| Mitä ovat Taurogin kissahirviö ja Glastonberryn villikarju? Olen löytänyt nämä termit Aku Ankka -tarinasta "Ankka kuningas Arthurin hovissa". |
450 |
|
|
|
Taurogin kissahirviö ja Glastonberryn villikarju ovat Aku Ankka -seikkailua varten luotuja mukaelmia kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvista myyttisistä eläimistä. Taurogin kissahirviön esikuva lienee Cath Palug, hirviömäinen kissa, jonka kerrottiin syöneen yhdeksän soturia. Merkittäviä villisikoja Arthur-legendoista löytyy kaksi: "Inglewoodin villikarju" (the great boar of Inglewood) ja Twrch Trwyth.
Taurog-nimen käytölle tässä yhteydessä en onnistunut Arthuriin liittyvää selitystä löytämään, enkä itsekään sellaista keksinyt. Toivottavasti lukijoidemme joukosta löytyy joku valistuneempi ja nokkelampi, joka pystyisi meitä tietämättömiä tässä asiassa valistamaan. Glastonberry on epäilemättä johdettu Glastonburyn kaupungin nimestä.... |
| Oliko kelttien ja Joshua Milton Blahyin 'alasti taistelemisesta' mitään hyötyä? |
231 |
|
|
|
Gaesatae-kelttisoturit ainakin ajattelivat alasti taistelemisesta olevan hyötyä: ensinnäkin, sen oli tarkoitus olla osoitus taistelijan lujasta itseluottamuksesta; toiseksi, vaatteiden pelättiin voivan tarttua hankalasti kasvillisuuteen ja täten vaikeuttaa liikkumista taistelun tuoksinassa; kolmanneksi, alastomien soturien rivistön ajateltiin olevan pelottava ja vihollista lannistava näky. Käytännössä ilman minkäänlaisten pukineiden tuomaa suojaa alastomuudesta oli lähinnä haittaa: pelkkä kilpi jätti suuren osan kehosta suojattomaksi taistelussa keihäin varustettuja joukkoja vastaan - ja mitä suurempikokoinen soturi oli kyseessä, sitä helpompi häneen oli osua.
Lähde:
Wu Mingren, Fighting in the buff : did Celtic warriors really... |
| Lauletaanko Leipuri Hiiva -laulussa "näin piipusta kun savu kohoaa" vai "näen piipusta kun savu kohoaa"? Molempia löytyy kun hakee sanoja. Ja jos se on "näin",… |
1518 |
|
|
|
Vanhimmissa tutkimissani laulukirjoissa ja nuottikokoelmissa sana on "näin" (esimerkiksi Laulava Toivonliitto vuodelta 1952 ja SDR laululipas, 1959), myöhemmissä alkaa "näen" pikku hiljaa vallata alaa - sen varhaisin haaviini osunut esiintymä on Ritva Ollarannan vuonna 1979 julkaistussa kirjassa Musiikkia muksuille. Tällä perusteella olisin taipuvainen pitämään ensimmäistä vaihtoehtoa oikeana ja alkuperäisenä - ja nimenomaisesti merkityksessä "tällä tavalla".
"Näin" tuntuisi myös intuitiivisesti loogisemmalta vaihtoehdolta. Jos leipuri Hiiva on sisällä leipomossaan, työntää pullia uuniin ja vetää valmiita ulos, hänen olisi luultavasti vaikeaa olla samanaikaisesti ulkona näkemässä, kuinka piipusta kohoaa savua... |
| Mistä tulee sana alakuloinen? Eli liittyykö jotenkin sanaan kulo? |
1089 |
|
|
|
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole. |
| Kenen runoilijan omakuva sisältää säkeet: on paksu nahka läskipohjanahka - - - äkämän nostaa |
862 |
|
|
|
Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka.
"On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38) |
| Mistä Max Blecherin kirjasta mahtaa olla peräisin tämä lainaus, ja löytyykö siitä julkaistua suomennosta: ”En gång började det brinna i biografen. Filmremsan… |
216 |
|
|
|
Kyseinen tekstikohta on peräisin Max Blecherin romaanin Întâmplari in irealitatea imediata ruotsinkielisestä käännöksestä Händelser ur den omedelbara overkligheten (h:ström Text & kultur, 2010). Ruotsintaja on Inger Johansson. Suomeksi Blecherin kirjaa ei ole julkaistu. |
| Mistä Coetzeen kirjasta mahtaa olla peräisin tämä lainaus, ja löytyykö siitä suomennosta: ”Vem kan för övrigt säga om de känslor han skriver om i dagboken… |
283 |
|
|
|
Kysymyksen alun perin englanninkielinen Coetzee-sitaatti on peräisin Scenes from provincial life -trilogian toisesta osasta Youth: "Besides, who is to say that the feelings he writes in his diary are his true feelings? Who is to say that at each moment while the pen moves he is truly himself? At one moment he might truly be himself, at another he might simply be making things up. How can he know for sure? Why should he even want to know for sure?"
Ruotsinkielinen lainaus on Thomas Preisin käännöksestä Ungdomsår : scener ur ett liv i provinsen: 2. Kirjan suomentaja Seppo Loponen tulkitsi samaisen tekstikohdan seuraavasti: "Kuka sitä paitsi voi sanoa, että hänen päiväkirjaan kirjoittamansa tunteet ovat hänen todellisia... |
| Ralf Gothonin Winterreise-teosesittely Savonlinnassa |
268 |
|
|
|
Ikävä kyllä en löytänyt taltiointia tuosta konsertista tai sen teosesittelystä. En myöskään löytänyt Gothonin kirjoittamia lehtiartikkeleja Winterreisesta.
Kirjassaan Luova hetki (1998) Ralf Gothoni analysoi yhdessä luvussa Schubertin sävellyksiä, myös Winterreisea. Ralf Gothonin muita musiikkia käsitteleviä kirjoja ovat Pyöriikö kuu (2001) ja Hämähäkki (2014), sekä pianoa ja pianonsoittoa käsittelevä Flyygelin kanssa (2003). |
| Kenen runo tai oikeastaan laulu on : Ei liikahda lehti, ei laulut kaiu, ei tuulonen tuomen tuoksuja tuo, ei kaitsevan paimenen torvet raiu, ei vaarat vastahan… |
742 |
|
|
|
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna... |
| Mistä sana lintsata on peräisin? |
2185 |
|
|
|
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать). |
| Miten Yhdysvaltain presidentin virka-auto ja muut autosaattueessa käytetyt autot tuodaan esim. Suomeen, kuten esimerkiksi viime vuonna Helsingin… |
710 |
|
|
|
Yhdysvaltain presidentin autosaattueessa käytettävät autot kuljetetaan kohdemaihin ilmavoimien rahtikoneilla. Trumpin viimevuotisen Helsingin-vierailun aikana julkaistujen lehtijuttujen perusteella saattueeseen tarvittavat 26 autoa saapuivat Suomeen jo muutamaa päivää ennen presidentin vierailua. Ison ajoneuvovalikoiman kuljettamiseen soveltuvan amerikkalaisen Boeing C-17 Globemaster III -koneen esimerkiksi raportoitiin laskeutuneen Helsinki-Vantaan lentoasemalle tiistaiaamuna 10. heinäkuuta. Jo tätä edeltävinä päivinä kentällä oli vieraillut tavallista enemmän amerikkalaiskoneita. Trumpin itsensä oli määrä saapua sunnuntaina 15. päivä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005754709.html
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/... |
| Missä Harry Potter-kirjasarjan kirjoissa ja missä kohtaa niissä kuolevat Albus Dumbledore, Sirius Musta, Remus Lupin ja kotitonttu Dobby kuolevat? |
2248 |
|
|
|
Nämä tapahtumat löytyvät seuraavista kohdista:
Albus Dumbledoren kuolema: Harry Potter ja puoliverinen prinssi, luku 27
Sirius Mustan kuolema: Harry Potter ja Feeniksin kilta, luku 35
Remus Lupinin kuolema: Harry Potter ja kuoleman varjelukset, luku 31
Dobbyn kuolema: Harry Potter ja kuoleman varjelukset, luku 23
|
| Kuinka korkealla ilmassa lentokoneen tai muun ilma-aluksen pitää olla, että sen voidaan sanoa olevan taivaalla? |
334 |
|
|
|
Missään ei liene täsmällisesti määritelty, mistä taivas alkaa. Sanakirjamääritelmä "taivaalle" on sekin valitettavan tulkinnanvarainen "korkealla maan yllä oleva ilmatila". Mitä lentokoneisiin tai muihin ilma-aluksiin tulee, niiden on ainakin parasta olla puiden ja korkeimpien maastonkohtien yläpuolella, tai voi käydä niin, etteivät ne ole taivaalla kovin kauan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taivas |
| Etsin kirjaa, jonka luin n. 1970 -luvun puolivälissä. Kirja lienee ollut myynnissä samaan aikaan kuin Vicroria Holtin Myöhään tulee kevät, Tammi. Kirjassa… |
344 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Dorothy Edenin Elämä kulkee ohi (Tammi, 1970). Kensingtonin Melbury Squarella asuu kuulu muotokuvamaalari Sir James Lucie, jolla on invalidivaimo ja tytär Maud. Maud rakastuu nuoreen runoilijaan Guy Beauchampiin ja karkaa kotoaan lähteäkseen tämän mukaan, mutta kaikki ei sujukaan niin kuin on suunniteltu: tyttärestään mustasukkainen Sir James juonittelee parin eroon toisistaan, ja karkaamisyrityksensä aikaansaaman skandaalin jälkeen muuttunut Maud päätyy puolisoksi kuivakiskoiselle pörssimeklarille Horace Ponsonbylle.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10794 |
| Hain vanhan vihkikaavan tekstiä (1800-luvun loppu) netistä, vaan ei löytynyt. Onko kirjaa josta sen voisi kopioida? Joku kirkkokäsikirja tai romaani, jossa on… |
1193 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy hyvä valikoima eri-ikäisiä kirkkokäsikirjoja, myös 1800-luvulta. Vihkikaavan muotoutumisen ja kehityksen kuvauksia sekä näytteitä eri aikakausien kaavateksteistä voi löytää uudemmistakin kirkollisia toimituksia käsittelevistä kirjoista, kuten Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset tai Aleksi Lehtosen Kirkon pyhät toimitukset.
Esimerkkejä saatavilla olevista kirkkokäsikirjoista:
Kirkko-käsikirja, jossa säätään miten jumalanpalwelus Suomen suuriruhtinanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettäwä : esitys, tehty sitä warten armossa määrätyltä toimituskunnalta. - 1859
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, siihen sopiwain kappalten kanssa : esiwallan armollisesta käskystä, kolmen... |
| Kenen kirjoittama tai suomentama runo on Soihtu käteen? Runo alkaa sanoin "Soihtu käteen, ase valon, rivit sankat asentoon". Tämä teksti on laulunsanoina… |
349 |
|
|
|
Runon on säveltänyt P. J. Hannikainen. Joissakin nuoteissa laulu on nimellä "Soihtu käteen". Esimerkiksi nuotissa "Kansakoulun lauluja : Uno Cygnaeuksen 100-vuotispäiväksi sepitettyjä" (1910) laulun nimi on "Kansanopettajain marssi". Nuotissa sanoittajaksi on merkitty I. H. Matti Vainion kirjoittaman P. J. Hannikaisen elämäkerran mukaan sanoittaja on Immi Hellén: "Sanat Immi Hellén 16.6.1910/1916".
Lähde:
Vainio, Matti: P. J. Hannikainen : säveltäjä, runoilija, suomalaisuusmies (Minerva, 2004, s. 291) |
| Jean Plaidy |
475 |
|
|
|
Näyttää siltä, ettei Jean Plaidyn nimellä julkaistuja brittikuninkaallisia ja muita historiallisia henkilöitä käsitteleviä romaaneja ole suomennettu. Eleanor Hibbertin romaanien suomenkielisissä versioissa on käytetty samaa pseudonyymiä kuin alkuteoksissa: Victoria Holt -suomennokset on julkaistu Victoria Holtin kirjoina, Philippa Carrit Philippa Carrina. Muilla Hibbertin salanimillä (Elbur Ford, Kathleen Kellow, Anna Percival, Ellalice Tate) ja hänen omalla nimellään ilmestyneitä kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
http://jeanplaidy.tripod.com/id18.htm
http://jeanplaidy.tripod.com/id21.htm |
| J. H. Erkon runo: "Kiehu kattila, siitä sappea, jolla pyörrytä ihmishenkeä." |
452 |
|
|
|
Etsitty J. H. Erkon runo on nimeltään Viinanpolttajan sanat. Se on alun perin julkaistu Erkon kolmannessa Runoelmia-kokoelmassa vuonna 1876.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_100869 |
| Intiassa kuulin tarina salamurhaajista joita kutsutaan nimellä 'Visha Kanya' eli Myrkyllinen nainen. Lapsesta asti heille juotettiin myrkkyä kunnes heidän… |
486 |
|
|
|
Tutkimieni kirja- ja verkkolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että intialaiset Visha Kanyat ovat mitä todennäköisimmin pelkkiä kauhutarinoita. Täysin vailla totuuspohjaa myyttiset "myrkylliset naiset" eivät kuitenkaan ole. Ne liittyvät Pontoksen kuninkaan Mithridates VI:n mukaan mithridatismiksi nimettyyn ilmiöön: Mithridates nautti myrkyllisiä aineita tullakseen immuuniksi mahdollisten salamurhaajien myrkytysyrityksille.
Mithridateen menetelmällä on todella mahdollista lisätä immuniteettia myrkkyjä vastaan. Maineikas esimerkki omalta ajaltamme on vuonna 2011 100-vuotiaana kuollut amerikkalainen herpetologi Bill Haast, joka vuodesta 1948 alkaen rokotti itseään koko ajan kasvavin kobranmyrkkyannoksin ja... |
| Mahtaako Lapuan lukiosta, aikaisemmin Lapuan yhteislyseo, olla oppilasmatrikkelia? |
474 |
|
|
|
Matrikkelitiedot Lapuan yhteislyseosta (1904-74) ja Lapuan lukiosta (1974-) sisältyvät vuonna 2004 julkaistuun kirjaan Lapuan oppikoulut 1904-2004.
https://www.finna.fi/Record/eepos.2215640
https://www.finna.fi/Record/eepos.285328 |
Kysy kirjastonhoitajalta