Espoon Sellon kirjastossa on torstaisin klo 10-10.30 pienille lapsille sopiva TorstaiTohinat, jossa on satutunteja, esityksiä ja musiikkia. Alla olevan linkin kautta löydät lisää tietoa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Tapaht…
Kirjasta Evergreen eli Ikivihreä on tehty kolmiosainen minisarja vuonna 1985 mutta sitä ei ole tällä hetkellä saatavilla suomenkielisellä tekstityksellä. Myös ulkomaisissa nettikaupoissa sen saatavuus on melko huono.
Franz Schubertin (1797-1828) Serenadiin on suomeksi sommiteltu useammatkin sanat. Laulu on sävelletty Ludwig Rellstabin runoon Ständchen. Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta LAURAsta löytyy laululle kuusi eri suomennosta, joista Kyllikki Solanterän (1908-1965) suomennos lienee tunnetuin. Solanterän suomennos sisältyy myös teokseen Solanterä, Kyllikki (toim.): Sata kuuluisaa yksinlaulua II.
Suuren toivelaulukirjan osassa 6 on Ester Snellmanin suomentamat sanat Serenadiin.
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=58e7fca693a8ef17d3729…
Suuri toivelaulukirja 6 (Musiikki Fazer, 1988)
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
https://finna.fi
Enpä löytänyt Forbidden fruit a flavor has -runoa Virolaiselta enkä muiltakaan Dickinsonia suomentaneilta (Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Aila Meriluoto jne.), joten rohkenen väittää, että se on yksi monista yhä suomeksi kääntämistään odottavista Dickinsonin runoista.
Useimmissa Helmet-kirjastoissa on Wi-Fi-verkko ja varmasti pistorasiakin löytyy. Helmet-verkkosivustolta (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut) kohdasta Kirjastot ja palvelut löydät kirjastot, joissa on langaton verkko käytettävissä valitsemalla alasvetovalikosta Langaton verkko/Wi-Fi.
Aaron on alkujaan hepreankielinen nimi, jonka lähtökohta lienee muinaisegyptistä saatu sana aharon. Tämä tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa. Toisen tulkinnan mukaan nimi merkitsee valaistua.
Ilaria on kysytty tällä palstalla ennenkin. Nimi on karjalainen versio ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä. Kantanimi on latinan Hilarius, joka tulee sanasta hilaris ja tarkoittaa hyväntuulista ja reipasta.
(Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja).
Aaronin nimipäivä on 1.7. ja Ilarin 13.7. (Lähde: Almanakka 2017).
Voisikohan kyseessä olla Tuulikki Janhusen "Kuninkaan käskystä etelässä"? Sisällöltään kuvaus kirjasta ei aivan täsmää sinun kuvaukseesi, mutta kansi kyllä sopisi muistikuviisi. Sivuja kirjassa on vain 81 ja muodoltaan se on kapea ja korkea. Googlettamalla kirjan nimellä löydät kuvia sen kannesta. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa on kuvaus kirjasta. Kustantaja on Suomen lähetysseura ja kirja on julkaistu vuonna 1965.
"Kuninkaan käskystä etelässä" -kirja löytyy useista Suomen kirjastoista. Jos sitä ei löydy omasta lähikirjastostasi, niin voit tilata sen kaukolainaan muualta.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Näyttäisi siltä, ettei sitä tai muitakaan Johanssonin kirjoja ole suomennettu. Niitä ei nimittäin löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta osoitteesta https://finna.fi, ja siellä pitäisi olla käytännössä kaikki suomeksi julkaistu kirjallisuus.
Jos kirja olisi mielestäsi suomentamisen arvoinen, voit ehdottaa sitä kustantamoille. Osoitteesta http://www.kustantajat.fi/pages/k25/jasenet/ löytyy paljon suurimpia suomalaisia kustantamoja.
Voit itse vaihtaa jo tehtyjen, avointen varausten noutokirjaston, mutta se pitää tehdä jokaiseen varaukseen erikseen. Vaihtamalla väliaikaisesti "kotikirjaston" toiseksi, varauksesi menevät jatkossa uuteen noutopaikkaan. Kotikirjaston vaihdolla ei siis voi kerralla vaihtaa kaikkien jo tehtyjen varausten noutopaikkaa.
Jo matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi enää vaihtaa.
Varaushyllyn noutamattomat ja avoimet varaukset siirretään remontin ajaksi Oulunkylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
Ainakin 0 100 100 -palvelusta saa yritysten ja yksityishenkilöiden puhelinnumeroita, fax-numeroita ja osoitteita Suomen lisäksi monista muistakin maista, mm. Ranskasta.
