"Jussi Vares" on kirjailija Reijo Mäen luoma kuvitteellinen henkilö, joka esiintyy lukuisissa kirjoissa ja elokuvissa. Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa on mm. seuraava lyhyt luonnehdinta: " Vareksella on ystäviä lain molemmilta puolilta ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä."
Todennäköisesti Vares-hahmon luonteen ja sen vahvuudet määrittelee lukija hyvin pitkälle oman näkemyksensä ja odotustensa pohjalta, kun kyseessä kuitenkin on fiktiivinen hahmo. Vareshan ei ole mikään perinteinen vakava, ahdistunut tai työhullu etsivä, vaan pikemminkin hiukan...
Valitettavasti ainakaan Viola-tietokannan mukaan tästä Simo Sauson säveltämästä ja Heikki Nopasen sanoittamasta laulusta Niin paljon kauniita tyttöjä on ei ole julkaistu nuottia. Ainoa keino saada tästä nuotti taitaa olla palkata taitava nuotintaja, kun levytyksiä kuitenkin on, tai yrittöö saada yhteys säveltäjään tai sanoittajaan.
Heikki Poroila
Mendelssohnin Drei geistliche Lieder, MWVB33. Nro 1, Laß, o Herr, mich Hilfe finden näyttää tekstin osalta tosiaan vähän arvoitukselliselta. Löysin verkosta lähteen, jonka mukaan teksti olisi muunnelma psalmin nro 13 tekstistä. Cambridgen yliopiston professori Charles Bayles Broadley teki siitä englanninkielisen version, joka tunnetaan Mendelssohnin opuksena 96 ( Why, O Lord, delay for ever). On kuitenkin epäselvää, onko näissä vain musiikki yhteinen, sillä teksti Laß, o Herr, mich Hilfe finden ei näyttäisi ainakaan suoraan olevan peräisin psalmista nro 13, jonka saksankielinen teksti alkaa sanoilla Herr, wie lange willst du mein so gar vergessen? Verkon lähteet eivät myöskään liitä mitään näistä kolmesta hengellisestä laulusta juuri...
Helmet-kirjastoista löytyy Pasilasta yksi kappale filmiä VHS-kasetilla. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto omistaa kysytynkin filmin ja on tehnyt yhdessä VLMedian kanssa kaikki 145 Suomi-Filmin tuottamaa pitkää elokuvaa sisältävän DVD-boksin. Se on nähtävästi ainoita tapoja nähdä Hän tuli ikkunasta DVD:llä.
"Hatti Jahunen" näyttäisi olevan 2000-luvun alussa perustetun hupisivuston fiktiivinen keskushenkilö. Linkit ovat kuolleet, mutta jotkut muut verkkotoimijat ovat poimineet talteen mm. piirroksia keksinnöistä joita ei ole. Kaikki tämä löytyy googlaamalla hakusanoilla "hatti jahunen".
Heikki PoroiLA
Kaikki HelMet-kirjastojen lainattavat aineistot löytyvät HelMet-tiedonhaun kautta. Varaaminen tapahtuu verkon kautta sen jälkeen, kun on kirjautunut kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella PIN-koodilla. Jos kaipaat tarkempaa neuvontaa, käy lähimmässä kirjastossa, henkilökunta auttaa kyllä.
VHS-videoitten siirtämisestä DVD-levyille ota yhteyttä Kaupunkiverstaaseen.
Heikki Poroila
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hyviä kirjalistoja S2-oppilaiden lukudiplomia varten sekä ala- että yläkouluun: https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/s2-oppilaiden-diplomi.
Myös Pirkanmaan lukudiplomin mukautetuista listoista löytyy sopivaa kirjallisuutta. Alakoulun listat löytyvät täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/pirkanmaan_lukudiplomi ja yläkoulun täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/lukudiplomi-nuoret.
En ole itse aiemmin tällaisen ilmaisuun törmännyt, mutta varttitunnin verkkoselailun perusteella uskaltaisin veikata, että kyseessä ei ole viljelypalstatoimintaan erikoistunut henkilö, vaan ilmaisulla viitataan erilaisilla keskustelu- ja treffipalstoilla viihtyviin miehiin (ja vastaavasti "palstamamma" on siellä viihtyvä nainen). Kaikki googlaamalla tulleet osumat viittasivat tähän, eikä vakavaa kilpaiijaa edes löytynyt.Heikki Poroila
Tätä tekstiä emme tunnistaneet. Mistä olette löytänyt sen? Voisiko kysessä olla omasta ystävälle omistetusta värssystä? Esimerkiksi virsikirjasta sitä ei löydy, etsin sitä avainsanalla uuden verkkovirsikirjan testiversiossa, https://beta.virsikirja.fi/, en löytänyt kirjastojen aineistohausta enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ enkä myöskään Youtubesta. Myöskään värssykokoelmista, esim. https://www.positiivarit.fi/ ei löytynyt tällaista tekstiä. Selailin myös kokotekstitietokantoja, joita on koottu Makupalat.fi:n kokotekstijulkaisuihin,http://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123417&sort=title&order=a… , mutta en löytänyt sieltäkään.
