| Miten sana 'pääkallonpaikka' kääntyy englanniksi? Entä 'kampata'? Google kääntäjä ei tajua näitä sanoja |
1141 |
|
|
|
Englannin kielessä suomen 'pääkallonpaikkaa' vastaavat sanakirjojen mukaan esimerkiksi nerve centre ja headquarters, ellei sitten puhuta raamatullisesta pääkallonpaikasta Golgatasta, jonka englanninkielinen vastine on kirjaimellisempi the Place of the Skull. 'Kampata' on (to) trip (someone) up ("This was after Tommy tripped him up as he was about to score." - Markus Zusak, The book thief) |
| Kenen aloitteesta, siis minkä maan tai yksittäisen ihmisen, tämä NYKYINEN kellonaikojen siirtely otettiin käyttöön? Olen selvittänyt taustoja wikipediasta,… |
273 |
|
|
|
Euroopassa 70-luvun lopulta näihin päiviin saakka käytössä olleen kesäajan taustalla on vuosikymmenen alun öljykriisi ja sen myötä huomattavasti kohonnut energian hinta. Kellonajan siirtäminen tunnilla eteenpäin vuoden lämpimämmän puoliskon ajaksi nähtiin hyväksi keinoksi pienentää energiankulutusta. Tästä oli saatu lupaava ennakkotapaus Yhdysvalloista, missä vuonna 1973 oli otettu käyttöön ympärivuotinen kesäaika; öljykriisin mentyä siirryttiin "normaalimpaan" puolen vuoden mittaiseen jaksoon.
Richard Nixonin ja Yhdysvaltain kongressin jäljessä eurooppalainen edelläkävijä kesäajan uuden tulemisen takana oli Giscard d'Estaingin Ranska. Keväällä 1975 d'Estaing julisti, että seuraavasta vuodesta alkaen... |
| Kuka jo edesmennyt kirjailija kirjoitti kirjassaan taksiinsa kuolleesta artistista? Sellvisi, että ko. kirjailija kuvasi tapauksella Kari Tapiota, joten se… |
503 |
|
|
|
Arto Salmisen (k. 2005) Ei-kuoren loppukohtauksessa kuolee taksiin laulaja Roope Tanttu. |
| Mistä juontavat juurensa vanhoista autoista käytetyt nimet "letukka" tai "dollarihymy"? |
8701 |
|
|
|
"Letukka" on alun perin ollut kutsumanimi Chevrolet-merkkisille autoille, mistä se on vähitellen yleistynyt merkitsemään isoa amerikkalaista autoa yleensä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii). "Dollarihymy"-nimitys taas tullee siitä, että ison amerikkalaisen auton moottorin jäähdyttimen säleikkö on helposti voinut tuoda mieleen leveän, säihkyvän filmitähtihymyn. |
| Minulle suositeltiin joskus kirjaa, jossa puhuttiin itsensä suojelemisesta (henkisesti). Olen vain unohtanut sen nimen. Se oli jotain tyyliin Näin suojelet… |
284 |
|
|
|
Etsitty kirja saattaisi olla Johanna Stenbergin En se minä ollut : itsen suojaamisen ja harhauttamisen perusteet (Duodecim, 2016). |
| Miten Mika Waltari tapasi vaimonsa, Marjatta Luukkosen? Heidän välisestä suhteesta ei löydy paljoa tietoa helposti, joten kaikki ympäröiväkin tieto kiinnostaa… |
4660 |
|
|
|
Waltari kirjoittaa Kirjailijan muistelmissaan seuraavasti: "Ennen sotaväkeen lähtöä tapasin Vapun päivänä [1930] osakunnan kokouksessa tulevan vaimoni ja saatoin hänet kotiin. Hän hylkäsi entisen kavaljeerinsa ja seurasi minua. Me olimme kyllä jo kerran aikaisemmin tavanneet Katajanokan Upseerikasinolla jossakin Nuoren Voiman Liiton juhlassa, ja tämän tutustumisen perusteella saatoin lyöttäytyä keskusteluun hänen kanssaan osakunnassa." (s. 215-216)
Panu Rajalan Waltari-elämäkerta Unio mystica kuvailee tätä samaista episodia näin ja täsmentää joitakin yksityiskohtia kirjailijan niukkasanaisessa esityksessä: " -- Waltari oli käynyt Nuoren Voiman Liiton juhlassa Katajanokan Upseerikasinolla ja tavannut siellä huvittelunhaluisia neitosia,... |
| Mikä on satu, jossa prinsessa suutelee sammakkoa? Olen lukenut sen tai minulle on luettu kuvakirjasena, ehkä isompanakin, 50-luvulla, ehkä 55-58.Kirjassa kuva… |
4372 |
|
|
|
Satu prinsessasta ja sammakoksi loihdutusta prinssistä tunnetaan parhaiten Grimmin veljesten Lasten- ja kotisaduissa julkaistuna versiona. Grimmien sadun nimi on Sammakkokuningas ja Rautainen Heikki (joissain suomennoksissa Rauta-Heikki). Tässä prinsessa ei kuitenkaan suutele sammakkoa, vaan heittää sen seinään. Kyseiseen satumotiiviin paneutuneiden tutkijoiden mukaan suudelma-aihe on peräisin tarinan angloamerikkalaisista varianteista, jotka - erotuksena Grimmin veljesten tulkinnasta - tunnetaan tavallisesti nimellä Sammakkoprinssi. Yhteistä näille versioille on se, että prinsessa on tavallisesti vain "kuninkaantytär" tai "prinsessa" - hänen nimeään ei mainita.