Alla lisää tietoa:
http://www.0100100.fi/0100100/kaikki-palvelut/
Marja-Leena Mikkola on suomentanut Dylan Thomasin runon Lament. Suomennos Valitus sisältyy Dylan Thomasin runojen kokoelmaan Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan : valikoima runoja (suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola, Otava, 1990).
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoalueesi kokoelmista.
Thomas, Dylan: Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan : valikoima runoja (suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola, Otava, 1990)
Yleisradiossa prosessi kulkee pääpiirteissään näin:
Tv-kanavien ohjelmapäälliköt linjaavat oman kanavansa eri ohjelmapaikkojen sisällölliset ja kohderyhmätavoitteet, jonka pohjalta ulkomaisten sarjojen ohjelmaostaja valitsee käytettävissä olevien resurssien ja tarjonnan pohjalta elokuvat ulkomaisten ja kotimaisten myyjäyhtiöiden valikoimasta.
Elokuvien esittämisestä tehdyt sopimukset ovat erilaisia: sekä niiden sopimusaika että sopimuksessa määritelty esitysoikeuksien lukumäärä vaihtelevat. Sama elokuva on voitu myydä myös jollekin toiselle tv-yhtiölle, joka esittää sitä oman esitysaikataulunsa mukaan.
Poikkeuksia yllä esitettyyn toimintamalliin toki on, ja muiden tv-yhtiöiden toimintamallit saattavat poiketa tästä kuvauksesta jonkin...
Yksi nykykirjallisuudelle tyypillinen piirre on hajanaisuus. Tyylilajejakin on monia. Humppa ja rock eivät taida enää riittää: muita tyylilajeja voisivat olla esimerkiksi blues, punk, jazz, disko, heavy metal ja ooppera, jos musiikkitermejä haluaa käyttää.
Hyviä, mielenkiintoisia ja ei aivan helposti luokiteltavia suomalaisia nykykirjailijoita, ovat omasta mielestäni esimerkiksi Sofi Oksanen, Rosa Liksom, Juha Hurme, Johanna Sinisalo, Pajtim Statovci, Laura Lindstedt, Mikko Rimminen ja Ranya Paasonen. Humppaa he eivät minusta edusta, eivät ehkä rock-osastoakaan, mutta kirjoittavat jokainen omalla, kiinnostavalla tavallaan.
Alla linkkejä muutamille sivuille, joilla suomalaista nykykirjallisuutta myös käsitellään:
http://blogit.image.fi/...
Pentti Saarikoski on suomentanut Allen Ginsbergin runon America. Suomennos Amerikka on julkaistu Ginsbergin runojen kokoelmassa Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963).
Teos on lainattavissa oman alueesi kirjastosta.
Ginsberg, Allen: Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963)
https://books.google.fi/books?id=R77F3BuZZiIC&pg=PA11&lpg=PA11&dq=ginsb…
Kirjastot ottavat lahjoituksena vastaan hyväkuntoisia cd-levyjä. Koska kirjastojen hyllytila on rajallinen, lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston cd-kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä vaikka lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita levyistä.
Matti Rossin suomennos tuosta kohdasta kuuluu näin: "siellä missä olet, siellä on myös maailma ja kaikki ilot, jotka maailma saattaa antaa; autius on siellä, missä sinua ei ole."
Helmetissä tehty varaus liikkuu varausjonossa, jos edellä olevat varaukset ovat lukitsemattomia varauksia. Jos olet varausjonossa sijalla 3 ja lukitset varauksen, edellä olevat varaukset lähtevät pois, kun kirjoja palautuu ja siirryt jonossa ensimmäiseksi. Sen jälkeen varaukset menevät jonossa takanasi oleville, kunnes vapautat lukituksen.
Joskus varauksesi ei liiku varausjonossa siksi, että edellä on myös lukittuja varauksia. Jos äskeisessä esimerkissäni sijalla 2 oleva varaus olisikin lukittu, sijalla 1 olevan varauksen tarttuessa palautuvaan kirjaan sijalla 2 oleva varaus ja sinun varauksesi liikkuvat yhden sijan eteenpäin. Sen jälkeen ne kuitenkin jumittuvat paikoilleen, kunnes jompikumpi poistaa lukituksen. Tuo lienee syy siihen,...
William Shakespearen Rikhard III:n ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Molemmat ovat suomennoksissaan käyttäneet Anne Nevillestä nimeä (lady) Anna.
