Suomen viimeinen aikataulun mukainen höyryveturin vetämä juna lähti 22.5.1971 kello 8.15 Pieksämäeltä kohti Kouvolaa. Postijunaa numero 772 veti vuonna 1957 valmistunut nuorin Ukko Pekka -veturi (Hr 1)
numero 1021.
Lähteet:
Suomen Rautatiemuseo
Valtionrautatiet 1962-1987. Suomen rautateiden 125-vuotisen toiminnan kunniaksi julk. Rautatiehallitus (1987).
http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/hoyry.htm
Kysyisin sen verran sinulta lisätietoa, että tarkoitatko yhtä kysymystä vai kaikkia lähettämiäsi kysymyksiä? Kysy Kirjantonhoitajalta -verkkopalvelussa vastataan vain kerran asiakkaan samaan kysymykseen. Yhteen kysymykseen tullut vastaus näkyy arkistossa, siihen liittyvät kommentit näkyvät vastauksen alapuolella. Omia vastauksia ei tällä hetkellä pysty katsomaan erikseen koottuna, koska rekisteröityminen palveluun ei tässä vanhassa ylläpidossa toimi enää. Katsomme, miten voisimme ratkaista tämän pulman uudessa ylläpidossa, jota tällä hetkellä rakennetaan.
Kissakahvilan tapaista paikkaa, jossa koirat asuisivat, ja jossa koiria voisi kahvilla ollessaan ihastella, ei ole.
Oman koiran kanssa kahville sen sijaan pääsee. Tassut kartalla -sivusto on koonnut tietoa koiraystävällisistä ravintoloista ja terasseista:
https://tassutkartalla.fi/palvelut/helsinki/ravintola/
Meksikolaiseen olutkulttuuriin kuuluu sitruunan tai limen yhdistäminen olueen. Myös meksikolaisessa olutjuoma micheladassa on joukossa mm. limemehua.
Tietoa meksikolaisesta olutkulttuurista esim. Lahden ammattikorkeakoulun olutkurssin sivuilta:
https://wiki.lamk.fi/display/11VVJUO05/Meksiko
Kangasala muistelee -dvd (kesto 8 min) on dokumentti kotiseutujuhlakulkueesta 1953. Levy on nyt lainassa, mutta sen voi varata.
Kangasalan kunnan arkistofilmit ( 4 dvd:tä) löytyy nyt hyllystä. levyt sisältävät lyhyfilmejä vuosilta 1953-1981.
Koulu mäen laella: 90 vuotta yhteiskoulun historiaa ( kesto 38 min). on lainattavissa pääkirjastosta.
Esko Koivun Onnenlintu (WSOY, 1956) näyttää olevan tai olleen hiljattain myynnissä joissakin nettiantikvariaateissa. Teoksen hinta on vaihdellut jonkin verran alle kymmenen euron.
Nettiantikvariaattien sivustoja löytyy helposti googlettamalla.
https://finna.fi
Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963)
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia.
https://finna.fi
Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista...
https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Taivalkosken kirjastosta kerrottiin, että etsimäsi hyvin suurikokoinen sukukirja (Eero Seppänen, Sukukirja: Kainuun/Koillismaan yleisimmät suvut)on edelleen Taivalkosken kirjastossa, kotiseutukokoelmassa.
Sitä ei tosiaan lainata, ja tietojen etsiminenkin siitä on työlästä, mutta voit ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon puhelimitse (040 860 8999) tai sähköpostilla (kirjasto@taivalkoski.fi).
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty...
Västäräkin kerrotaan viihtyvän erityisen hyvin asumusten läheisyydessä.
Tätä melko pelotonta lintua kuvataan toimeliaaksi ja liikkuvaiseksi, oikeaksi pihapiirin elävöittäjäksi.
Lisäksi sen sanotaan olevan toisaalta hyvin sosiaalinen, toisaalta ’aggressiivisesti reviiriään puolustava’ (Uusi zoo. 6, s. 64).
Luonnontieteellisen keskusmuseon(Luomus)asiantuntijat osaavat varmasti vastata tarkemmin kysymykseenne.
Yleisökysymyksiä voi lähettää osoitteeseen luonnontieteellinenmuseo@helsinki.fi .
Lähteet
Uusi zoo. 6: Linnut, WSOY, 1990
Muut lähteet
https://www.luomus.fi/fi
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/vastarakki
Kyseessä näyttäisi olevan meksikolaisen Ernesto Cortázarin (1940 – 2004) sävellys "El Silencio de Beethoven" eli suomeksi "Beethovenin hiljaisuus".
