäs on tulossa ensi vuonna.
1. Maailman ihanin Sinttu (Alla älskar Sigge)
2. Torstaina nähdään, Sinttu (Torsdagar med Sigge)
3. Hieno hyppy, Sinttu (Kom igen, Sigge)
4. Aprillia, Sinttu (April, april, Sigge)
5. Kiva leiri, Sinttu (Ridläger med Sigge)
6. Sinttu on paras! [maaliskuussa 2011] (Simma lugnt, Sigge)
7. (Äventyr med Sigge)
8. (Det spökar, Sigge)
9. (Hoppa högt, Sigge) [keväällä 2011]
Sintusta (Sigge) kerrotaan myös kirjassa Sam och Sigge, jota ei ainakaan vielä ole suomennettu. Se on kertomus siitä, kuinka shetlanninponit tulivat ratsastuksenopettaja Inkalle...
Kysymys on ilmeisesti Len Magren Istun yksinäin hiljaa, Eikö merkitse se ohikulkeville. Tähän lauluun löytyy nuotit kokoelmasta Lauluja Jeesuksesta, Ev. lut. Herätysseura, 2004, jota ei tosin näytä olevan HelMet-kirjastoissa, mutta jonka voi tilata kaukolainana Savonlinnan kaupunginkirjastosta.
Nuottia ei löytynyt internetin ilmaiseksi ladattavista nuottikokoelmista, muita maksullisia samannimisiä, mutta eri tekijöiden kokoelmista sen sijaan löytyy, esim. http://www.8notes.com/school/search_fsm.asp?keyword=is+it+nothing+to+yo…
