| Rouva eversti Sladen vieraili Ähtärissä toukokuussa vuonna 1940 Kapteeni Juuti oli Ähtärin asemalla vastassa. Kapteeni Juuti asuu kunnan kätilön, neiti… |
1018 |
|
|
|
Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
|
| 1) Minä vuonna on lopetettu kansankoulu/peruskoulutoiminta Vammalassa sijaitsevassa (nyk. Sastamala) Aittalahden koulurakennuksessa? Koulu rakennettu vuonna… |
1657 |
|
|
|
Hei,
Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Aittalahden koulu lakkautettiin Vammalan valtuuston pää-töksellä vuonna 1985. Lakkautushetkellä koulussa toimi ala-aste. Nykyisin rakennus on Sastamalan opiston käytössä.
Aittalahden koulusta ei ole tehty historiikkia, mutta elokuun 1988 Tyrvään Sanomissa on juttu silloisen Vammalan alueen vanhoista kouluista. Jutussa kerrotaan lyhyesti myös Aittalahden koulun historiasta. (”Vammalassa peräti 13 entistä koulua”, Tyrvään sanomat 13.8.1988, s. 6)
Kysymys oli osoitettu Vantaan kaupunginkirjastolle, mutta vastaus kysymykseesi löytyi Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnalta.
|
| Heikki Klemetin mieskuoroteos "Oi kallis Suomenmaa" perustuu kansansäveleen, tiettyjen lähteiden mukaan "1700-luvun kansanmarssiin". Olisiko mahdolista löytää… |
2815 |
|
|
|
Muistelmateoksessaan "Maailman mylläkässä" (WSOY 1949) Klemetti on kertonut sävellyksen syntyvaiheista (ss. 77-80) ja mainitsee tässä yhteydessä, että hän oli poiminut sävelmän kokoelmasta "Suomen kansan sävelmiä" ja Klemetti on kirjaansa kopioinut myös sävelmän nuotinnoksen siinä muodossa kuin se lähdeteoksessa on ollut.
Klemetti ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mistä tämän moniosaisen ja pitkän ajanjakson aikana julkaistun kokoelman osasta sävelmä on otettu. Klemetti vain toteaa, että melodia on kokoelmassa nimellä "Kansanmarssi", joka ei viittaa nimeen vaan kuvailevaan ilmaisuun. Klemetti korostaa, että hän joutui lauluaan varten melodiaa parantamaan ja soinnuttamaan, koska se oli alkuperäisessä muodossaan "muotopuoli, vähemmän viehättävä... |
| Mistä löydän tietoa Vantaan Tikkurilan kirjastorakennuksesta? Rakennusvuosi, onko rakennettu alunperin kirjastoksi yms. Kirjaston esittelyssä kirjaston omilla… |
1034 |
|
|
|
Hei!
Tikkurilan kirjaston rakennustyöt aloitettiin vuonna 1982 ja talo valmistui vuonna 1984. Kirjastotalo on Vantaan ensimmäinen suuri kulttuurin monitoimitalo, jossa on kirjaston lisäksi mm. aikuisopiston ja musiikkiopiston tiloja.
Tikkurilan kirjaston käsikirjaston Vantaa-kokoelmasta löytyy julkaisu Vantaan kirjastotalo, josta löytyy perustiedot Tikkurilan kirjaston rakennuksesta.(http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1118698?lang=fin).
|
| Vuonna 1962 ensi kerran levytetyn kappaleen Pojat melodia perustuu kansanlauluun, ilmeisesti ukrainalaiseen sellaiseen. Mikä on tuo alkuperäinen kappale… |
4643 |
|
|
|
Tuon Laila ja Ritva Kinnusen duetto on Jaakko Salon sovitus ukrainalaisesta (tai venäläisestä, molempia näkyy lähteissä) perinnelaulusta, joka tunnetaan meillä nimellä Minka, mutta Ukrainassa nimellä Їхав козак за Дунай (Jihav kozak za Dunai) ja venäjänkielisellä kielialueella nimellä Ехал казак за Дунай eli Jehal kazak za Dunai. Sanat tähän suomenkieliseen versioon teki Saukki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Löytyykö kirjaa jonka tekijä on sukunimeltään Kansa ja kirjan nimi on Tupla Uuno. Kirja kertoo suomalaisesta miehestä joka on muuttanut Neuvostoliittoon, mutta… |
1079 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tällaista "Tupla Uuno" -nimistä kirjaa ("Tupla-Uuno" on erään Uuno Turhapuro -elokuvan nimi). Voisikohan kyseessä olla tämä teos:
Kansa, Uuno
Pakolla puna-armeijaan / Uuno Kansa ; toim. Reijo Ikävalko. - Jyväskylä ; Hki : Gummerus, 1987. ISBN:951-20-2919-7
Muita Kansa-nimisten tekijöiden edes vähän tuohon suuntaan viittaavia kirjoja ei löytynyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Onko Hyöky rekisteröity nimi? Mikä on M/S HÖKYN nimen tausta? |
1008 |
|
|
|
Hyöky on rekisteröity nimi. Rekisteröidyt nimet löytyvät Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Kaikki Suomessa käytössä olevat sukunimet rekisteröidään Nimilain, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 mukaisesti ja ovat siten myös suojattuja.
Laivojen nimistä ja niiden taustoista löytyy paljonkin aineistoa internetistä ja esim. yksityisten veneiden nimenantoperusteita on tutkittu (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90881/gradu2013Hallberg.pdf…, samoin kauppalaivojen nimiä (https://www.theseus.fi/handle/10024/50434). Laivojen nimien taustoja on tutkinut myös Anita Schybergson, Adonis och Aallotar : finländska fartygsnamn i historiskt perspektiv, http://haku.... |
| Kuka oli suomalainen laulajatar Tekla Tummento? Nettisivulla http://www.genealogia.fi/hakem/kallavesi/kallavesi_t.htm on maininta saman nimisen henkilön… |
1940 |
|
|
|
Kovin näyttävät niukoilta tähän henkilöön liittyvät tiedot. Digitoiduista aikakakaus- ja sanomalehdistä löysin ensinnäkin nimenmuutosilmoituksen: "Nimeni, joka tähän asti on ollut Tekla Pusenius, on tästä lähtien Tekla Tummento. Hki 12.IX.09" (Uusi Suometar 12.9.1909). Eli heti tultuaan täysi-ikäiseksi tämä henkilö on ottanut taiteilijanimen, viittausta naimisiin menosta ei ole eikä sanahauilla löydy muita samannimisiä ihmisiä.
Lehdessä "Liikeapulainen" oli 11.3.1910 uutinen Helsingin Liikeapulaisyhdistyksen perhejuhlista: "Neiti Tekla Tummento esitti yksinlauluja pianon säestyksellä, mitkä vastaanotettiin rajuilla suosionosotuksilla." Tekla Tummento oli tuolloin 19-vuotias.
Käkisalmen Sanomissa oli 22.7.1910 uutinen Räisälän nuorisoseuran... |
| Onko Mercedes Sosan laulujen sanoja saatavana suomeksi? |
2575 |
|
|
|
Musiikki- ja mediaosastomme paneutui asiaan ja tiedottaa, että Sosan hiteistä suomennettuna löytyy ainoastaan Alfonsina ja meri. Teoksen on suomeksi levyttänyt Anneli Saaristo vuonna 1985 albumilleen Näin jäätiin henkiin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 20 sivulta 110-111.
|
| Mistähän saisi ostaa kirjan nimeltään: Ristiinan historia. 1: Esihistoriasta vuoteen 1865, kirjan perustiedot ISBN: 9519512403 Kustantaja: Ristiinan kunta,… |
1515 |
|
|
|
Ristiinan historiaa,osia I ja II myy Ristiinan kirjasto, jonka yhteystiedot ovat:
Ristiinan kirjasto
Brahentie 34, 52300 RISTIINA
puh. 040 129 4373
ristiinan.kirjasto@mikkeli.fi
Ristiinan kirjaston aukioloajat ovat:
maanantai, tiistai, torstai klo 13 - 19
keskiviikko, perjantai klo 10 -16
lauantai suljettu
Kirjan hinta on 10 euroa per kirja.
|
| Mikä kappale! Joskus 70- tai 80- luvulta jäi päähän soimaan laulun sanat: "ratapihan raiteet elämäni kaiteet ovat mulle tutut niin kuin taivaan kuu". |
828 |
|
|
|
Kyseessä on Raimo Lukkarisen sävellys "Asemamiehen jenkka". Siitä on julkaistu äänite muutamalla vanhalla LP-levyllä ja kasetilla, kovin helppoa sitä ei ole saada käsiinsä. Suomen Jazz & Pop Arkistossa on nuotista valokopio, siinä kaikki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Mistä saisi Raatteentiellä kappaleen nuotit? |
2623 |
|
|
|
Kalevi Hautamäen säveltämän kappaleen Raatteentie nuotti (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit) on saatavilla Salon pääkirjastosta.
https://vaski.finna.fi
|
| Mistä löytyy nuotit Rauli badding Somerjoen kappaleeseen: Kuihtuu kesäinen maa? |
1428 |
|
|
|
Valitettavasti tämä Somerjoen sävellys Pirkko-Liisa Aleniuksen sanoihin kuuluu niihin lukuisiin lauluihin, joista on tarjolla runsaasti äänitteitä, mutta ei ensimmäistäkään nuottiversiota. On mahdollista, että Johanna Kustannuksella voisi olla arkistoissaan jokin käsikirjoitusversio levytyksiä varten. Heidän osoitteensa on Johanna Kustannus / Universal Music Oy, PL 40 00151 Helsinki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Miten voin Helmetissä vaihtaa oletuskirjaston? Asioin nykyisin toisessa paikassa, varatessani kirjaa helmet ehdottaa noutopaikaksi aina vanhaa toimipaikkaa. |
603 |
|
|
|
Hei!
