Puolustusvoimien Twitter-tili vastasi samansisältöiseen kysymykseen keväällä. Korkein (nais)kadettiupseerin saavuttama sotilasarvo on everstiluutnantti. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on arvioinut, että ensimmäiset naiskenraalit nähdään ehkä kymmenen vuoden päästä.
Tässä Wilbur Smithin tuotanto sarjoittain ja alkuperäiskielisen teoksen ilmestymisvuoden mukaan listattuna. Lopussa lisäksi aakkostettu lista kirjailijan sarjoihin kuulumattomista teoksista.
Ballantyne-sarja:
Kivihaukka (Men of Men 1981, Otava 1983)
Valkoiset miehet (The Angels Weep 1982, Otava 1984)
Leopardi kulkee yössä (The Leopard Hunts in Darkness 1984, Otava 1985)
Auringon voitto (The Triumpf of the Sun 2005, Otava 2005)
Courtney-sarja:
Kun leijona metsästää (When the Lion Feeds 1964, WSOY 1964)
Ukkosen kumu (The Sound of Thunder 1966, WSOY 1967)
Elämän ja kuoleman laakso (A Sparrow Falls 1977, Otava 1989)
Polttava rannikko (The Burning Shore 1985, Otava 1986)
Vihan ja rakkauden perintö (Power of Sword 1986, Otava 1987)
Palava...
Michael Allabyn Dictionary of Zoology -teoksen (s.v. camelidae) mukaan kameleiden heimoon kuuluvat dromedaari (Camelus dromedarius), guanako (Lama guanicoe), kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus), laama (Lama glama) ja Vikunja (Vicugna vicugna).
Prebiootit ovat nimenomaan kuituja.
Lääketieteen sanaston mukaan prebiootti on sulamaton ruoan komponentti, tavallisesti hiilihydraatti (oligo- tai polysakkaridi), joka tukee valikoivasti yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa siten, että se edistää terveyttä joko paikallisesti tai systeemisesti.
(Polysakkaridi on suurimolekyylinen sokeri; monesta monosakkaridimolekyylistä koostuva hiilihydraatti(molekyyli), esim. glykogeeni, tärkkelys, selluloosa.)
Terveyskirjaston Käypä hoito suosituksessa (käsitteli lasten allergian hoitoa) kerrotaan sama asia näin: Prebiootit (frukto-oligosakkaridit ja inuliini) ovat ruoansulatuskanavassa pilkkoutumattomia ravinnon ainesosia, jotka lisäävät...
Hei!
Kyseessä taitaa olla hieno vanhemman puoleinen kone.Tuo D-alkuinen numerosarja viittaa sarjanumeroon ja sen perusteella kone olisi vuodelta 1909. Sarjanumeron perusteella en onnistunut paikantamaan missä kone olisi tarkalleen ottaen tehty. Koneen mallinumero voisi mahdollisesti paljastaa valmistusmaan.
Listaus sarjanumeroista löytyi esimerkiksi täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-d…
Täältä löytyy tietoa mallien numeroinnista: https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Täällä on kuvia eri malleista: https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Tavallisen yksityisen tai taloyhtiön pihakirppiksen järjestämiseen ei tarvita mitään lupaa.
Pihakirppiksen voi siis järjestää kuka tahansa, mutta sen on tapahduttava sellaisella alueella (esim. omakotitalon piha, rivitaloyhtiön piha, taloyhtiön piha, yrityksen piha) johon pihakirppiksen järjestäjällä on kyseisen maanomistajan lupa. Julkisella paikalla ei voi järjestää Pihakirppistä ilman asianomaista lupaa.
Netin kautta myymiseenkään ei tarvita lupaa, jos yksityishenkilö myy oman perheensä käytössä olleita tavanomaisia tavaroita.
Pihakirppis-sivustolle on koottu aiheeseen liittyviä ohjeita ja muuta tietoa.
En onnistunut löytämään tietoa Chiper-etunimen historiasta tai käytöstä. Sukunimenä sitä esiintyy lähinnä Yhdysvalloissa.
Ranskan verbi 'chiper' tarkoittaa 'näpistää'.
Laulun tekijäksi on mainittu Carl Borenius. Alkuperäinen teksti alkaa "Vinden drar, skeppet far"; Sauvo Puhtilan suomennos "Tuulen tie, laivaa vie".
Laulusta on saatavissa kuoronuotti korkeille äänille kahtena eri sovituksena teoksissa Nuori kuoro 1 (Fazer, 1974) sekä Nuori kuoro 4 (Fazer, 1979/1981). Laulukirjatyyppinen sovitus löytyy ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 3 sekä 113 kitaralaulua. Kaikkia näitä on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Äänitys Tuulen tiestä on mm. Kamut-kuoro cd:llä Josta olen kotoisin.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1525
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.564965
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3545022#componentparts
Finnan kautta löysin kaksi LP-levyä, jotka sopivat kuvaukseesi: "Marches and waltzes", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass (1980, tuotetunnus C60-13745-6) ja "Old marches and waltzes for brass band", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass Band, johtajina Nikolai Nazarov ja Nikolai Sergejev ([197?], tuotetunnus Melodija CM03211-12). "Marches and waltzes" -levyn sisältötietoja ei ole Finnassa. "Old marches and waltzes for brass band" -levyn sisältötiedot löytyvät Discogs-tietokannasta: https://urly.fi/1KcH. Sama LP-levy on kuvailtu Yleisradion Fono-tietokannassa näin: https://urly.fi/1KcU.