Kaikkeen taiteeseen pätee sama sääntö: kaupallinen arvo (siis se summa rahaa, jolla taide-esine vaihtaa omistajaa) riippuu kokonaan kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Jos taiteilija on tunnettu ja "arvostettu", hänen tekemänsä taide maksaa enemmän kuin sen, joka ei ole tunnettu ja "arvotettu". Jonkin verran objektiivista perustaa hinnoille syntyy taideteoksen valmistuskustannuksista eli iso öljyväritaulu on periaatteessa kalliimpi kuin kämmenen kokoinen grafiikanlehti. Mutta jos taiteilija kuuluu ykkösryhmään, myös se grafiikanlehti on kallis. Mitään arvostuksista riippumatonta hintaa ei taiteelle voida määritellä. Kaupallinen arvo voi myös muuttua rajusti kumpaankin suuntaan ihan kiinnostuksen mukaan.
Valokuvat poikkeavat varsinaisista...
Tähän ei ole yhtä vastausta. Kivenheitto ei ole orgainsoitunut urheilulaji, jossa olisi säännöt ja jonka väline, suorituspaikka ja tyyli olisi määritelty vertailukelpoisesti ja erityisesti jonka tuloksia olisi dokumentoitu luotettavasti. Heti nousee useita kysymyksiä: Minkä kokoinen ja muotoinen kivi olisi? Heitetäänkö paikaltaan, saako pyörähtää tai juosta vauhtia? Mitataanko heitto vaakasuoralla pinnalla vai rinteeseen kuten mäkihypyn pituus? Saako käyttää apuvalineenä linkoa tai heittovartta?
Guinnesin ennätyskirjaan on 1980-luvulla kirjattu lingolla avustetun kivenheiton ennätykseksi peräti 437 metriä. Pisimmälle ilman apuvälineitä heitetty esine on Guinnessin tuloksissa erityismuotoiltu frisbee-kiekko, tulos 406 metriä.
Optimaalisen...
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
Runo on jaettu neljälle riville ja sen suomennoksen ensimmäinen rivi alkaa näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan.
Antologia on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVain%20unen%20varjo__Oright…
Kyllä tämä on edelleen ihan kiinnostava työ, vaikka olen ollut kirjastonhoitaja jo yli 30 vuotta. Palkkahan ei ole iso, mutta työ on mielenkiintoista eikä ihan toistensa kaltaisia päivä tule.
Viime viikolla ( 20.-26.8.2018) lainattiin kaikista Kouvolan kirjastoista yhteensä 27023 teosta ja yksistään Kouvolan pääkirjastosta lainaan meni 10659 teosta.
Kyllähän niitä löytyy kirjastoista useita. Keräsin tähän vähän listaa uusimmista aihetta käsittelevistä teoksista, jotka löytyvät Kymenlaakson kirjastoista. Tietenkin myös kaukolainaaminen on mahdollista, jos tarvitset jotain tarkempaa tutkimusta aiheesta.
Sanaiset kansiot : suomen kielen vaietut vaiheet / Eloranta, Ville.
Kielen vuosituhannet : suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen / Lehtinen, Tapani.
Suomalaisten juuret / Kalevi Wiik.
Suomen kielen historia. 1, Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa / Häkkinen, Kaisa.
Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen.
Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen / Kotilainen, Lari.
Ruotsin Itämaa :...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan jukara tarkoittaa tylsää puukkoa. Tylsälle puukolle kirjasta löytyy myös karjalainen murresana jukero, ja kysymyksessä mainittua "voi herran jukaraa" vastaava jukeri tunnetaan lievänä voimasanana Etelä-Karjalassa ("Mun oli niih harmi sittej jotta voi Herraj jukeri!"). Mahdollisesti pohjoissavolaisten sanonnassa jukara on vastaavasti alkuperäisestä merkityksestään voimasanaksi siirtynyt ilmaus. Useimpiin juka-alkuisiin sanoihin sisältyy jonkinlainen vastahankaisuuden ajatus: juka sinänsä tarkoittaa tottelematonta, jukaileminen on vastustamista, jukainen tarkoittaa sekä kierosyistä ja sitkeää puuta että pahankurista, jukaaminen on raahaamista, kiistelyä, vastaansanomista, jukautuminen kiinni...
Kysymyksessä siteerattu säe on peräisin Larkinin runosta Next, please, joka löytyy Pekka Saurin suomentamana nimellä Seuraava, olkaa hyvä antologiasta Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
Voisiko kyseessä olla Dieter Hermann Schmitzin kirja Kun sanat ei kiitä: suomalaisinta sanaa etsimässä? Tämä romaaniksi luokiteltu kirja on ilmestynyt vuonna 2017. Tässä linkki kustantajan sivuille, jossa kirjasta on lyhyt kuvaus: https://atena.fi/kun-sanat-ei-kiita
Valitettavasti tätä levytystä ei HelMet-kokoelmaan ole hankittu, eikä sitä näy missään muussakaan julkisessa kokoelmassa olevan. Suosittelen tekemään hankintaehdotuksen HelMet-kirjastoille. Ehkä tämä ajan kanssa saadaan hankituksi.
Heikki Poroila
Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot -kirjassa on useita tontturunoja
- Talon tonttu
- Tonttu
- Tonttu kasvaa
- Tonttujen jouluyö
- Tonttujen kepponen
- Tonttuvaarin joululaulu
- Joulutontun tarina
- Joulutonttujen laulu
- Tonttujen jouluyö
Tontturunoja on myös seuraavissa teoksissa:
Ihan täysi tonttu! : runollinen joulukalenteri
Sitten leikitellään kuusen alla : Suomen lasten joulurunot
Joulu ihanin : joulurunoja (Tontun tiuku -niminen luku)
