Meiltä löytyy jokunen nuorten aikuisten romaani ruotsiksi mm. Stephenie Meyeriä ja ruotsalaisia nuorten kirjailijoita. Pienemmille löytyy sitten tietenkin ruotsalaiset lastenkirja klassikot ja vaikkapa Muumeja. Ruotsinkielen oppikirjojen lisäksi meillä on myös pieni kokoelma ruotsinkielisiä lukemistoja ja niistä löytyy sitten ihan aikuisille suunnattuja helppolukuisia kirjoja.
Kyseessä on varmaankin ranskalaisen Henri Verneuil'n vuonna 1967 ohjaama elokuva "La vingt-cinquième heure", jota esitettiin Suomessa elokuvateattereissa jo samana vuonna nimellä "25. tunti". Elokuvan pääosissa näyttelivät Anthony Quinn ja Virna Lisi. Elokuva perustuu romanialaisen Virgil C. Gheorghiun samannimiseen romaaniin, jonka Lauri Hirvensalo suomensi vuonna 1952.
Elokuvasta tehtyä tallennetta ei valitettavasti ole kirjastoissa lainattavissa. Joistakin nettikaupoista elokuvan saattaa kuitenkin löytää.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää elokuvasta.
http://www.imdb.com/title/tt0062445/reviews?ref_=tt_urv
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/120336
https://en.wikipedia.org/wiki/The_25th_Hour_(film)
https://finna.fi
Kolmiokirjan julkaisema Kauneimmat käsityöt -lehti on ilmestynyt vuodesta 1981 lähtien. Vuotuisten numeroiden määrä kasvoi kuudesta seitsemään vuonna 2013.
Kustantajan kotisivut: http://kolmiokirja.fi/.
Perämoottoreiden vuosimallin selvittämiseen tarvitaan erityiset tietokannat, joissa on nuo tyyppinumerot ja muut tiedot.
Sellaisia löytyy parhaiten Suzuki-moottoreiden huoltoon erikoistuneilta firmoilta.
Tein haun sanoilla Suzuki, perämoottorit ja huolto ja sain listan monesta hyvästä huoltamosta.
https://www.google.fi/search?hl=en&q=Suzuki+per%C3%A4moottorit+huolto&g…
Viimeksi soittaessani ja tiedustellassani sain todelle hyvää ja nopeaa palvelua, mutta myös ihmettelyn siitä, miksi en tiennyt kaikkia tietoja. Siispä patistan teidät tietävänpänä asialle.
Novellikokoelmassa Halkaisukirvesmies : elämä ja vähäisemmät teot, on sivuilla 208-209 kappale, jonka otsikko on Parhaat synttärit. Mahtaisiko olla proosaruno, en tiedä, en ehkä sanoisi runoksi, mutta muuten teksti vastaa kuvaustasi.
Se alkaa näin:
1 Ihmisen paras ikä on yksivuotiaana. Ei tarvitse välittää mistään, ja saa olla ihan oma itsensä. Jokaisena päivänä oppii enemmän kuin myöhemmin kokonaisena vuotena. Verottaja ei ole kiinnostunut...
Ja päättyy näin:
90 Yhdeksänkymmentä on yksi parhaista vuosikymmenistä. Silloin voi halutessaan vaikka kuolla ja on silti ehtinyt nähdä melkein kokonaisen vuosisadan. Jos jaksaa vielä vuosikymmenen...Sitten on sata ja voi aloittaa taas nollasta!
Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa osoitteessa http://www.karjalankartat.fi pääsee selailemaan kohtalaisen tarkkoja karttoja. Pitäjänkarttaan ja Topografiseen karttaan (1:20 000) on nimetty yksittäisiä talojakin, joskin voi olla ehkä haastavaa silti yhdistää niitä nykykarttaan ja löytää vielä tarkka paikka. Sivustolta voi tulostaa karttoja.