"Marches and waltzes" -levy on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastossa ja "Old marches and waltzes for brass band" -levy...
Scott-nimi tarkoittaa alun perin skotlantilaista, Skotlannista kotoisin olevaa. Suomessa käytetään toki sanaa 'skotti' viittaamaan skotlantilaiseen ihmiseen, mutta vastaavaa etunimeä meillä ei ole.
Ks. esim. Behing the name -sivusto: https://www.behindthename.com/name/scott.
Ainakin Huuto.net-verkkokauppapaikassa näytettäisiin myyvän kumpaakin kysymääsi. Alla linkit sivulle:
https://www.huuto.net/haku/words/olipa+kerran+ihminen/category/87
Peruskoulun historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin kirjat ovat parhaimpia lähteitä 10-vuotiaalle, mutta kyllä muutakin aineistoa on olemassa. Suosittelisin Suomen historiaan ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa "Suomen historia : koululaisen pikkujättiläinen" (Readme.fi, 2020):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2413956~S1*fin
Maailmansodista on olemassa runsaasti kuvitetut Simon Adamsin teokset "Ensimmäinen maailmansota" ja "Toinen maailmansota" (Sanoma Magazines, 2002):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1127545~S1*fin
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1625966~S1*fin
Neuvostoliitosta on hankalampi löytää koululaisille suunnattua kirjaa, mutta historian oppikirjojen tueksi voi ottaa aikuisille...
Japanilaisesta piirretystäkin tunnetusta rynnäkötykistä vaikuttaisi olevan runsaasti tietoa verkossa.
Kiinnostavaa tietoa voisi olla laitteen alkuperäisissä asennus- ja hoito-ohjeissa, jotka löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta:
15 tonnin rynnäkkötykkipanssarivaunu, mallia BT42 (15 Ryn.tyk.psv./BT42): Asennus- ja hoito-ohjeet. [Helsinki]: Päämajan ase-esikunta.
Kirjastoista löytyy myös seuraavia teoksia ja artikkeleita, jotka eivät nähdäkseni ole verkossa saatavilla:
Ellilä, H. (2004). Suomalaisten rynnäkkötykkien käyttöajatus jatkosodasta 1960-luvulle. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Käkelä, E. (1996). Laguksen joukoissa tapahtunutta n:o 9 : BT-42-rynnäkkötykkivaunujemme keskeisimmät vaiheet. Julkaisussa:...
Sota-aiheisia nuortenkirjoja löytyy runsaasti, etenkin maailmansotien ajalta. Kannattaa tutustua Lastenkirjainstituutin Haluan kasvaa aikuiseksi -verkkonäyttelyyn
osoitteessa: https://lkinstituutti.wixsite.com/haluankasvaa
Rovaniemen pääkirjastossa on varattavia kokoustiloja. Varauksia voi tehdä omilla tunnuksilla (kirjastokortin numero ja pin-koodi) varaamon kautta osoitteessa https://varaamo.lapinkirjasto.fi/search?date=2020-09-11&purpose=work-alone-or-in-pairs&unit=av5yzpiibbiq
Lisäksi kirjastoissa on mahdollista työskennellä esim. lukutiloissa. Kirjaston henkilökunnalta voi kysyä paikan päällä lisää.
Päiväkohtainen osakekurssi löytyy kyseisen päivän Kauppalehdestä. Kauppalehti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Myös Kauppalehdestä voi tiedustella, löytyykö kurssi heidän arkistostaan.
Osakekurssien historiatietoja löytyy sekä Kauppalehdestä (10 vuotta taaksepäin) ja nasdaqomxnordic.com (Nokian kurssi vuodesta 1997 alkaen). Valitettavasti nämä eivät sisällä osakekurssien tietoja riittävän kauas taaksepäin, jotta näistä löytyisi kysymäsi päivän kurssi.
Jalkaväen Koulutuskeskus 8 (Jv.Koul.K 8) perustettiin helmikuun 1940 lopussa Jyväskylään helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Käsky koulutuskeskusten vähittäisestä lopettamisesta annettiin päämajasta 3.5.1940.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Ratamo-kirjastojen, joihin Riihimäkikin kuuluu, asiakkaalla voi olla kerrallaan lainassa enintään 100 lainaa. Lainat ovat varmaankin yleensä kertyneet useammalta lainauskerralta. Ratamo-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/maksut-ja-kayttosaannot
