Sankarihautoja (Hjältegravar) on ilmestynyt Diktoniuksen runokokoelmassa Stenkol vuonna 1927. Arvo Turtiaisen käännös Diktoniuksen runoista on julkaistu vuonna 1972 nimellä Runoni.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=diktonius+sten…
https://finna.fi
Tämä laulu löytyy cd-levyltä Perinteiset joululaulut 1912-1954 (Artie Music, 2004). Levyn tekstilipukkeessa on tietoa laulun tekijöistä. Sen on säveltänyt H. Osmo eli Hannes Konno ja sanoittanut Dagmar Parmas.
Teksti on William Blaken kirjeestä Tri Truslerille ja se on ilmestynyt suomeksi Tuomas Anhavan kääntämänä kirjassa Blake, William : Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa, s. 84-85. Lähetän käännöksen sähköpostina. Kirje on päivätty em. kirjan mukaan 23. päivänä elokuuta 1799.
Sanat löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 20 (F-Kustannus, 2010). Ne on julkaistu useissa muissakin nuottikirjoissa, mutta ”Suurta toivelaulukirjaa” löytynee useimmista kirjastoista.
Karttakeskuksen GT tiekartastossa Suomi 2013 järven nimi on Pyhältö. Pyhältö nimisiä paikkakuntia on myös Lempäälässä ja Liedossa, mutta niiden läheisyydessä ei ole järviä. Tämä Pyhältö-järvi ja samanniminen kylä sijaitsevat Kymenlaaksossa Haminan kaupungissa.
GT tiekartan hakemistosta ei löydy Pyhäliö nimeä. Kotimaisten kielten keskus ylläpitää asutusnimiluetteloa. Sieltäkään ei löydy Pyhäliö nimeä. Maanmittauslaitoksen maastokartat ovat katsottavissa verkossa. Niistä ei löydy Pyhäliö-nimistä paikkaa. Sen sijaan Haminassa oleva järvi on kartassa nimeltään Pyhältö. Myös paikalliselta kyläyhdistykseltä saadun tiedon mukaan järven nimi on Pyhältö.
Asutusnimiluettelo
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/
Maanmittauslaitos Karttapaikka...
Kuvakirjana ADHD löytyy aiheena esim. kirjassa Vauhdikas Rasmus, kirjoittajana Rosemarie Kunzler-Behncke. Marja Valkaman kirja Arvi lukee uutiset on suunnattu lukemaan oppiville. Vähän isommille on esim. Marika Uskalin kirja Pietari, Nella ja kulmakunnan kauhu. Tietokirja aiheesta on esim.Jarruta!: lasten ja nuorten ADHD-opas, kirjoittajina Patricia O. Quinn ja Judith M.Stern. Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet järjestelmästä ja on tilattavissa mihin kirjastoon tahansa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1877149__Sarvi%20lukee%20u…
Kirjaston kirja on "teoskappale", jonka laillisesti hankkineella on oikeus tehdä sille melkein mitä vain. Tekijänoikeuslaki ei tosin puhu erikseen kirjan kuvien käyttämisestä askarteluun, mutta laki sallii (19§) mm. kirjan lahjoittamisen ja myymisen edelleen. Olennaista on, että teoskappaletta ei monisteta ja levitetä.
Tekijänoikeuslainsäädäntö lähtee ajatuksesta, että tekijän oikeus rajoittuu sen päättämiseen, milloin ja missä muodossa kopioita eli teoskappaleita levitetään. Kun teoskappale on laillisesti luovutettu pois, tekijän oikeudet siihen teoskappaleeseen raukeavat eli loppuvat käytännössä kokonaan. Kirjailija ei esimerkiksi voi kieltää normaalisti myydyn kirjan polttamista tai laittamista paperinkeräykseen. Sama periaate koskee...
Valitettavasti Saunalahti ei ole omatoimikirjasto.
Siellä voi asioida vain kirjaston aukioloaikana.
Lähimmät kirjastot ovat Kauklahti (omatoimi) ja Kivenlahti (Enemmän auki)
Voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet kirjastoon.
Kovin monia norjalaisia naisdekkaristeja ei ole suomennettu.
Norjalainen rikosromaani, joka eniten viittaisi antamiisi vinkkeihin, on Karin Fossumin Mustat sekunnit. Trondheim ei kuitenkaan tässä kirjassa ole tapahtumapaikka. Saman kirjoittajan Toisenlainen rakkaus -kirja voisi sopia myös, koska siinä on Huseby-niminen kaupunginosa, joka on Trondheimissa sekä kaapattu poika ja yksinäinen pedofiili. Takaa-ajoa veneellä siinä ei kuitenkaan ole.
Espoon kirjakokoelma on lahjoitettu Kulturkontakt Nordsille https://www.kulturkontaktnord.org/fi/kirjasto . Hakemalla kirjaston luettelosta löytyy paljon norjankielisiä dekkaristeja, myös suomentamattomia (hae: deckare JA norge).
Myös Dekkarinetti-sivustoa ylläpidetään. Siellä on kirjailijoiden ja...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Kotimaista kirjallisuutta
Ellilä, Kirsti: Arpapeliä
Kivelä, Anneli: Katajamäki-sarja (1. osa Kotiin Katajamäelle)
Lindgren, Minna: Ehtoolehto-sarja (1. osa Kuolema Ehtoolehdossa)
Nuotio, Eppu: Mutta minä rakastan sinua
Vuori, Kristiina: Näkijän tytär + muu tuotanto
Käännöskirjallisuutta
Binchy, Maeve: koko tuotanto (suomennettu lukuisia erillisiä teoksia)
Dillon, Lucy: Eksyneiden sydänten koti
McKinley, Tamara: Australia-sarja (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa)
Moyes, Jojo: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä
Stockett, Kathryn: Piiat
Varausten kuljetus Helmet-kirjaston toimipisteestä toiseen kestää yleensä parista päivästä viikkoon riippuen siitä, mistä varattu aineisto tulee. Kaupunkien sisällä varattu aineisto kuljetetaan yleensä kolmen arkipäivän aikana. Jos aineisto tulee toisesta kaupungista, esimerkiksi Vantaalta Helsinkiin, matkaan saattaa kulua jopa viikko. Jos väliin sattuu viikonloppu, aikaa kuluu tietenkin pari päivää kauemmin.
Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit seurata helposti Helmet-verkkokirjastosta, milloin varauksesi on noudettavissa. Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, saat ilmoituksen noudettavasta varauksesta seuraavana päivänä, kun varaus on tullut noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lumikki ja seitsemän kääpiötä /
Bibliographic Record Display
Nimeke:Lumikki ja seitsemän kääpiötä / suomeksi kert. Mirja Rutanen.
Kieli:suomi
Julkaistu:Helsinki : Kirja-Lito, [1965]
Ulkoasu:94, [1] sivua : kuvitettu ; 4:o
Alkuteoksen kieli:und
Muu(t) tekijä(t):Rutanen, Mirja.
Kirjaa ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta eikä Kuopion varastokirjastosta. Kansalliskirjastosta sen saa lukusaliin luettavaksi.
Olen itse saanut kirjan 1966 syntymäpäivälahjaksi. Kuvat ovat todella vaikuttavat. Paha äitipuoli punaisine hiuksineen on kuin suoraa Angelica-sarjasta. Olen ollut töissäkin antikvariaateissa, enkä ole koskaan nähnyt tätä myytävänä. Samassa sarjassa on ilmestynyt myös Punahilkka. Onkohan yhtä vaikuttava kuvitukseltaan?
Lauluun "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa" elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila" ei valitettavasti löydy laulunsanoja. Laulun sanat voi kuulla elokuvasta, jota on saatavana DVD-levynä joissakin maakuntakirjastoissa (Tampere, Pori). DVD:n voi tilata oman kirjaston kautta lainaksi.
Voit kysyä tietoja Isojoelta/Isojoelle muuttaneista esimerkiksi Vaasan maakunta-arkistosta. Osana Etelä-Pohjanmaata Isojoki kuuluu Vaasan maakunta-arkiston piiriin, joten he pystyvät todennäköisesti auttamaan sinua löytämään etsimiäsi tietoja. Löydät Vaasan maakunta-arkiston yhteystiedot täältä: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#vaasa
Maakunta-arkistoista on mahdollista tilata kaukolainoja toiselle paikkakunnalle, kuten toiseen maakunta-arkistoon tai yleiseen kirjastoon. Huomioithan, että kaukolainat ovat maksullisia. Voit lukea lisää maakunta-arkistojen kaukolainakäytännöistä täältä: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/kaukolainaus
Turun kaupunginkirjastolla säilytetään pääasiassa Varsinais-Suomen alueella julkaistuja lehtiä. Tästä...
Valitettavasti en löytänyt laulusta tietoja. Katsoin Violatietokannasta ja Yleisradion ylläpitämästä Fono musiikkitietokannasta. Tunnistaisiko joku palstamme lukijoista kyseisen laulun.
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Kotimaisten kielten keskuksen tutkijat kirjoittivat Kieli-ikkuna-juttuja Helsingin Sanomiin. Liisa Nuutisen kirjoitus, Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta, on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.12.1999. Kirjoituksessa kerrotaan mänkki-sanan alkuperästä näin: "Pienimmän tiernapojan nimitys on mänkki. Sanan alkuperästä on erilaisia oletuksia. Sen on arveltu olevan peräisin nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana. Toisen teorian mukaan se olisi tullut ruotsin sanasta mannekäng ’mannekiini’, joka on alkuperältään sama sana kuin manick (saksan Männchen) ’miespuolinen hahmo, nukke’. Keskiaikaisissa näytelmissä mannekiini oli vuorosanoja vailla oleva...
Nimet Mandi ja Manda ovat Amandan lyhentymiä ja pohjautuvat Amandan tavoin latinan verbiin 'amare', (rakastaa). Amandan englanninkielinen lempinimi on Mandy. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi on annettu Suomessa 511 naiselle v. 1900-2016.
Nimi Mea saattaa olla lyhentymä jostain Me-alkuisesta nimestä. Se tarkoittaa latinaksi 'minun' ja on samamerkityksisen miehennimen Mion sisarnimi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi on annettu n. 1920-2016 hiukan alle 1192 naiselle ja alle kymmenelle miehelle. Ks. tarkemmin
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet:
Lempiäinen, Suuri etunimikirja 2004
Saarikalle, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön 2007
Kysymänne koodi sisältää kaksi erillistä tietoa - numero 50 viittaa kuurouteen tai kuulovammaan, ja kirjain E tarkoittaa puolestaan ko. vamman perusteella annettua palveluskelpoisuusluokitusta.
E-luokka määriteltiin tuossa vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeessa seuraavasti: " -- kun se vika, vamma tai sairaus on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä ja palveluskelpoisuuden otaksutaan myöhemmin palautuvan". E-luokkaan määrätyt olivat siis sillä hetkellä palvelukseen kelpaamattomia, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyjä.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Nimille ei löytynyt englanninkielisiä versioita etsimistäni lähteistä.
Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston nimestä kysyin myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta ja Suomalaisuuden Liitosta.
Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran nimeä selvitin yllämainittujen lisäksi myös Suomi-Venäjä-seuran kautta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sosialistinen aikakauslehti -lehdellä ei ole ollut muita kuin suomenkielinen nimi:
https://finna.fi
Hyvä ja luotettava lähde suomalaisten ministeriöiden alaisten virastojen, laitosten, toimielinten ja joidenkin liikelaitosten ja valtionyhtiöiden erikielisiin nimiin löytyy Valtioneuvoston kanslian sivuilta:
http://vnk.fi/documents/10616/343825/...
Helsingin kaupunki tarjoaa kesätöitä 16-17 -vuotiaille nuorille. Tämä ikäraja koskee myös kirjastoja. Helsingin kaupungin kesätyöhaku käynnistyy tammi-helmikuussa. Kaikki kesätyöpaikat haetaan Helsinkirekry.fi -sivuston kautta http://www.hel.fi/www/rekry/fi/Kesatyot/
Kirjastot ottavat mielellään TET-harjoittelijoita. Kannattaa kysyä TET-harjoittelupaikkaa suoraan lähialueen kirjastoilta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
