Alla linkit Kyyti-kirjastojen tietoihin nuottijulkaisuista, joissa nämä kappaleet ovat:
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=mesta…
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=Slipp…
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen asiakastietokoneilta voi tulostaa ainoastaan A4-kokoisia tulosteita. Myllypuron kirjastossa on kuitenkin erikoistulostin valokuville. A4-kokoisen valokuvatulosteen hinta on 2,60 €/sivu ja A3-kokoisen ja suuremman 5,30 €/sivu. Lisätietoa Helmetin Myllypuron sivuilta kohdasta Tulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
Ottamatta kantaa yksittäisiin tapauksiin, mikä on lääkärien tehtävä, sanottakoon että korkea ikä (tässä tapauksessa yli 65 vuotta) ja hapoton maha ravintoaineiden imeytymisongelmineen ovat kumpikin riskitekijöitä B 12 -vitamiinin imeytymishäiriölle, mikä puolestaan aiheuttaa perniisiöösiä anemiaa. Ravintolisän ottaminen voi olla tarpeen tilan ehkäisemiseksi tai hoitamiseksi.
https://www.tevafinland.fi/b12-vitamiinin-puutostila/b12-vitamiinipuuto…
https://seura.fi/terveys/narastysta-ja-kiusallisia-vatsavaivoja-erikois…
B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
lle
Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa alalle jos päädyt tänne.
Kirjastotyö vaihtelee runsaasti kirjaston koon ja toimenkuvan mukaan. Isommissa kirjastoissa on esim. hankinta- ja luettelointiosastoja, joissa työnkuva on tietokonepainotteista. Pienemmissä kirjastoissa kaikki tekevät kaikkea ja työpäivä voi olla hyvinkin monipuolinen. Myös osastoissa on vaihtelevuutta. Riihimäen kaupunginkirjaston lastenosastolla esimerkiksi hyötyliikuntaa saa runsaasti ja päätetyöhön tarvittava aika otetaan pienissä pätkissä.
Useimmissa kirjastoissa työkulttuuri on myös joustava. Jo keskikokoisissa kirjastoissa on yleensä mahdollista muodostaa toimenkuva niin, että fyysiset rajoitteet voidaan huomioida. Pienissä kirjastoissa tämä ei yleensä ole mahdollista,...
Aarno Ranisen kaunis Adagio on alkujaan instrumenttisävellys. Ensimmäinen levytys on vuodelta 1972. Seija Simola levytti v. 1976 lauluversion, joka alkaa sanoilla Kesäyöhön lämpöiseen. Laulettua versiota ei kuitenkaan ole julkaistu nuottina.
Oboelle ja orkesterille sovitettua Adagion partituuria myy tilauksesta Music Finland -nuottipalvelu. Palvelun sivulla näkyvä promootiokäyttöön tarkoitettu pdf-versio saattaa ehkä olla avuksi.
https://musicfinland.fi/fi/palvelut/nuotisto
Kirjastotyön eettiset periaatteet (Kirjastoalan etiikkatyöryhmä, 2009) velvoittavat kehittämään kirjaston kokoelmia ammatillisin perustein. Suomen kirjastoissa lähdetään hyvin harvoin kokonaan poistamaan teosta kokoelmista sen vuoksi, että sen maailmankuva ei ole kestänyt aikaa. Teos päätyy avohyllyistä varastoon yleensä silloin kun sen lainauskysyntä vähenee. Tuulen viemää -romaanille näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan sen romanttinen draama vetoaa yhä moniin lukijoihin, vaikka arvomaailman kyseenalaisuus onkin tiedossa.
Kirjastot voivat kuitenkin herätellä keskustelua kirjallisuuden ihmis- ja maailmankuvista vaikkapa teosesittelyillä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytössä ”Tästä kirjasta keskustellaan” -laput, joita...
Sain Vuosaaren kirjaston johtajalta oheisen vastauksen välitettäväksi: Saamani selvityksen perusteella kyseessä on ollut poikkeustilanne. Kirjastot olivat viimeistä päivää auki 17.3. ennen kuin ne hallituksen päätöksellä suljettiin koko Suomessa seuraavana päivänä koronatilanteen vuoksi. Tässä poikkeustilanteessa kirjaston esihenkilöitä oli kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johdosta ohjeistettu valvomaan kirjastojen asiakasvirtojen viimeisenä aukiolopäivänä. Uhkana oli se, että jos suuri määrä kirjaston asiakkaita saapuu kirjastoon samaan aikaan, turvavälit eivät pysy kunnossa ja tartuntariski kasvaa.
Vuosaaren kirjastossa oli käynyt sinä iltana juuri näin. Silloinen Vuosaaren kirjaston johtaja oli toiminut poikkeuksellisessa tilanteessa...
Valuma-alue on alue, johon satanut vesi kertyy maanpinnan muotojen ohjaamana. Ympäristö.fi-sivustolla kerrotaan, että "valuma-alueen raja kulkee maaston korkeimmissa kohdissa. Pienet valuma-alueet muodostavat yhdessä yhä suurempia valuma-alueita. Suurista valuma-alueista voidaan käyttää nimitystä vesistöalue, joka koostuu monimuotoisesta uomien ja järvien järjestelmästä."