Tunnetuin Prinsessa Kultakutri lienee... |
| Minkä runon osa mahtaisi olla: ”Hän muisti syvän, kipeäätekevän unen, kuin simpukka olisi ottanut sisäänsä ja hiertänyt helmeksi ... pyyhkinyt pois… |
331 |
|
|
|
Kysymyksen runokatkelmat ovat Eeva Tikan kokoelmaan Enkeli astuu virtaan (Gummerus, 1991) sisältyvästä sikermästä Vihreä pimeys.
Säkeet "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen / kuin simpukka olisi ottanut hänet sisäänsä / ja hiertänyt helmeksi" ja "hän oli haluttava, arvokas" ovat sikermän viimeisestä runosta, joka alkaa sanoin "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen" (s. 44). Loput säkeet ovat sikermän ensimmäisestä runosta ("Ei hän ollut erilainen"): "ja pyyhkisi pois ihonalaisen autiuden" ja "Ei koskaan tarvitsisi olla toinen." (s. 39) |
| Olemme etsineet satukirjaa, jossa eläimet löytävät veneen, veturin ja hylätyn teatterin. Venesadussa he kunnostavat veneen osallistuakseen venekilpiluun… |
412 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Cynthia ja Brian Patersonin Vähä-Kettulan veijarit (WSOY, 1998), joka koostuu neljästä tarinasta: Vähä-Kettulan aarre, Vähä-Kettulan venekilpailu, Salakuljettajia Vähä-Kettulassa ja Vähä-Kettula hämmästyy. Kaksi ensinmainittua on julkaistu suomeksi erillisinä kirjoina vuonna 1987, muut ovat aiemmin suomentamattomia. Venekilpailusta kertoo Vähä-Kettulan venekilpailu, junalla matkustetaan tarinassa Salakuljettajia Vähä-Kettulassa, ja kertomuksessa Vähä-Kettulan aarre eläimet löytävät hylätyn majatalon. |
| Mikä kirjasarja mahtaa olla kyseessä, jota luimme ala-asteella 80-luvulla? Päähahmo oli alakouluikäinen tyttö, joka asui muistaakseni Käkisalmessa tai… |
580 |
|
|
|
Kyseessä lienee Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset -sarja, johon kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistan-lukeneeni-lapsuudessani-80-luvulla?language_content_entity=fi |
| Missä Ilmari Kiannon kirjassa on lause "ukko Rusanen ja Hulkkosen poijat"? |
271 |
|
|
|
"Oi Rusasen ukko vainaa ja Hulukkosen poijat!" sadattelee Ryysyrannan Jooseppi samannimisen kirjan 29. luvussa. |
| Haluaisin tietoa Aino Kallaksen elämästä. Mikä tutkimus olisi tässä hyvä? |
313 |
|
|
|
Silja Vuorikurun tuore elämäkerta Aino Kallas : maailman sydämessä (SKS, 2017) lienee tähän tarkoitukseen mitä mainioimmin sopiva teos. Ensisijaisesti Kallaksen tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa muistaa myös Kai Laitisen Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta ja Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956. |
| Mitä tarkoittaa "lisää saippuaa isännän silmään"? |
637 |
|
|
|
Outi Lauhakangas mainitsee tämän ilmeisesti bulgarialaista alkuperää olevan sanonnan kirjassaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsitellessään huijaamista tarkoittavaa "kusetusta". Hänen mukaansa "lisää saippuaa isännän silmiin" on sukua "silmään/linssiin virtsaamiselle" - kummassakin on tavoitteena toisen näkö- eli arviokyvyn hämärtäminen omien tarkoitusperien edistämiseksi. |
| Kuinka kauan vaaleissa on ollut ennakkoäänestys systeemi? Ja onko varsinainen vaalipäivä ollut joskus kaksipäiväinen? |
2340 |
|
|
|
Ennakkoäänestys otettiin käyttöön vuoden 1969 edustajainvaalilaissa. Eduskuntavaaleissa äänestettiin ennakkoon ensimmäisen kerran vuonna 1970. Presidentinvaaleissa päästiin ennakolta äänestämään ensi kertaa vuonna 1978. Kunnallisvaaleissa uudistus toteutettiin kunnallisvaalilaissa vuonna 1972 - sillä erotuksella, että ulkomailla tapahtuva ennakkoäänestys mahdollistui vasta vuonna 1998.
Eduskuntavaalien vaalitoimitus säädettiin kaksipäiväiseksi vuoden 1906 vaalilaissa. Sen mukaan vaalit järjestettiin heinäkuun ensimmäisenä ja toisena päivänä kello 9-20. Jos jompikumpi päivä sattui pyhäpäiväksi, siirtyi vaalitoimitus seuraavaksi arkipäiväksi. Ajankohtaan ja äänestysaikaan puututtiin ensimmäisen kerran vasta sotien jälkeen. Vuoden 1952... |
| Haussa lastenkirja jota olen lukenut |
284 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Tammen kultaisissa kirjoissa ilmestynyt Arianen Kalle Kani, vaikka aivan kaikki annetut tuntomerkit eivät siihen täsmääkään. Kirjasta löytyy lisätietoa ja kansikuva esim. Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513038890. |
| Löytyisikö mistään äänitettä laulusta nimeltä Minä, kuu ja kissa; säveltäjä Taneli Kuusisto, op 59 no. 4, sanat Elina Vaara. Nuotit minulla on, mutta en ole… |
433 |
|
|
|
Laulu "Minä, kuu ja kissa" kuuluu Taneli Kuusiston laulusarjaan "Saunakamari, op59". Tästä laulusta ei ole julkaistu kaupallista äänitettä, mutta se löytyy Yleisradion äänitteiltä, ns. kantanauhoilta, jotka ovat Yleisradion käytössä. Näitä äänitteitä ei lainata, mutta Yleisradio voi käyttää niitä ohjelmissaan. Toisella Yleisradion äänitteellä on solistina mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen ja pianistina Ilmo Ranta (1984), toisella laulaa Urpu Nuottamo ja pianoa soittaa Tapani Valsta (1971). Vaikka Yleisradion Fono-tietokannassa on linkki Spotifyhin Eeva-Liisa Saarisen äänitteen tietojen kohdalla, tämä äänite ei ole kuunneltavissa Spotifyn kautta.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi
|
| Etsisin eurooppalaisen fantasiasarjakuvan nimeä. |
205 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Dave Simin Cerebus the Aardvark, jota on ilmestynyt yhteensä noin 6000 sivua. Cerebus on inhimillistetty maasika, jonka fantasiaparodiana alkaneet seikkailut saivat ajan myötä vakavampia ja syvällisempiä sävyjä. Sarjakuvaa ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa esim. englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Cerebus_the_Aardvark. |
| Mikä elokuva?Kaksi miestä keskustelee ravintolassa melkein koko elokuvan ajan.Arvostelu menestys.Kuuluisa ohjaaja.80-luku.Oliko ekuvan nimi "Ystäväni _____"? |
442 |
|
|
|
Louis Mallen Ilta Andrén kanssa (1981) lienee tässä tarkoitettu elokuva.
Ilta Andrén kanssa (My Dinner with André) on Louis Mallen ohjaama draamaelokuva vuodelta 1981. Se koostuu kahden teatterimiehen, enemmän tai vähemmän itseään esittävien André Gregoryn ja Wallace Shawnin kahdenkeskisestä keskustelusta yhden ravintolaillallisen aikana. He myös käsikirjoittivat elokuvan. Pääkuvaajana pienimuotoisessa tuotannossa toimi amerikansuomalainen Jeri Sopanen.
The New York Timesin kriitikot valitsivat Illan Andrén kanssa vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilta_Andr%C3%A9n_kanssa
|
| Mikä kirja voisi olla kyseessä? Tein viime vuoden keväällä kokeen, johon kuului teksinpätkä kirjasta. En kokeessa tajunnut pistää mieleen kirjailijaa ja kirjaa… |
300 |
|
|
|
Kärpänen lyö päättömästi itsensä lampun tulikuumaa lasia vasten, ja ihminen itkee, ei kärpästä, vaan omaa itseänsä Arvid Järnefeltin lyhyessä novellissa Kärpänen ja ihminen. Novelli sisältyy Järnefeltin vuonna 1926 julkaistuun novellikokoelmaan Huligaani ynnä muita kertoelmia. |
| Etsin seuraavia musiikkinuotteja: Esittäjänä Anki (1965) Vanhan korpin varjo (Trad. sov. J.Petersen, san Ulf-Erik) Pieni lintu (This Little Bird) (Säv. John D… |
1331 |
|
|
|
Tiettyjä sovituksia nuotteina näistä kappaleista ei pysty luotettavasti hakemaan eikä niitä ole ehkä julkaistukaan, mutta jonkinlainen nuotinnos kaikista näistä lauluista löytyy. Yleensä nuotit ovat joko yksinkertaisia melodianuotinnoksia, joissa on sointumerkit ja sanat, tai kosketinsoitinsovituksia, joissa on myös sointumerkit ja sanat ja mahdollisesti vielä laulumelodia erikseen omalla viivastollaan.
"Vanhan korpin varjo" sisältyy nuottiin "Levysäveliä. 1, Anki, Bosse ja Robert" (Levysävel, [1966]). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Maantiet vievät yli vuorten". Laulun alkuperäinen nimi on "Cotton fields" ja sen tunnetumpi suomenkielinen nimi on "Puuvillapellot", ja tällä nimellä nuotteja löytyy... |
Kysy kirjastonhoitajalta