Korkeakoulukirjastoja on Suomessa niin vähän (alle 20 yksikköä), että suosittelen lähettämään kaikille sähköpostiviestin ja kysymään, ketkä kirjan haluavat. Onhan nimittäin todennäköistä, että kaupallisen kustantajan kirja on jo muutenkin kokoelmiin hankittu. Esimerkiksi teknillisen alan oppilaitoskirjastot tällaisen todennäköiset kyllä hankkivat. Toinen mahdollisuus on kylmästi postittaa kirja kaikkiin korkeakoulukirjastoihin. Näitten kaikkien yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n sivulta https://www.kirjastot.fi/kirjastot/yliopistokirjastot.
Heikki Poroila
Todennäköisesti tästä erehdyksestä ei koidu suurta vahinkoa, sillä kotitalousjätteiden käsittelijät joutuvat joka tapauksessa varautumaan siihen, että laiskuuden, piittaamattomuuden ja silkan erehdyksen takia kaikki kierrätykseen tuleva ei ole juuri sitä mitä pitäisi. Muovijäte joudutaan muutenkin lajittelemaan, joten sekalaista jätettä sisältävä pussi joko huomataan tai se hukkuu suureen massaan. Lasinkeräyksessä värittömän ja värillisen erottaminen on tärkeämpää, koska värillinen lasi pilaa värittömän massan ominaisuuksia.
Heikki Poroila
Ilman kuvaa tällaiseen kysymykseen vastaaminen on lähinnä arvailua, mutta ainakin rautayrtin (riippuverbena) punakukkainen lajike (muitakin värejä tunnetaan) täyttää mielestäni aika hyvin kuvaillut ominaisuudet.
Heikki Poroila
Netissä tekemieni kuvavertailujen perusteella arvelen, että kyseessä on savukaapuyökkönen (Cucullia lactucae), jonka toukkavaihe on keltaisen ja tummansinisen kirjava, mutta aikuisasu jokseenkin huomaamaton harmaa.
Heikki Poroila
Uusimman aivotutkimuksen löydösten mukaan erilaiset kirkkaan valon mielikuvat potilailla, jotka ovat olleet kuolemaisillaan, johtuvat aivojen fysikaalisista muutoksista eivätkä siten ole riippuvaisia uskonnollisista tulkinnoista. Valon tulkitseminen uskonnollisesti edellyttää siis ennakkokäsitystä siitä, että kirkas valo ja jumala tai taivas liittyvät jotenkin toisiinsa. Kaikilla ihmisillä tällaista ennakkokäsitystä ei ole, mutta se ei siis todennäköisesti estä heitä kokemasta valon kirjastumista. Ilmiön tutkimus on käytännössä varsin vaikeata, koska asiaa voidaan tiedustella varsin pieneltä ihmisjoukolta (useimmiten ihminen kuolee eikä ole enää kertomassa mitään).
Heikki Poroila
Suomen yleiset kirjastot ostavat pääosan kokoelmastaan kirjakaupan tai muun välittäjän kauppa. Kirjastot saavat yleensä isoina ostajina alennusta, mutta periaatteessa kaikki ostetaan verovaroilla. Pienen määrän kokoelmasta muodostavat eri tahoilta lahjoituksena saadut kirjat ja muut aineistot. Joissakin tapauksissa kirjastot ostavat yksittäisiä kirjoja myös antikvaarisista kirjakaupoista, mutta yleisten kirjastojen puolella tämä ei ole tavallista.
Heikki Poroila
Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 1997 viiden suurläänin pääkaupungeiksi Hämeenlinnan, Mikkelin, Turun, Oulun ja Rovaniemen. Päätöstä edeltäneissä keskusteluissa oli ollut esillä muitakin ehdokkaita: Itä-Suomen läänin pääkaupungiksi oli ehdotettu Kuopiota, Länsi-Suomen lääniin Vaasaa sekä Etelä-Suomen lääniin Helsinkiä. Kuopion kannalla olivat vasemmistoliitto ja vihreät. Vaasaa ja Helsinkiä ehdotti RKP.
