Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7338 osumaa haulle. Näytetään tulokset 3961–3980.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Rikollisryhmä esiintyy klassisen musiikin orkesterina ja vuokraa asunnon vanhalta rouvalta. Tarkoitus on kaivaa tunneli pankkiin. Rouva ottaa tavallisesti… 293 Kyseessä on Alexander Mackendrickin ohjaama Naisentappajat (The ladykillers) vuodelta 1955, pääosissa mm. Alec Guinness ja Peter Sellers. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/141716 https://www.imdb.com/title/tt0048281/?ref_=fn_al_tt_2
Pispalassa on punakaarteille pystytetty muistomerkki. Useissa lähteissä kerrotaan pystytysvuodeksi 1982, mutta missään ei ole päivämäärää. Minä päivänä tuo… 481 Merja Vainion luonnoksen pohjalta tehty Punakaartilaismuistomerkki paljastettiin lauantaina 5. kesäkuuta 1982 kello 14.00. Lähde: Pitkä prosessi päätökseen: Punakaartilaisille muistomerkki. - Hämeen yhteistyö 5.6.1982
Kuka oli John Q. Tullius, jonka nimiin seuraava väite on pantu? : "Nine out of ten people like chocolate. The tenth person always lies." Suomeksi : Yhdeksän… 282 John Q. Tullius vaikuttaisi olevan parhaiten tunnettu kysymykseen sisältyvästä suklaa-aiheisesta lausahduksestaan. Vastaani tulleiden häntä itseään koskevien pienten tiedonmurusten perusteella Tullius on amerikkalainen pilapiirtäjä.
Etsin kirjaa jonka olen lukenut nuoruudessani 311 Kyseessä on todennäköisesti Luke Rhinehartin romaani Pelastukoon ken voi (Long voyage back), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1983. Kansikuva ja juonikuvaus löytyvät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/1119-pelastukoon-ken-voi.  
Kuka oli lastenlauluja säveltänyt Ingrid Rancken? Missä hän eli, milloin, mitä elämässään teki? 498 Ingrid Ranckenin omissa nuoteissa "Lauluja ja leikkejä lapsille = Sånger och lekar för barn", joita on kolme osaa ja jotka WSOY on julkaissut vuosina 1938-1939, ei kerrota mitään laulujen tekijästä. Lastentarhanopettajien matrikkelin mukaan (s. 124) Ingrid Sofia Rancken syntyi Helsingissä vuonna 1874 ja kuoli vuonna 1945. Vuosina 1899-1912 hän toimi lastentarhanopettajana Helsingissä Sörnäisten kansanlastentarhassa, jolle valmistui oma Ebeneser-talo vuonna 1908. Siellä myös koulutettiin lastentarhanopettajia. Hän toimi lastentarhanopettajana Hämeenlinnassa vuosina 1912-1918 ja vuodesta 1918 lähtien Turussa. Hänen muusta toiminnastaan mainitaan mm., että hän sävelsi lastenlauluja.   Lähde: Ebeneserhemmets barnträdgårdsseminarium :...
Onko joku joskus sanonut, että olisi ollut häpeä, jos niin hieno henkilö kuin Mahatma Gandhi olisi kuollut luonnollisesti? Minulle muistaakseni sanottiin… 400 Löytämieni Gandhin kuolemaa koskevien sitaattien joukosta lähimmäs tämän suuntaista ajatusta on tainnut osua Gandhi itse. Kirjassaan Brahmacharya Gandhi and his woman associates Girja Kumar mainitsee Gandhin suorastaan toivoneen kuolemaa salamurhaajan uhrina. Kumarin mukaan Gandhi sanoi useasti, että hän olisi "väärä Mahatma", jos hän kuolisi luonnollisen kuoleman. ("Gandhi is also on record for his wish to die at the hands of an assassin. He had said several times, he would be a 'false Mahatma' if he were to die a natural death." Kumar, s. 357)
Singer-ompelukoneen valmistusvuosi 1652 International Sewing Machine Collectors' Society:n tietokannan mukaan Singerin F-sarjan koneet 7314990-7514989 on valmistettu vuonna 1917 Clydebankissa, Skotlannissa (http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html).  Singerin Clydebankin tehdas avattiin vuonna 1884 ja se oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas. Vuoteen 1943 mennessä siellä oli valmistunut noin 36 000 000 konetta. 1960-luvun alussa tehdas uudistettiin tuottamaan valurautakoneiden sijaan modernimpia alumiinirunkoisia koneita. Tehdas suljettiin vuonna 1980 ja rakennukset purettiin 1998. Lisätietoa tehtaan vaiheista: https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/.          