Lisää tietoa sivustolta:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Pienvesien_kun…
Avioliittolain 9 §:n mukaan Avioliittoon eivät saa mennä keskenään ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen, ellei oikeusministeriö erityisistä syistä anna siihen lupaa. Laki siis tosiaan sallii avioliiton oman sisaruksensa lapsen kanssa (oman tädin/sedän/enon kanssa), jos siihen on saatu lupa oikeusministeriöltä. Lupahakemus perusteluineen osoitetaan suoraan oikeusministeriölle. Jos oikeusministeriö päättää antaa luvan läheisten väliseen avioliittoon, sen on tarvittaessa annettava hakijoille tieto käytettävissä olevasta perinnöllisyysneuvonnasta sekä sen toimipaikoista (Avioliittoasetus 12 §).
Tarkistamistani teoksista en löytänyt tarkempia perusteluja kyseiselle lainkohdalle. Oikeusministeriöltä saamieni tietojen...
Viljo Tarkiainen, joka on Kivi-elämäkerrassaan sijoittanut Seitsemän veljeksen maantieteellisiä paikkoja Nurmijärven kylien ympäristöön, määrittää kirjan tapahtumapaikaksi Palojoen kylän ja sen lähiseudut. Seuratessaan valitsemiensa kiintopisteiden avulla veljesten retkeilyä Impivaaraan ja sieltä takaisin, hän sijoittaa Impivaaran noin 4-5 kilometrin päähän Palojoelta pohjoista kohti. (V. Tarkiainen, Aleksis Kivi : elämä ja teokset)
Veljesten rohto vaikuttaa olevan sekoitus perinteisiä kansanlääkinnällisiä haavanhoitomenetelmiä. Seoksen osasilla on uskottu olevan verentuloa pysäyttäviä ja haavoja parantavia ominaisuuksia. SKS:n Kansanomainen lääkintätietous -kirjasta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia neuvoja haavojen hoitoon: "...
Kyseessä voisi olla Pirjo-valssi, jonka Henry Theel on esittänyt https://www.youtube.com/watch?v=KKJe6CiHNHs
Saarnio, Yrjö, säveltäjä ; Ranta, Reino, sanoittaja https://www.finna.fi/Record/fikka.4547712#componentparts
TEKIJÄ Hamre, Leif, kirjoittaja
TEOS Lentokone kadoksissa / Leif Hamre ; [suomentanut Pentti Huovinen]
PAINOS 3. painos
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1984
ULKOASU 155, [1] sivua ; 21 cm
Kysymäsi teos lienee ylläoleva. Siitä on ollut olemassa c-kasetille luettu versio.
Digi- ja väestötietoviraston etunimihaun mukaan vuosina 2000-2009 syntyneitä Frans-nimisiä miehiä on 1019.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Vuosikohtainen etunimihaku on poistettu tietosuojasyistä. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Raaseporin kaupunki muodostui 1.1.2009 kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit ja Pohjan kunta yhdistyivät. Wikipedia-artikkelin mukaan nykyisen Raaseporin kaupungin alueella on tosiaan ollut kahdeksan kuntaa: Bromarv, Tenhola, Pohja, Karjaan mlk, Karjaa, Snappertuna, Tammisaari ja Tammisaaren mlk. Niitä on aikojen kuluessa jo yhdistelty eri tavoin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raasepori
Tuntemattomien puheisiin puuttuminen vaatii rohkeutta. Auttaisivatkohan nämä Unicefin laatimat ohjeet sinua?
Lisää luettavaa antirasistisesta toiminnasta ja rasismiin puuttumisesta löydät täältä.
Lause taitaakin olla Karl Marxin kirjoituksesta "Juutalaiskysymyksestä", joka on julkaistu alunperin aikakauslehdessä "Deutsch-Französische Jahrbücher" vuonna 1844.
Antero Tiusanen on kääntänyt lauseen seuraavasti: "Raha on ihmisen työn ja olemassaolon ihmisestä vieraantunut olemus, ja tämä vieras olemus hallitsee häntä ja hän rukoilee sitä".
"Juutalaiskysymyksestä" löytyy teoksesta Karl Marx - Friedrich Engels: "Valitut teokset 6 osaa - Osa 1":
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1397810~S12*fin
Sama teksti löytyy suomeksi myös verkosta osoitteesta:
https://marxists.catbull.com/suomi/marx-engels/1843/juutalaiskysymykses…
Verkkokirjakaupoista ja antikvariaateista näyttäisi ainakin löytyvän Lindbergin kirjoja. Esim. Booky.fi ja Antikvaari
Kirjoja voi tietenkin löytyä myös vaikkapa kierrätyskeskuksista.
Helmet haulla löytyy helposti kirjojen nimiä eri kielillä.
Kirjastot pystyvät ottamaan vastaan lahjoituksia vain valikoidusti. Lehtiä kirjastot eivät ota vastaan. Mutta voit jättää lehdet lähimmän kirjastosi kirjakierrätyspisteeseen. Sitä kautta lehdille löytyy uusia kiitollisia lukijoita.
Voit tarkistaa Helmetin kautta kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste. Pudotusvalikkoa painamalla pääset eteenpäin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/K
Sivulla on käytetty JavaScript-koodia, jonka avulla on mahdollista lisätä verkkosivuille dynaamisia elementtejä.
Lisätietoa JavaScriptistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/JavaScript
