| Pidin lapsena 60-luvulla laulusta "Ruuvi Kiemurainen ja Naula Lättäpää"? En ole kuullut sitä pitkiin aikoihin, enkä oikein muista sanojakaan. Miten tämä laulu… |
550 |
|
|
|
Ruuvi Kiemurainen ja Naula Lättäpää seikkailevat Sirkka Valkola-Laineen säveltämässä ja sanoittamassa musiikkisadussa "Seikkailu karamellitehtaassa". Satu alkaa laululla: "Tehtaassa pyörät pyörii ja kone suklaata valmistaa".
Nuottia tähän musiikkisatuun en löytänyt, mutta se on tallennettu vuonna 1960 äänilevylle, jossa toisena kappaleena on "Pieni veturi" (Musiikki Fazer, Decca-Pekka DP2004). Sadun esittävät Maininki Sippola-Wilska, Kaija Aho, Ossi Runne ja Satulaulajat sekä orkesteri, jota johtaa Ensio Kosta. Tämä äänilevy löytyy Kansalliskirjastosta, mutta musiikkisatu näyttää tällä hetkellä löytyvän myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=r7JTLCKeHqc) ja Spotifysta.
Decca-Pekka oli levymerkki, jolla... |
| Kiltit tädit ja/tai sedät! Olen tässä ihmetellyt hieman fraasin "niine hyvineen" alkuperää. Sen voisi kääntää kai esim. "sellaisena kuin on" tai "muitta… |
931 |
|
|
|
On hyvin mahdollista, että fraasiutunut -ine-komitatiivin sisältävä ilmaus "niine hyvineen" on kielemme alkuperäistä ainesta. Komitatiivi on sijana harvinainen, systemaattisesti sitä tavataan oikeastaan vain itämerensuomalaisissa kielissä. "Niine hyvineen" tulee esimerkkinä tuon tuostakin vastaan suomen ja suomensukuisten kielten komitatiivia tarkastelevissa tutkimuksissa. Käännöstutkimuksissa on käsitelty komitatiivisuutta ilmaisevia adpositioita esimerkiksi englannin ja venäjän kielissä, mutta näistäkään ei löydy selvää esikuvaa "niine hyvineen" -fraasille.
Erkki Karin Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja antaa sanonnalle merkityksen "tyhjin toimin", mutta niin kuin kysymyksessä mainitut esimerkit osoittavat, se... |
| Miten on käännetty Canteburyn tarinoiden myllärin tarinan loppu: "And Absolon hath kist hir nether ye; And Nicholas is scalded in the towte. This tale is doon,… |
402 |
|
|
|
Toivo Lyy on suomentanut nämä Myllärin tarinan säkeet seuraavasti:
-- niin Absalon myös lempi minkä voi / ja painoi rouvan peräsilmään suukon - / niin Nicolaksen pyllyn poltti puukon / tulinen terä... Sellainen se juttu!
Ja Herran haltuun tämä seura tuttu! |
| Mitenkähän jatkuu: Varis se lähti kruununkylästä viljaa varastammaa... Kenen runo mahtaa olla |
994 |
|
|
|
Varis varkaissa on merkitty lastenloruksi Pohjanmaalta - sen tekijää ei tunneta.
