Tarkoittamasi henkilö saattaa olla Martti Silvennoinen (1924-2002), joka oli radiodokumentin kehittäjä. Hän työskenteli Yleisradiossa ja teki 1950- ja 1960-luvulla matkareportaaseja eri puolilta maailmaa. Yksi hänen kuuluisimmista ohjelmistaan on Lambarenen lääkärin Albert Schweitzerin haastattelu nykyisen Gabonin alueella Afrikassa vuonna 1959. Hän teki muitakin ohjelmia Afrikasta. Ylen Elävässä arkistossa on joitakin hänen ohjelmiaan kuunneltavissa.
Lähteitä:
Martti Silvennoinen SKS:n Biografiakeskuksen Kansallisbiografiassa:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7544
Oinonen, Paavo: Äänet kertovat ja todistavat : teksti, konteksti ja materiaalisuus radiofeaturessa...
Hyvä veli -verkostojen vaikutuksesta tuotekehitykseen ei löytynyt. Hyvä veli -verkostoista Suomessa löytyy Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon selvitys nimeltä Epäeettisestä tuomittavaan : korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (Vaasan yliopisto, 2013)
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy jonkin verran joululehtiä 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Ne löytää PIKI-verkkokirjastosta hakusanalla "joululehdet".
Yrjö Varpion Linna-elämäkerran mukaan Pohjantähti-trilogia oli pitkällisen kypsyttelyn tulos. Alkuun se oli pelkkä aihepiiri, josta oli tarkoitus kirjoittaa. Jo ennen Tuntemattoman sotilaan syntyä Linna oli puhunut siitä, että hän kirjoittaisi romaanin Urjalasta, ihmisistä ja maalaismiljööstä, joihin hänellä oli omakohtainen kosketus. Toisaalta, sodan päättymisestä lähtien Linnan mielessä oli pyörinyt ajatus kirjoittaa kansalaissodasta - miten siihen oli päädytty, ja miten sota oli vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Pikku hiljaa nämä ideat sulautuivat yhteen ja Täällä Pohjantähden alla alkoi hahmottua.
Alkuun, kun urjalaisromaani alkoi konkreettisesti hahmottua Linnan mielessä Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen, se...
Maija Poppasen paluu -elokuvan DVD -versiosta on nyt tehty hankintapyyntö. Jos haluaa elokuvan nopeasti, sen voi tilata kaukolainana. Kaukolainalomakkeen ja hinnaston löytää www.helmet.fi sivun Kirjastot ja palvelut -otsikon alta. Kaukolainat kotimaasta maksavat tavallisesti 4 €/kpl. Kaukolainapyyntö jätetään mielellään kirjastossa.
Edellä mainitulla sivustolla, osoitteessa www.helmet.fi, löytyy mahdollisuus tehdä hankintatoiveita INFO -otsikon alta. Tässä tapauksessa hankintatoive Maija Poppasen paluu -elokuvasta DVD -versiona on jo toimitettu eteenpäin elokuvahankinnoista vastaavalle.
Eduskunnan menot sisältyvät valtion talousarvioon. Eduskunnan osoitetusta talousarviomäärärahoista katetaan poliittisen toiminnan menot, henkilökunnan palkkaus- ja henkilöstöpalvelumenot, kiinteistö- ja peruskorjausmenot, tietohallintomenot ja muut menot.
Eduskunnan hallintoa johtaa kansanedustajista koostuva kansliatoimikunta. Kansliatoimikunta nimittää eduskunnan korkeimmat virkamiehet sekä ratkaisee eduskunnan hallintoa ja taloudenpitoa koskevat merkittävät asiat. Eli eduskunnan kansliatoimikunta on ylin päätöksentekijä eduskunnan taloutta koskevissa asioissa. Eduskunnan kanslian osastojen ja yksiköiden johtajat vastaavat oman osaston/yksikön määrärahojen käytöstä.
Seuraavalla verkkosivulla löydät tietoa eduskunnan hallinnosta: https...
Alla olevat kirjat eivät ole kovin vanhoja, mutta niistä löytyy mm. perinteisiä jouluaskarteluja:
- Himmeli / Eija Koski
- Wanhan ajan joulu : tule joulu kultainen / [teksti: Kai Linnilä]
- Hyvää joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä / Tarja Tuulikki Laaksonen
- Suomalainen joulu / [Kai Linnilä, Kaari Utrio]
- Joulukirja / [Sari Savikko]
- Joulukoristeet ja pikkulahjat / Irma Koskinen
Hei!
Se maksaa 25 €, voitte myös tuoda saman kirjan tilalle, jos löydätte halvemmalla. Tällaiset käytännön kirjastoasiat kannattaa hoitaa puhelimitse tai käymällä lähikirjastossa.