Kysyisin kirjan nimeä teokselle, jonka on kirjoittanut jämsäläinen kätilö. Kirja on tosielämän kuvaus kätilön työstä Jämsän seudulla, näin olen ymmärtänyt… 433 Kyseessä saattaisi olla vuonna 2001 julkaistu Laila Nummisen Muistuipa mieleeni : kätilön kertomuksia. 1. https://www.finna.fi/Record/keski.342296?checkRoute=1
Käsittääkseni Tampereella ei ole ortodoksista hautausmaata, mutta haudataanko Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvat vainajat jollekin tietylle alueelle… 1292 Tampereella ei ole hautausmaita muilla yhteisöillä kuin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla. Kaikki Tampereen hautausmaiden hautapaikat varataan Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän hautauspalveluissa. Täällä hoidetaan myös muiden kuin seurakuntien jäsenten hautapaikka-asiat. Tampereen hautausmailla ei ole omia hauta-alueita evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomille lukuun ottamatta Kalevankankaan islaminuskoisten aluetta ja ensimmäisen maailmansodan aikaista venäläisten sotilaiden kertahautariviä. 1950-luvulla ortodoksit kyllä tavoittelivat omaa aluetta, mutta silloin sellaista ei enää ollut osoitettavissa. Hautausmaat - Tampereen seurakuntayhtymä | https://tampereenseurakunnat.fi/...
Miten saa selville koko Suomen kirjastojen luetuimmat kirjat tilaston vaikkapa syyskuulta 2019? 219 Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole saatavissa. Yksittäisten kirjastojen tai kirjastokimppojen lainatuimmista tai varatuimmista kirjoista voi kyllä tilastoja löytää, mutta nekin pitää etsiä yksitellen - kätevästi yhteen lähteeseen koottuna niitä ei valitettavasti ole tarjolla.
Luin äsken J.A.E.Curtisin kirjan "Käsikirjoitukset eivät pala! Mihail Bulgakovin elämä kirjeiden ja päiväkirjojen valossa". Siinä mainitaan 20-luvulla… 984 Bulgakov kirjoitti 1920-luvulla sarjan omaelämäkerrallisia kertomuksia neuvostoliittolaisiin aikakauslehtiin. Näistä nuoren lääkärin muistelmista on sittemmin julkaistu valikoimia, mutta kaikkia näistä tarinoista ei ole suomennettu. Kohtalokkaat munat -kirjaan sisältyvän kertomuksen lisäksi Bulgakovin lääkärimuistelmia löytyy novellikokoelmasta Morfiini ja muita kertomuksia (Savukeidas, 2011). Sirpa Kähkönen, Kukonpoika klinikalla 1916. - Lääkärilehti 5/2016
Lähialueella oli ammuttu karhu mutta sen ruumiilla ei voitu tehdä mitään kun se oli täynnä trikiiniä. Mistä karju saa moisia myrrkyjä elimistöönsä? Roskia… 499 Trikinelloosia aiheuttaa Trichinella spiralis -sukkulamato, joka on lihaa syövien nisäkkäiden loinen. Eläin saa trikiinitartunnan syömällä lihaa, jossa on koteloituneita trikiinintoukkia. Luonnossa trikinellat leviävät, kun lihaa syövät eläimet pyydystävät toisiaan tai syövät raatoja. Suomessa trikinellatartuntoja esiintyy melko yleisesti petoeläimillä etenkin Etelä-Suomessa. Eniten tartuntoja tavataan tutkimusten mukaan ketuissa, supikoirissa ja ilveksissä. Karhuissa ja villisioissakin loista on todettu, ja myös yksi harmaahylkeen tartunta on todettu. Lihaa syövissä linnuissa trikinellaa esiintyy harvinaisena. Trikinelloja esiintyy maailmanlaajuisesti, mutta esiintyvyys suomalaisessa luonnossa on erityisen korkea. Nisäkkäiden...
Kun kaataa pulloon kylmää vettä niin sen ulkopinta muttuu kosteaksi. Mistä tämä johyuu? 2726 Kyse on samasta ilmiöstä, jota Leif Wedøe kuvailee kirjansa Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille kohdassa Ulos pakastimesta: "Kun ottaa lounasruoan pakastimesta ja asettaa sen keittiönpöydälle, muuttuu se aina pinnaltaan enemmän tai vähemmän selvästi kosteaksi. Miksi?" Kosteus on peräisin ympäröivästä ilmasta. Kun pulloon kaataa kylmää vettä, pullon ulkopinta kylmenee ja sitä ympäröivän ilman vesihöyrystä osa tiivistyy vedeksi jäähtyessään. Kaksi tekijää vaikuttaa siihen, kuinka paljon pullon ulkopinnalle tiivistyy vettä: ympäröivän ilman lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus. Suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka monta prosenttia ilmassa on vesihöyryä siitä pitoisuudesta mitä höyryä voi enimmillään...