Todellakin: Katri Helenan Tähtenä taivaalla -julkaisussa (s. 34) laulaja kertoo, kuinka kappaleen sanoittanut Juha Vainio tarjosi Katri Helenalle laulettavaksi kolmannenkin säkeistön. Katri Helena ei kuitenkaan suostunut tuota säkeistöä laulamaan liian rohkean sanoituksen takia. Levytetyssä versiossa on siis vain kaksi säkeistöä.
Tuohon puuttuvaan säkeistöön kohdistuuu paljon mielenkiintoa esim. internetin keskustelupalstoilla. Siitä päätellen: jos tuo säkeistö olisi jossain saatavilla, sen todennäköisesti olisi joku jo netissä julkaissut.
Katson autiota hiekkarantaa -kappaleen on levyttänyt myös Ville Leinonen camp-henkiselle Hei!-levylleen. Kansivihkossa tämä puuttuvan säkeistön tarina kerrotaan myös. Voisi kuvitella, että Hei!-levylle...
Vaasan kaupungin sivuilta löytyy tieto, jonka mukaan "toisen asteen kouluissa tarjotaan kasvisruokaa haluavalle vaihtoehtoisesti: lakto-ovovegetaarinen tai lakto-ovovegetaarinen + kala ruokavalio. Opiskelijan tulee toimittaa tieto ”Kasvisruokavaliolomakkeella” keittiölle aina lukuvuoden alussa:
https://www.vaasa.fi/kaupungin-organisaatio/tekninen-toimi/vaasan-ruoka…
Lomake löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.vaasa.fi/sites/default/files/kasvisruokavalioilmoitus_nuore…
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Nastolassa sijaitsevan kylän nimellä ”Villähde” on kaksi mahdollista alkuperää. Se perustunee ruotsinkieliseen nimeen ”Villähtis”. Alkuosa saattaisi olla viitata sanaan ”villi” merkityksessä ’rajusti pulppuava, aina vuotava’. Toisaalta vanhojen lähteiden mukaan nimi on saattanut olla alun perin ”Viljonlähde”. ”Viljo” taas merkitsisi ’kylmää, koleaa’. Nimen loppuosan kuvaamaa lähdettä ei ole pystytty paikallistamaan, mutta ehkä siellä on tosiaan joskus sijainnut rajusti pulppuava tai kylmä lähde.
Turun pääkirjastossa saa otettua kopioita Uutistorilla, Tieto-osastolla ja Kirjallisuus- ja taideosastolla. Paperitulosteet maksavat 20 senttiä/sivu. Värillisiä kopioita saa Uutistorilta.
Skannaus on mahdollista samoilla osastoilla ja skannatut tiedostot saa sekä muistitikulle että sähköpostiin. Kirjallisuus- ja taideosastolla skannattuja tiedostoja voi lähettää sähköpostiin, mutta ei tallentaa muistikulle.
Liivate eli gelatiini on eläinperäisestä proteiinista koostuva sidosaine. Sitä käytetään lisäaineena elintarvikkeissa kuten
makeisissa, vanukkaissa ja jäätelöissä.
Kollageeni on eläinperäinen lihasproteiini, jota käytetään erityisesti kosmeettisissa valmisteissa.
Kollageenia esiintyy kehon tukikudoksessa, esimerkiksi esim. rustossa, luussa, jänteissä, verisuonten seinämissä, limakalvoissa ja ihossa.
Vegaanista ruokavalioita noudatettaessa gelatiini ja kollageeni korvautuvat kasvisperäisellä ainesosilla.
Liivatteen kasvisperäisiä korvaajia on mainittu muun muassa Vegaanituotteet.net –sivustolla (www.vegaanituotteet.net ).
Kasvisperäisistä ruoka-aineista hyvin kollageenipitoisia ovat muun muassa punaiset hedelmät ja kasvikset, C-...
Pyörimisliikkeen takana on aurinkokuntamme syntyhistoria. Aurinko ja planeetat ovat muodostuneet avaruudessa pyörineestä pölykiekosta. Ne jatkoivat pyörimistä muodostumisensa jälkeen, koska mikään ei jarruttanut niiden liikettä. Niinpä planeetat pyörivät edelleenkin.