Kappale on kuultavissa esimerkiksi Cortázarin sävellyksiä sisältävällä äänitteellä "Just For You", mutta äänitettä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://es.wikipedia.org/wiki/Ernesto_Cort%C3%A1zar_II
https://www.amazon.com/Just-You-Ernesto-Cortazar/dp/B003VYBJNO
Pääkirjaston ala-aulassa on maksullinen näyttelytila, mutta ilmeisesti haluatte kuitenkin maksuttoman tilan. Lasten- ja nuortenosastolla on mahdollista järjestää pienimuotoisia näyttelyitä lasten töistä. Tilan annamme maksutta, mutta edellytämme, että näyttelyn pitäjä ottaa huomioon tilan asettamat rajoitukset. Kuopion kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta kuopio.finna.fi .
Rakkauden ranta -nimisiä kappaleita löytyi neljä: säveltäjiä ovat Voitto Torpakko, Viljo Hamberg, Keijo Paananen ja Kari Kiiski. Lähteenä äänitetietokanta Fono:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=rakkauden+ranta
Näistä ainakin Voitto Torpakon ja Kari Kiisken sävellyksissä kertosäkeessä lauletaan rakkauden rannasta, mutta kummassakaan kertosäe ei pääty näihin sanoihin. Kahden muut kappaleen sanoituksia emme onnistuneet selvittämään. Torpakon kappaletta on laulanut ainakin Reijo Taipale, Kiisken kappaletta Seppo Hakorinne, Hambergin kappaletta Leo Louhivaara ja Paanasen kappaletta Kicke Paananen.
Erkki Laurokarin sävellys "Orjanruusu" on julkaistu nuottina vain kokoelmassa "Kirje Karjalaan" (Fazer FM105133, 1971), joka näyttää olevan harvinainen julkaisu. Se löytyy kuitenkin ainakin Musiikkiarkistosta (entinen Japa) (https://www.musiikkiarkisto.fi/), mistä sitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Kyllä sarjassa on julkaistu myös osa 2 (Gehrman 2000). Se löytyy esimerkiksi HelMetin kokoelmasta tätä kautta: http://luettelo.helmet.fi/record=b2030810~S9*fin. Sen saa kaukolainaksi Kittilään kuten muunkin HelMet-aineiston.
Heikki Poroila
Englanniksi näyttää löytyvän suhteellisen vähän Suomen oikeusjärjestelmää yleisellä tasolla kuvaavaa kirjallisuutta. Nekään eivät kaikki ole kovin tuoreita ja saattavat sisältää viittauksia lakeihin tai niiden osiin, jotka ovat jo vanhentuneet. Tällaisia teoksia löytyy Helmet-kirjastosta ja Helka-kirjastoista seuraavia:
- Access to Finnish law / Aapo Surakka (Sanoma Pro, 2012)
- An introduction to Finnish law (Finnish Lawyers' Publishing, 2002)
- Constitutional law in Finland / Ilkka Saraviita (Kluwer Law International, 2012)
- Doing business in Finland : taxation, accounting (KHT-Media, 2005)
- Finnish labour law in practice / Markus Äimälä, Johan Åström, Mikko Nyyssölä (SanomaPro, 2012)
- Intellectual property law in Finland / Niklas...
Esimerkiksi Haukilahdessa ja Laajalahdessa käydään kolmasti viikossa (ma, ke, pe) purkamassa kuormat ja laittamassa varaukset hyllyyn.
Paras, että tarkistat omasta lähikirjastostasi, mikä siellä on käytäntönä. Voit myös muuttaa varastesi noutopaikkaa.
Aale Tynnillä on todellakin runo, jonka nimi on Lähettämätön kirje. Runo alkaa sanoilla "Olen kauan sitten kai Sinut kadottanut". Runo on luettavissa antologiasta Runoni rakkaudesta (toimittanut Salme Saure, Otava, useita painoksia). Teos kuuluu oman kirjastoverkkonnen kokoelmiin. Valitettavasti teoksesta ei käy ilmi, missä teoksessa kyseinen runo on alun perin julkaistu.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://vaski.finna.fi/
https://finna.fi/
Monissa Helsingin kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi tuoda vanhoja kirjoja. Löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
On kuitenkin toivottavaa, että kierrätypisteeseen ei tuoda kerralla kovin paljon kirjoja. Myös hyväkuntoiset kierrätyslehdet tuntuvat kiinnostavan asiakkaita ja näyttävät aina löytävän nopeasti uuden omistajan ja lukijan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut