| Kiinnostaa tietää mihin asti Nokian sairaalassa synnytettiin? Itse olen syntynyt Nokian sairaalassa elokuussa 1967. |
716 |
|
|
|
Nokian sairaalan synnytysosasto lopetettiin vuonna 1968. Nokialaisten oli tämän jälkeen mentävä synnyttämään lapsensa Tampereelle.
Synnytysosaston lopettaminen ja sairaalan osastojaon muutos 1.1.1969 (synnytysosasto muuttui naistentautien osastoksi) hyväksyttiin Nokian seudun sairaalan kuntainliiton varsinaisessa syyskokouksessa 28.10.1968. Osaston viimeisenä toimintavuonna synnytyksiä oli 168 (elävänä syntyneitä 167, kuolleena syntyneitä 1), keskenmenoja 21.
Lähde:
Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle
Nokian seudun sairaalan kuntainliiton toimintakertomus v. 1968 |
| Mikä kirja/kirjasarja on sellainen, jossa muistaakseeni esiintyy ainakin sisarukset, poika ja apina. Sisarukset käyvät kotikoulua. Porukka löytää salaisen… |
539 |
|
|
|
Varsin hyvin kysymyksen kuvailua vastaa Enid Blytonin Arvoitus-sarja ja sen ensimmäinen kirja Aution kartanon arvoitus. Sarjassa seikkailevat sisarukset Roger ja Diana, heidän serkkunsa Peter ja tämän koira sekä sirkuspoika Barney nokkelan lemmikkiapinansa kanssa. |
| Täälä Reisjärven kirkonkylän kävelytiellä näkee sateisina aikoina paljon kotiloita. Noh olen äskettäin huomannut että kotilot näyttäisivät havittelevat… |
484 |
|
|
|
Maanilviäisten pääravintona on kasviaines, joka voi olla elävää tai kuollutta. Kookkaat kotilot ja etanat kuten peltoetana, valepeltoetana, espanjansiruetana ja lehtokotilo syövät pääsääntöisesti elävää kasvisolukkua ja saattavat runsaslukuisina esiintyessään vioittaa viljelykasveja. Pienikokoisemmat lajit ovat ensisijaisesti karikkeen sisältämän kuolleen kasviaineksen syöjiä.
Kotilot ja etanat eivät ole tiukkoja ravintospesialisteja. Ravintokohteeksi kelpaa useampi kasvilaji ja tarvittaessa ne voivat vaihtaa ruokavaliota. Kun kotilot ja etanat ovat sateen jälkeen lähteneet liikkeelle ja niitä on murskautunut tielle kulkuneuvojen ja jalankulkijoiden tallaamina, voi nähdä tilanteen, jossa esimerkiksi lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita... |
| Olen yrittänyt etsiä yhtä lastenkirjaa, jonka omistimme 2000-luvun alussa. Muistamme sisarusteni kanssa sen verran, että kirjassa oli ilmeisesti jättiläinen … |
614 |
|
|
|
Arvelisin, että etsitty kirja on Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).
Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.
Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996). |
| Miksi mehiläinen menettää pistimensä pistäessään? Entä minkä ajan kuluttua se sitten kuolee? |
612 |
|
|
|
Toisin kuin esimerkiksi ampiaisilla, joilla on sileä myrkkypistin, mehiläisen piikissä on voimakkaita väkäsiä. Nämä ankkuroituvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko piikki myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Iiris Kalliola, Ötökät
Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä
Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa |
| Mitkä olivat Vesa-Matti Loirin vanhempien nimet ja ammatit? |
6683 |
|
|
|
Kansallisbiografian mukaan Vesa-Matti Loirin vanhemmat olivat teknillinen suunnittelija Taito Vilho Loiri ja Lily Ida Annikki Nylund. Petri Nevalaisen kirja Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri kertoo, että "isä-Taito oli ammatiltaan tekninen suunnittelija, eli laati työssään teknisiä piirustuksia". Lilyn ammattia ei Nevalaisenkaan tekstissä mainita. On mahdollista, että hän on toiminut tärkeässä kotiäidin tehtävässä. Tähän suuntaan Nevalainen tuntuu ainakin vihjaavan, kun hän kertoo, kuinka "Lily-äiti hoiti aluksi poikia Helsingin Töölössä sijainneessa noin kolmenkymmenen neliön vuokrayksiössä osoitteessa Mannerheimintie 67".
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1194 |
| Elääkö italialainen elokuvaohjaaja Roberto Mauri (s. 1924) vielä? |
288 |
|
|
|
Näyttää siltä, että Roberto Mauri (oik. Giuseppe Tagliavia) on kuollut 12. marraskuuta 2007.
http://worldcat.org/identities/lccn-nr2005006454/
http://id.loc.gov/authorities/names/nr2005006454.html |
| Milloin megalodon löydettin? |
531 |
|
|
|
Esihistoriallisesta jättiläishai megalodonista (Carcharocles megalodon) on löydetty lähinnä fossilisoituneita hampaita, koska haiden tukiranka ei ole luuta vaan rustoa eikä se kivety samaan tapaan. Megalodonin hampaita on löydetty etelämannerta lukuunottamatta kaikilta mantereilta, ja aikoinaan niiden kuviteltiin olevan lohikäärmeiden tai käärmeinen kivettyneitä kieliä. Tanskalainen luonnontieteilijä Nicolas Steno tunnisti ne hain hampaiksi vuonna 1667 julkaistussa kirjassaan.