Aihe on askarruttanut muitakin. Siitä on kysytty mm. Suomen akatemian tietysti.fi-sivulla http://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miksi-maapallo-pyorii/ sekä Tieteen Kuvalehden sivulla http://tieku.fi/fysiikka/pyorimisliike-miksi-taivaankappaleet-pyorivat.
Lähteenä on käytetty myös kirjaa Hannu Karttunen ja Markku Sarimaa: Tähtitiede (Ursa 2002).
Saapumisilmoituksessa on henkilökohtainen asiakasnumero (tarkistusluku), jonka perusteella saapuneen varauksen voi noutaa itsepalveluhyllystä.
Varatun niteen voi lainata automaatista ainoastaan sillä kortilla, jolle varaus on tehty.
Toisen henkilön kortilla tehtyä varausta lainattaessa jollekin muulle kortille täytyy asioida asiakaspalvelutiskillä, jolloin valtakirjasta ei ole haittaa. Mukana täytyy aina olla vähintäänkin saapumisilmoitus.
Kaivattu kirja saattaisi olla Heather S. Buchananin Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY, 1988). Siinä perheineen puunkolossa elelevä Jori menee naimisiin teepannussa takanreunalla asuvan Matildan kanssa. Puunoksaan takertuneesta ilmapallosta rakennetaan ilma-alus, jolla lennetään hääpaikalle. Seremonian jälkeen vastavihitty pari lähtee etsimään omaa kotia. Ensin hiiret yrittävät asettua kastelukannuun, mutta lopulta rauhallisempi ja miellyttävämpi asumus löytyy hylätystä nukketalosta.
Jorista ja Matildasta kertovia kirjoja on useita, ja Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon on ilmestynyt myös osana kirjaa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä (WSOY, 1995)
Vasen jalkani ja Jonnekin päivästä pois ovat kaksi eri kirjaa, molemmat omaelämäkerrallisia. Vasen jalkani kertoo minä-muodossa Brownin lapsuuden tarinan. Jonnekin päivästä pois on näistä kahdesta romaanimaisempi ja kertoo kirjailijan perheen elämästä 1940- ja 50-lukujen Dublinissa.
Vaikka Pirkanmaan kirjastoista ei löydy Christy Brownia englanniksi, hänen teoksiaan kyllä löytyy muista kotimaisista kirjastoista. Voit helposti saada niistä minkä tahansa luettavaksesi tekemällä siihen omassa kirjastossasi kaukolainatilauksen.
Naantalin kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin. Vaski-kirjastojen verkkosivulla ei ole erityisesti uutuuksille omaa otsikkoa. Etusivulla on kyllä otsikko varatuimmat. Niistä useat ovat juuri uutuuksia.
Uutuuksia pystyy hakemaan näin:
Vaski-kirjastojen etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevaan hakulaatikkoon (valkoinen pohja, teksti Hae kokoelmasta…) klikataan hiirellä ja painetaan enter, avautuu hakusivu, jonka oikeassa reunassa on otsikko Rajaa hakua. Sen alta Kirjastot-listasta voi valita Naantalin. Aineistotyyppi-otsikon alta voi valita halutun (esim kirja). Uutuudet-otsikon alta voi valita viimeisin viikko tai viimeisin kuukausi. Useita muitakin rajausvaihtoehtoja on tarjolla.
Syöpään parannuskeinon keksineitä kosmoksen muukalaisia tavataan ainakin Octavia E. Butlerin kirjassa Aamunkoitto (Kirjayhtymä, 1990). Olisikohan tämä ehkä kaivattu tieteisromaani?
Tähän kysymykseen ei todennäköisesti löydy vastausta mistään yhdestä lähteestä vaan voi joutua tutkimaan useita. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat lupasivat ottaa asian selvitettäväksi mutta ilmoittivat että aikaa voi kulua enemmänkin näin kesälomakaudella.
Tämä tilasto julkaistaan yleensä neljännesvuosittain. Jostain syystä nyt on viivettä. Viesti on mennyt eteenpäin joten todennäköisesti pian tulee loppuvuosikin nähtäväksi.