Olivatko panssarikalat eli Placodermit lähempää sukua rustokaloille vai luukaloille? Ymmärtääkseni niillä oli rustoinen tukiranka mutta kallo tai jopa ruumiin… 360 Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 1, Aarnikotka-Iibikset (Otava, 1977) kertoo hakusanan fossiili alta löytyvässä fossiilisia kaloja käsittelevässä tekstiosuudessa, että panssarikalat (Placodermi) olivat leuallisten yläluokkaan kuuluvan rustokalojen luokan alkeellisimpia edustajia.
Miksi liskot hierovat suussaan olevaa saalista maata vasten? 329 Liskojen saalistukseen kuuluu usein suussa olevan saaliin voimakas ravistelu. Edestakainen liike lienee toimituksen tärkein osa, ei niinkään saaliin hierominen maata vasten. Jos liskon saaliina on perhonen, ravistelemalla se saa siivet irrotettua ennen nielemistä. Jostakin syystä liskot kuitenkin ravistelevat myös sellaista ravintoa, jossa ei ole ennen ruokailua poistettavia osia. Kyseessä voi olla pelkkä saalistukseen liittyvä refleksi tai sitten ravistelusta on eläimelle jotakin hyötyä saaliin lamaannuttamisessa. Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Löytyykö kirjastosta Laila Kinnusen Kun kappaleen nuotit jostain kokoelmasta? 607 Kappale "Kun", jonka alkuperäinen nimi on "Du", sisältyy nuotteihin "Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät" (F-Kustannus, 2011), "Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat" (F-Kustannus, 2005) ja "Sanojen takana Juha Vainio : 80 Juha Vainion laulua" (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kaikissa näissä nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Ruotsinkielisin sanoin laulu sisältyy myös nuottiin Zetterlund, Monica: "Monica Z : sångbok : 69 sånger inspelade med Monica Zetterlund" (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1997). Laulu alkaa: "Kun sua katselen, tunnen kutsun kuumeisen". Laulun on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäiset sanat on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion.    
Tunnistusapua lastenkirjaan tarvittaisiin. Kyseessä kirja, jota äitini luki minulle joskus 80-luvulla. Kirja kertoo tytöstä (Matilda? Matleena? Emilia?), joka… 385 Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja? Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Heips! Etsin lasten kuvakirjaa omasta lapsuudesta. En muista kirjailijaa tai kirjan nimeä tai edes julkaisu vuotta. Kenties viimeisen 20 vuoden aikana… 269 Kaivattu kirja lienee Christine Nöstlingerin Tomaanien elämää (Kustannus-Mäkelä, 1989). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518732345
Sain vuonna 1973 heprean kielen oppikirjan, jota en kuitenkaan alkanut opiskella, koska epäilin, etten opi kirjaimia. En enää muista kirjasta juuri mitään… 455 Varhaisin suomenkielinen heprean oppikirja, Edv. Stenijin Hebrean kielen kielioppi julkaistiin jo vuonna 1899. 1950- ja 60-lukujen taitteessa ilmestyi Josef Carmin neliosainen Hagesher = Silta : hepreankielen oppikirja ja siihen liittyvä kielioppi. Vuonna 1973 kirjakaupassa on todennäköisimmin vastaan tullut samana vuonna Gaudeamuksen kustantamana ilmestynyt Tapani Harviaisen ja Raila Sollamon toimittama Heprean tekstikirja ja sanasto.
Missä lasten sadussa kertoja kertoo, että näki kuinka helvetissä jänikset paistoi susia vartaassa? 456 Helvetissä susia vartaassa paistavat jänikset esiintyvät Anne Geelhaarin kertomassa ja Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamassa kirjassa Järkikulta auttaa aina (Kansankulttuuri, 1981). Siinä susi ja jänis kohtaavat kuohuvan virran yli siltana kulkevalla laudalla, ja välttyäkseen joutumasta syödyksi ja päästäkseen pakenemaan kiperästä tilanteesta nokkela jänis alkaa pelata aikaa ja kertoo sudelle kolme tarinaa. Niistä viimeinen, Valehtelukilpailusta, sisältää kysymyksessä muistellun kohdan.