Päätöksestä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 7.2.1997. Linkki verkkoartikkeliin (vaatii kirjautumisen).
Suomen lakeja on mahdollista lukea Finlexin kautta (oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu):
https://www.finlex.fi/fi/
Ajantasainen ja vanhempikin Taksiliikennelaki löytyy täältä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=taksiliikennelaki&submit=Hae+%E2%80%BA.
Muita liikenteeseen liittyviä lakeja löytyy sivuston asiasanaston avulla. Sopivia asiasanoja ovat vaikkapa liikenne ja tieliikenne:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/
Helmetin sähkökirjoja voi lukea tietoikoneilla Adobe Digital Edition -ohjelman lisäksi suoraan selainta käyttän. Tällöin tietokoneen täytyy olla verkossa koko ajan. Fonttia voidaan silloin suurentaa. Selainohjelmaksi kannattaa valita Firefox, Chrome tai Safari. Muita selaimia käytettäessä teksti ei asetu näytölle oikein.
Kirjoja voi lukea myös IPadeillä tai Android-tableteilla tai useimmilla e-kirjojen lukulaitteilla, ei kuitenkaan Kindlellä. Jos käyttää IPadejä tai Android-tabletteja kirjaston e-kirjojen lukemiseen niitä varten voi ladata jo BlueFireReader -lukuohjelma tai Ellibs (suomenkieliset kirjat) tai Libby-sovellus. Ohjeet lukuohjelmien käyttöön löytyy Helmet-sivulta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/...
Kysymys oli haastava ja jouduin pyytämään ammattitaitoisten kollegoiden apua SKS:n kirjastosta ja Lastenkirjallisuusinstituutin kirjastosta. Tässä vastauksia:
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Poika ja pohjatuuli (WSOY, 1947) on vanhin julkaisu, jossa Roineen kirjoittama versio sadusta Kolme toivomusta on julkaistu. Kirjan lopussa sisällysluettelosivulla on merkintä lähteestä: "Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto." En ylipäätään löytänyt sitä vanhempia suomenkielisiä julkaisuja, joihin satu sisältyisi. Lyhyessä sadussa ukko ja akka majoittavat Pyhän Pietarin mökkiinsä, joka lahjoittaa heille kiitokseksi kolme toivomusta. Akka toivoo makkaraa ja ukko toivoo makkarat akan nenään. En ylipäätään löytänyt sitä...
Raila Hellän Polttavat askeleet -romaanista löytyy saatavuustietoja useista kirjastoista (esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto ja Varastokirjasto). Sinun on mahdollista tilata kirja kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=26741
https://finna.fi/Record/vaari.74754
https://finna.fi/Record/helka.344773
Laulua neljästä veljestä emme löytäneet. Voisiko laulu olla kansanlaulu nimeltä Viisi veljestä, jota äitinne olisi soveltanut omiin poikiinsa sopivaksi? Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Viisi veljestä kauaksi ratsastaa ja ratsunsa vinhasti lentää. He kunnaille korkeille kiipeävät ja metsiä suuria entää"
Laulu ja siihen kuuluva cd löytyvät ainakin näistä kirjoista:
- Kas metsämökin ikkuna : laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell
- Anni tannin muskarilaulut : lapset laulavat
Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:
"Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."
Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Helmet-kirjaston asiakkaana sinulla on pääsy neljään e-lehtipalveluun, jotka tarjoavat laajan valikoiman sanoma- ja aikakauslehtiä korkeatasoisina näköislehtinä.
Kauppalehden näköispainosta pääset lukemaan Helmet-kirjastoissa eMagz-palvelussa Vantaalla ja Espoossa.
Palvelua voit käyttää kirjastojen asiakaskoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelussa on luettavissa 117 näköislehteä ja useimmista lehdistä on tarjolla myös aikaisemmat numerot kuluvalta ja edelliseltä vuodelta. Lehdillä voi olla 1-3 yhtäaikaista käyttäjää.