Varis se lähti ruunun kylästä viljaa varastamaan / mies tuli tiellä vastahan / koppasi kiven kouraansa / löi sillä varista jalkaan
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti, kopiti, kipiti, kopiti / varis oli jalatonna
Sika juoksi tietä pitkin / kaukalo sian perässä / ämmä istui kaukalossa / pitkä pussi selässä
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti kopiti, kipiti, kopiti / varis meni possun kyytiin. |
| Luin teininä useamman kerran erään romaanin joka kertoi Tudorien aikaisesta Englannista, tarkemmin ottaen joko yhdestä Henrik VIII:n vaimosta tai sitten vaimon… |
584 |
|
|
|
Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Jan Westcottin Armollinen kuningatar (WSOY, 1961), romaani Henrik VIII:n viimeisestä puolisosta Katariina Parrista.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9076 |
| Mistä tulee auton tuulilasinpyyhkimestä käytetty termi pissapoika? |
3005 |
|
|
|
Pissapoika-nimityksen yhteyttä kuuluisaan Manneken Pis -patsaaseen ei käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole sen helpompi kiistää kuin vahvistaakaan. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii ajoittaa sanan merkityksessä "auton tuulilasinpesin" 60-luvulle. Sen varhaisin kirjallinen esiintymä, jonka onnistuin löytämään, on vuoden 1959 lopulta, nimimerkin "Autokulkuri" yleisönosastokirjoituksesta Helsingin Sanomissa 19.11., eli nimitys on noin kolme vuosikymmentä itse keksintöä myöhäisempi. (Erinomainen tiivis suomenkielinen esitys tuulilasinpyyhkimien ja -pesimien historiasta löytyy John Dayn kirjasta Auto : Benzistä ja Daimlerista nykypäiviin.)
Yksi mahdollinen innoittaja ... |
| Osaisitteko avata määritelmän "kevytkenkäinen" taustaa? Potkii helposti kengät jne pois tieltä? Ruotsista? |
4311 |
|
|
|
Tutkimani fraasi- ja etymologiset sanakirjat eivät ottaneet kevytkenkäiseen kantaa, mutta arvelisin kysyjän olevan oikeassa epäillessään sanaa ruotsin kielestä lainatuksi. Ruotsissa vastaava sana on lättfotad ("kevytjalkainen"). Se, että suomen ilmauksessa on päädytty jalan asemesta kenkään, voisi selittyä allitteraatiolla: kevytkenkäinen. "Alkusointu on selkäytimessämme", niin kuin Pasi Heikura siteeraa tietokirjailija ja äidinkielenopettaja Kirsti Mäkistä kirjassaan Aristoteleen kantapää : fraasirikos ei kannata.
Kevytjalkaisessa ja -kenkäisessä voisi ehkä nähdä yhteyden ilonpitoa ja "vapaalle vaihtamista" merkitsevään sanontaan slå klackarna i taket ("kannat kattoon"), jonka alkuperä Bo Bergmanin Ordens ursprung -kirjan... |
| Wikipediassa sanotaan, että Disneyn Robin Hood -elokuvan suomenkielisessä jälkiäänityksessä oli useita tuolloin pinnalla olevia laulajia. Onko tähän jotain… |
501 |
|
|
|
Robin Hoodin suomenkielisen version ääniohjaajana toiminut Reino Bäckman oli taustaltaan muusikko. Sille, että hän elokuvien suomenkielisiä ääniversioita toteuttaessaan hyödynsi laulajia, ei välttämättä ole mitään sen erityisempää syytä kuin hänen yhteytensä musiikkimaailmaan ja vuosien varrella muodostamansa muusikkokontaktit. Aikaisemmissa Disney-jälkiäänityksissäänkin hän oli näyttelijöiden ohella käyttänyt äänirooleissa laulajia, kuten Aristokateissa Lea Lavenia Ameliana (1972) ja Robin Hoodissakin esiintynyttä Viktor Klimenkoa Viidakkokirjan Kaan roolissa (1968), joten mikään poikkeus Robin Hood ei Bäckmanin elokuvatöiden joukossa ole.