Lajin kuvaili ja nimesi sveitsiläissyntyinen, Yhdysvalloissa vaikuttanut luonnonhistorioitsija ja geologi Louis Agassiz vuonna 1835. Agassiz tutki laajasti fossiileja ja sukupuuttoon kuolleita kaloja, ja hänen vuosina 1833-43 osina julkaistu teoksensa... |
| Saisinko runon ja tekijän, menee jotenki: Merkillistä, että tässä tuntuisi olevan kuin käden ulottuvilla jokin toinen tapa elää, viisaampi,,,? mutta minä en… |
421 |
|
|
|
Runo löytyy Markku Lahtelan kokoelmasta Muistiinpanoja (Gummerus, 1981). |
| Mahtaako kuulua kirjastonhoitajan alaan, mutta kysyn kuitenkin: tunnetteko merimieslaulun ja mistä löydän sanat, nimen ja mahdollisen esittäjän. Laulu alkaa: … |
710 |
|
|
|
Tarkoittanette laulua, joka alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain" tai "Jo nuorena meripoikana laivapestin sain". Laululla on eri nimiä eri lähteissä ja myös sanoitus vähän vaihtelee, mutta tarina on sama.
"Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 19, laulun nimenä on "Meripojan laulu". Siinä laulu alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain". Siinä kertosäkeessä lauletaan: "Laiva merta matkalla kieri ja kieri ja kieri, vaahtopäitä nostelee." Myös eron kyynelistä ja omasta pikku Meeristä lauletaan. Samalla nimellä laulu löytyy myös nuotista Telenius, Veera: "Miljoona ruusua" (Fazer, [1983]). Veera Telenius on myös levyttänyt laulun.
Kirjasta "Ylioppilaan laulukirja" (toimittanut Arvo Laro, Gummerus, 1933, 2. painos... |
| Mikä lastenkirja on se, jossa pieni tyttö tekee herkkuja, joita tarjoaa eri henkilöille. Henkilöitä kuvaillaan sanarikkaasti. Kirjan lopussa tyttö on kotona,… |
475 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Peter Uttonin Kuuletko sen lähestyvän? (Kustannus-Mäkelä, 1996). Siinä Saara valmistaa suussa sulavia Nami-Naksuja, jotka houkuttelevat esiin olohuoneen lattian läpi porautuvan kammottavan, jättiläismäisen olennon, joka karjuu "Nami-naks, nami-naks, na na na naaAAA!" |
| Luin että Mary Shelley kirjoitti klassikkoromaanin, Frankensteinin kavereiden järjestämään kilpailuun että kuka kirjoitta pelottavimman tarinan. Onko mitään… |
354 |
|
|
|
Mary Shelleyn klassikkoromaanille alkusysäyksen antoi kesällä 1816 Genevejärven rannalle kesänviettoon kokoontuneen brittiseurueen saksasta ranskaksi käännettyjen kummitusjuttujen parissa viettämä aika, joka innoitti lordi Byronia ehdottamaan, että heistä kukin kirjoittaisi oman kauhutarinansa. Runoilijan itsensä lisäksi paikalla ehdotusta kuulemassa olivat Shelleyn pariskunta, Maryn sisarpuoli Jane Clairmont sekä Byronin sihteeri ja henkilääkäri John Polidori.
Mary Shelley on itse kuvannut tapahtumia Frankensteinin vuoden 1831 laitokseen kirjoittamassaan esipuheessa. "Aivan ilmeisesti Mary tässä esipuheessa muuntelee jälkikäteen todellisuutta ja esittää itsensä haluamassaan valossa", huomauttaa Merete Mazzarella Shelley-... |
| Löysin aiemman kysymyksen, jossa kysyttiin "Onko Koskimiehen ja Merikannon maakuntalaulua Kymmenen virran maa käännetty englanniksi?" ja vastauksen "Tämän A.V… |
419 |
|
|
|
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”.... |
| Mitä tarkoittaa eksistentiaalinen kehys? |
582 |
|
|
|
Eksistentiaalinen kehys on yksi Steven Hitlinin ja Glen H. Elderin hahmottelemasta neljästä heuristisesta kehyksestä, joiden varassa inhimillistä toimijuutta voidaan jäsentää. Hitlinin ja Elderin mallissa eksistentiaalinen kehys toimii perustana kolmelle muulle, jotka ovat identiteettikehys, pragmaattinen kehys sekä elämänkulun kehys.
Eksistentiaalinen toimijuus on läsnä kaikessa inhimillisessä toimijuudessa ja sisältää ihmisenä olemisen eksistentiaalisia peruskysymyksiä toimintamme intentionaalisuudesta, yksilöllisestä vapaudesta, valinnoista ja vastuusta. Ihminen voi aina harkita, mitä valita ja miten toimia. Pragmaattinen toimijuus toteutuu tässä ja nyt, arjessa ja sen eri toimintaympäristöissä: teemme käytännöllisiä tekoja ja... |
| Milloin Suomessa "vallattiin" ensimmäinen homobaari? Muistan joskus lukeneeni aiheesta jostakin Suomen LGBT-historiaa käsittelevästä kirjasta. Muistelisin,… |
684 |
|
|
|
Kati Mustolan ja Johanna Pakkasen toimittama Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa (Like, 2007) kertoo asiasta seuraavasti:
"Homomiehet -- olivat jo 1800-luvun lopulta lähtien tavanneet toisiaan joissakin helsinkiläisravintoloissa, vaikkei Suomeen ollut syntynytkään varsinaista homoravintolaa. -- 1960-luvun mittaan homomiehet alkoivat kyllästyä vaivihkaiseen flirttiin heteroravintoloissa, ja kun ravintola Hansassa Uudella ylioppilastalolla istuskelleet homomiehet kuulivat, että Vanhan ylioppilastalon kellariin avataan uusi ravintola, he päättivät vallata sen. Kun ravintola Vanhan Kellari avattiin marraskuussa 1964, homomiehet ottivat sen heti omaksi paikakseen." (s. 21)
"Vuonna 1964 homomiehet valtasivat... |
| "Olen elänyt eilisen, tunnen huomisen". Tällainen lause on jostakin jäänyt mieleeni. |
174 |
|
|
|
Kyseinen lause oli kirjoitettu yhteen Tutankhamonin hautakammion neljästä sisäkkäisestä, kullatusta puusta valmistetusta kammiosta, jotka ympäröivät faaraon sarkofagia. Se on ote muinaisegyptiläisestä kuolleiden kirjasta, papyruskäärölle laaditusta tekstien ja loitsujen kokoelmasta, jonka tehtävä oli auttaa vainajaa selviytymään kuolemanjälkeisen elämän vaiheista. Kuolleiden kirja ei ollut vakiintunut kokonaisuus, vaan siitä tunnetaan suppeampia ja laajempia versioita. Sen tekstejä saatettiin kirjoittaa myös arkkuihin, hautavaatteisiin ja muihin hautaan sijoitettuihin esineisiin.
Edellä mainittu lause voidaan kääntää alkukielestä eri tavoin. Internetistä löytyvistä kuolleiden kirjan englanninkielisista käännöksistä se... |
| Sarah Larkin kirjat ja trilogian kolmas osa |
3726 |
|
|
|
Trilogian kolmatta osaa (alkukielellä Der Ruf des Kiwis) ei ole toistaiseksi suomennettu. Sarjaa on julkaissut Suomessa Bazar Kustannus, jolta voi tiedustella jatkoaikeita. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.bazarkustannus.fi/yhteystiedot/.
Sarah Lark on on yksi on saksalaisen kirjailija Christiane Gohlin käyttämistä kirjailijanimistä. Hän on julkaissut nuortenkirjoja ja historiallisia romaaneja eri nimillä. Lisätietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan esim. englanninkielisestä Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Christiane_Gohl. |
| Kysyn eräästä pokkarista. Päähenkilönä asianajajaksi valmistuva harjoittelija nainen. Syyttäjä, jolle naIsen piti viedä kirjekuori. Kuoressa oli tapettu… |
262 |
|
|
|
Kaivattu kirja on Sidney Sheldonin Enkelten raivo.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8119 |
| Missä ja minä vuonna on julkaistu Kerttu Meriläisen Kirja Sampon sivuilla oleva runo Euroopan äidit? |
354 |
|
|
|
Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin kulttuuritoimikunta järjesti vuosina 1997-1999 evakkokertomusten keräyksen "Kävit sie? Näit sie? Muistat sie?", johon yli 200 kertojaa osallistui. Kerttu Meriläisen vuonna 1996 kirjoittama runo Euroopan äideistä on tämän keräyksen satoa. Noin sata keräyksessä vastaanotettua kirjoitusta - Meriläisen teksti mukaan luettuna - julkaistiin vuonna 2001 kirjassa Kävit sie? Näit sie? Muistat sie? : evakkokertomuksia. Keräyksen kaikki yli 200 kirjoitusta on sittemmin julkaistu Evakkoinstituutin verkkosivuilla.
http://evakko.net/fi/?x=evakko&y=evakkokertomus&id=254&writer=Meriläinen Kerttu
http://evakko.net/evakko.php |
| Hukassa kirja/kirjailija. Vuosikausia sitten sitten luin dekkarin joka sijoittuu Ranskaan, Pariisin ympäristöön. Mieleen on painunut leppoisa useamman miehen… |
523 |
|
|
|
Leppoisan tutkijakolmikon pariisilaiskommuuni löytyy kahdesta ranskalaisen Fred Vargasin (oikealta nimeltään Frédérique Audoin-Roizeau) dekkarista: Pystyyn, kuolleet! ja Ei takkaa, ei tupaa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5793
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8018 |