Tutustu myös muihin Helmet-kirjastojen tarjoamiin e-lehtipalveluihin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(… ).
Useimmat historiantutkijat opettelevat lukemaan myös vanhoja ruotsinkielisiä, käsin kirjoitettuja tekstejä. Kun kysymyksessä ei ole mukana kuvaa tai edes viitettä siitä, minkälaisesta tekstistä on kyse, on tämän tarkemmin mahdoton asiaa arvioida. Suosittelen kääntymään oman kotikaupungin museon työntekijöiden puoleen kuvan kera. He pystyvät todennäköisesti arvioimaan, minkä tasoista asiantuntijaa hautakiven tekstin tulkitsemisessa tarvitaan, jos he eivät pysty sitä lukemaan. Omat havaintoni viittaavat siihen, että suurimmat ongelmat johtuvat muinaisen kirjoituksen haalistumisesta ja hautautumisesta jäkälän alle, ei niinkään vaikeasta käsialasta (hautakivissä on harvemmin ns. kaunokirjoitusta). Myös äidinkieleltään ruotsinkieliselle tekstin...
Ylempi merkki on Wikipedian taulukoiden perusteella kirjain p, merkin yleisempää symbolimerkitystä ei tiedetä. Alempaa kuviota vastaavaa merkkiä en kyennyt taulukoista löytämään, vaikka sen perusrakenne viittaa h-kirjaimeen. Riimukirjoitusta on toisaalta harrastettu niin pitkän ajan ja eri puolilla, ettei Wikipedian listaus välttämättä ole täydellinen.
Heikki Poroila
Vanhojen ompelukoneiden kaltaisilla esineillä ei ole objektiivista arvoa tai hintaa, vaan sellainen muodostuu tarjonnan ja kysynnän myötä. Esimerkiksi Huuto.netissä on tällä hetkellä tarjolla neljä vanhaa poljettavaa Singeriä, joitten hintapyynnöt ovat 60 eurosta 390 euroon (kallein hinta pyydetään laitteesta, jonka mallinumero 15 ja valmistusvuosi 1929 ovat tiedossa). Siitä, että joku myyjä pyytää tavarasta jonkin hinnan, ei voi vielä tehdä johtopäätöstä. että se todella on pyydetyn hinnan arvoinen. Arvo syntyy vasta, kun joku haluaa tavaran ostaa ja maksaa siitä myyjän pyytämän hinnan. On yleinen väärinkäsitys, jota ehkä hiukan keinotekoisesti pidetään myös yllä hintatason kohottamiseksi, että jokin tietty valmistajanimi tai ikä takaavat...
Tasavallan presidentin asetuksessä arvonimistä esitetään yleiset edellytykset ja rajoitukset arvonimen myöntämiselle. Näitä ovat:
Arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton.
Henkilö ei voi itse esittää itselleen arvonimeä.
Arkkiatrin arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksen arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Pitäjäneuvoksen arvonimi voi olla kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä.
Asetus on luettavissa Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Nämä edellytykset on jokaisen arvonimen saajan täytettävä. Kaikissa arvonimissä on omat kriteerinsä, mutta myöntäminen perustuu kuitenkin kokonaisarvioon ihmisestä....
Kustantaja Tammen verkkosivuilla ei ole mitään viitettä tämän sarjan osien 4 ja 5 julkaisuaikataulusta. Tammen tiedottaja Ari Elo ari.elo@tammi.fi osaa varmaan paremmin kertoa, aikooko kustantaja suomentaa koko sarjan vai ei. Valitettavasti nimittäin ei ole mitään takeita siitä, että kerran aloitettu sarjan suomentaminen ja julkaiseminen viedään loppuun. Kustantaja on voinut tehdä sopimuksen koko sarjasta, mutta pidättää silti itselleen oikeuden olla julkaisematta, jos edelliset osat eivät ole menneet tarpeeksi hyvin kaupaksi. Tämä ei valitettavasti ole harvinaista.
Heikki Poroila