Oletuskirjasto on helppo vaihtaa. Menet omiin tietoihisi kohtaan muuta yhteystietojasi; sieltä sitten valitset haluamasi kirjaston. Siinäpä se!
|
| Minulla piti olla kirjastoautoon varattuna toinenkin kirja viime perjantaille, mutta sitä ei ollut siellä. Sain ke aamuna sähköposti viestin missä luki… |
858 |
|
|
|
Hei!
Otapa yhteyttä kirjastoautoon; eiköhän asia silla selviä.
Vantaan kaupunginkirjaston kirjastoauto
Lummetie 4
01300 Vantaa
09 8392 2819
auto.kirjasto@vantaa.fi
Osastonjohtaja Päivi Kuutti, puh. 043 825 0068
Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi(at)vantaa.fi
|
| Minkä vuoksi "Murhan Jäljet, kausi 4", ei ole valokoimassanne? - sitä ei löydy netistkään, on kuitenkin jo vanhaa tuotantoa, eli julkaistu. Kausi 4 on palkittu… |
885 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, että sarjan neljättä tuotantokautta ei ole julkaistu Suomessa. Kirjasto hankkii kokoelmiinsa vain suomeksi tekstitettyjä tai puhuttuja elokuvia ja tv-sarjoja. Jos sarjan neloskausi joskus julkaistaan Suomessa, ja sitä on tarjolla kirjastoille lainausoikeuksin, niin se varmasti valikoimiin hankitaan.
|
| Osaatteko sanoa mistä tulee Vantaan Kuusikon yhden päätien nimi Hovitie? Onko alueella ollut jotenkin kuninkaallisiin liittyvä paikka/rakennus jne? Kiitos jo… |
2462 |
|
|
|
Hovitien nimi oli vielä v.1974 Vantaan opaskartassa Tikkurilantie, mutta v. 1976 opaskartassa se on muutettu Hovitieksi. Hovitie on voitu johtaa läheisestä Heidehofin nimestä ja Kuninkaalasta, johon Kuusikkokin kuuluu.
Kuninkaala taas tulee talonnimestä Konungs 1702, Kuningas 1745, joka pohjautunee liikanimeen Konung ('Kuningas'), mutta nimenantoperuste on epäselvä. Talo oli kylän suurin. Olisiko sitä sen vuoksi (leikillisesti) kutsuttu "Kuninkaaksi"? (Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö).
Jos haluaa tutkia tarkemmin Kuninkaalan ja Heidehofin historiaa, niistä löytyy jonkin verran kirjallisuutta, Heidehof, http://is.gd/8LEDls Kuninkaala, http://is.gd/SN21rE.
Mahdollista on myös ottaa yhteyttä... |
| Olisiko jossain netin syövereissä semmoinen nettikauppa, jossa olisi myynnissä bambuja tällä hetkellä? Mieluiten vuorirunkobambua. Jos löydät myös… |
1281 |
|
|
|
Ainakin http://puutarha.net/ on sellainen nettikauppa, josta löytyy sekä vuoriruokobambua että eukalyptuksen taimia. Myös Plantagenista http://www.plantagen.fi/ Vantaalta löytyy vuoriruokobambua.
|
| Minne on kadonnut Suomen Äänikirjat Oy, kun enää ei sen julkaisuja ilmesty? |
830 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, että kyseisen yhtiön viimeisimmät tuotteet ovat vuodelta 2007. Kauppalehden yrityshaun perusteella (http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/oy+suomen+aanikirjat+ab/0616…) Suomen Äänikirjat Oy onkin lopettanut aktiivisen liiketoimintansa noina vuosina, koska se on poistunut työnantajarekisteristä 31.7.2007 ja ALV-rekisteristä 30.9.2008.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Vanha arkkikesäveisu kertoo :"Kesäkuussa lämpimällä sen kahdestoista päivä.Kaksi niin vallan riskiä miestä hengestänsä jäivät." Miten kertomus jatkuu? |
706 |
|
|
|
Tämä Eino Levónin Taivalkoskelta keräämä sävelmä näyttää sisältyvän kokoelmaan "Suomen kansan sävelmiä. 2. jakso Laulusävelmiä 4" (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1933), missä se on sivulla 2266. Valitettavasti tässäkään lähteessä ei ole enempää tekstiä kuin kysyjälläkään, joten ainakaan tämän lähteen perusteella ei voi tietää, miten miesten kävi.
On mahdollista, että jossain arkkiveisukokoelmassa tämä olisi laajemmassakin muodossa, mutta siinä vaadittaisiin ehkä vähän arkistotyötä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
Kysy kirjastonhoitajalta