Kirjailijatietoa kannattaa etsiä Kirjasampo-palvelusta. Sisko Istanmäestä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568
Myös kustantajat antavat yleensä kuvauksen kirjailjoista, joiden teoksia kustantavat, https://www.tammi.fi/kirjailija/sisko-istanmaki
Lehdistä ja uutispalveluista kannattaa myös etsiä. Sisko Istanmäestä löytyy pari mielenkiintoista videota,Ylen Areenan ohjelma, https://areena.yle.fi/1-4329493 ja Youtubessa Sisko Istanmäki; lempipaikkani https://www.youtube.com/watch?v=fF6S_blYGvQ
Kirjasampo.fi on hyvä paikka kirjailijatiedon etsimiselle, sieltä löytyy myös kuvausta kirjailijan teoksista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Delikouras%25252C%252BAleksi
Kustantajan sivuilta löytyy yleensä myös tietoa kirjailijoista, Otavan sivulla https://otava.fi/kirjailijat/aleksi-delikouras/#author-info
Uutisista ja lehdistä voi myös löytää tietoja, joista saa kuvan, millainen kirjailija on esim. Yle.fi:ssä https://yle.fi/uutiset/3-10634770 ja Iltasanomissa, https://www.is.fi/digitoday/esports/art-2000005863997.html
Vähän laajempi artikkeli löytyy Kirjastolehdestä, se kannattaa lukea http://kirjastolehti.fi/artikkelit/nortti-kirjailija-pelimies/...
Populaarimusiikin historiikeissa 1960-luvun kosketinsoittajat ovat jääneet kitaristien varjoon, joten tietoa täytyy poimia sieltä täältä. Suomenkielisiä lähteitä ei juuri ole, mutta soitonoppaan Ashworth: Opi soittamaan koskettimia lopussa on luku Kosketinsoittimien lyhyt historia, jossa esitellään myös tuon ajan tärkeimmät kiipparit.
Aihetta parhaiten vastaava kirja voisi olla Lenhoff - Robertson: Classic keys, 2019, ISBN: 978-1574417760. Sitä ei kuitenkaan näytä (vielä) olevan kirjastojen kokoelmissa, mutta Paul Trynkan rock-instrumentteja yleisesti käsittelevä teos Rock hardware (1996) löytyy kirjastosta. Hyödyllinen saattaa olla myös kirja Vintage synthesizers.
Verkosta löytyvät Pink Floydin kosketinsoittaja Richad Wrightin käyttämät...
Elokuva on pitkä animaatio The Steam-Driven Adventures of Riverboat Bill = Täydellä höyryllä seikkailuun (televisioesityksessä käytetty nimi).
Paul Williams, ohjaaja. Vuodelta 1986. Clifford Green, käsikirjoittaja.
Televisioesitys: TV2, 15.12.1990. Kesto: 73 min.
Finna-tietokannan mukaan elokuvaa e ole Suomessa kirjastoissa saatavissa.
Käsikirjoittaja Cliff Greenin teos The incredible steam-driven adventures of riverboat Bill.
(Knight Books/Hodder & Stoughton 1979) on lainattavissa Varastokirjasrtosta.
ISBN 0-340-24697-9
Lähde: Finna https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_199334
https://finna.fi/Record/vaari.567803
...
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Susanna Haaviston laulaman Tottakai-kappaleen kertosäkeessä lauletaan: "Tottakai, tottakai, tottakai, tottakai, se on aivan tavallista. Mutta vaan, mutta vaan, mutta vaan...".
Tottakai sisältyy vuonna 2005 julkaistulle kokoelma-albumille Miu mau - ihahaa - lasten parhaat eläinlaulut, sekä Haaviston omalle vuonna 1992 julkaistulle levylle Musiikkipullat.
https://www.discogs.com/Various-Miu-Mau-Ihahaa-Lasten-Parhaat-El%C3%A4i…
https://www.discogs.com/de/Susanna-Haavisto-Musiikkipullat/release/1037…
Kyseessä on Martti Helan säveltämä ja Matilda Sirkkolan sanoittama "Joulupukki, kelpo ukki", jonka 7. säkeistö menee juuri noin. Laulu löytyy muutamasta nuottikirjasta, esim. kirjasta Koska meillä on joulu: kauneimmat joululaulut (Fazer 1978 ja 1986).
Kielitoimiston ohjepankissa "kauaa" mainitaan kauan-muotoa harvinaisempana, mutta sinänsä aivan sallittuna ilmauksena. Se muistuttaa kuitenkin kielenhuoltajien aiemmasta kielteisestä suhtautumisesta kauaa-muotoon: "Kieltolauseissa esiintyvää partitiivisijaista kauaa-muotoa pidettiin kielenhuoltokirjallisuudessa ainakin E. A. Saarimaan Kielenoppaasta (1947) alkaen yleiskielessä huonompana vaihtoehtona kuin muotoa kauan. Perusteluja tälle ei esitetty. Vaihtelusta ei paljon ~ paljoa sen sijaan ei ole huomautettu."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kauaa/ohje/576
Lontoon olympialaisissa 1908 suomalaisten joukkueelle ei ollut varattu lainkaan lippua eikä omaa nimikylttiä. Suomen urheilijat marssivat avajaismarssissa kentälle viimeisenä ja heillä oli jostain mukaan napattu kyltti, jossa luki Finland. Joidenkin lähteiden mukaan se olisi ollut pukuhuoneen ovesta löytynyt painettu nimikyltti. Suomessa vastaperustetun (1907 joulukuussa) olympiakomitean suunnitelmissa oli ollut ottaa mukaan oma lippu ja tarjolla oli ollut kolme vaihtoehtoa, yhdessä niistä oli ollut Suomen vaakuna tunnuksena. Kahdessa muussa vaihtoehdossa oli ollut tekstattuna toisessa Suomi-Finland, toisessa Finlandia. Omaa lippua ei kuitenkaan saanut käyttää. Nimikyltinkin puuttuminen saattoi johtua siitä, että Venäjä olisi halunnut...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