Myös Wikipedian Robin Hood -artikkelin mainitsema Ossi Ahlapuro oli mukana... |
| Ruotsalaisen Hjalmar Söderbergin teoksessa Doktor Glas on seuraava kohta: ”Man vill bli älskad, i brist därpå beundrad, i brist därpå fruktad, i brist därpå… |
1148 |
|
|
|
Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93) |
| Miksi kielen näyttämistä on perinteisesti paheksuttu ja pidetty epäkohteliaana? |
2914 |
|
|
|
Kielen näyttämisen paheksuttavuus ja epäkohteliaisuus liittyvät eleen "lapselliseen" alkuperään. Kieli työntyy ulos aina, kun pikkulapsi hylkää sille tarjotun ruoan. Tästä yksinkertaisesta alusta, jolla on täsmällinen kohde, se kehittyy yleiseksi hylkäyssignaaliksi ja sitä kautta loukkaukseksi, kun kielen näyttämiseen sisältyy ikään kuin ajatus eleen kohteena olevasta henkilöstä pikkulapsen tasolla olevana, jolle on kommunikoitava tällaisia infantiileja keinoja käyttäen. Sellaisiakin kulttuureja tosin on, joissa kielen näyttämiseen ei sisälly ajatusta loukkauksesta: esimerkiksi joissain Tiibetin osissa tervehditään kieltä näyttämällä.
Lähteet:
Roger E. Axtell, Gestures : the do's and taboos of body language around the world
Desmond... |
| Mistä tulee sanonta "herättää pahaa verta"? |
1677 |
|
|
|
Kun herätetään pahaa verta, herätetään paheksumista ja närkästystä.
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) selvittää sanonnan taustaa seuraavasti: "Mielikuva veren pahentumisesta vääränlaisen toiminnan tuloksena perustuu ikivanhaan ajatukseen, että ihmisen elinvoima näkyy ja tuntuu veressä. Kupparit ja suoneniskijät ovat laskeneet pois pahaa verta, jotta tasapaino palautuisi."
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) kertoo myös, että ilmaus on lainattu suomen kieleen ruotsista. Sanontaan sisältynyt verbi väcka on tarkoittanut kuitenkin alun perin lyömistä ja iskemistä. "Pahan veren hakkaaminen oli siis kuppaamista, veren poistamista.... |
| Kun Joulukirkkoon-nimisessä joululaulussa mökin Miina kulkee kirkolle, niin miksi Taavetin ja Tiinan on noustava kannoille? |
628 |
|
|
|
Ymmärtäisin tämän niin, että reellä kirkkoon matkaava seurue poimii jalkaisin taivalta taittavan Miinan kyytiin ja tälle tilaa tehdäkseen Taavetti ja Tiina saavat siirtyä reestä "kannoille" eli jalaksille seisomaan. |
| Elokuvassa E.T - extra terrestrial Elliottin isoveli Michael ottaa jääkapista tölkin Coca-colaa ja ravistaa sitä ennen juomista. Minkä vuoksi? |
394 |
|
|
|
Kenties Michael pitää vaahdosta kolajuomassaan. Kun limonadi- tai olutpulloa (tai -tölkkiä) ravistaa ennen avaamista, kuplamuodostus on paljon runsaampaa kuin rauhassa aloillaan olleessa pullossa. Ravistelu saa nesteen liikkeeseen. Niissä kohdissa nestettä, joissa liikettä on enemmän, paine on pienempi ja muodostuu alipainesaarekkeita, joissa neste joutuu luovuttamaan hiilidioksidia. Mitä enemmän ja pidempään ravistelee, sitä enemmän syntyy tällaisia saarekkeita, joihin on muodostunut puhdasta kaasua. Kun avaa korkin, yhtenäiseksi verkkorakenteeksi takertuneet pikkukuplat laajenevat yhtäkkiä, koska niitä tiukasti yhdessä pitänyt ulkoinen voima katoaa, ja ne purkautuvat vaahtona nesteestä ylös ja ulos. Monelle televisiosta tuttu näky... |
| Jos asuu ja on töissä Yhdysvalloissa, kuinka todennäköisesti joutuu ainakin joskus käymään New Yorkissa? Tarkoitan siis New York Cityä, en New Yorkin… |
484 |
|
|
|
On täysin mahdollista asua ja työskennellä Yhdysvalloissa tarvitsematta koskaan käydä New Yorkin kaupungissa. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 11% amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt sen osavaltion ulkopuolella, jossa he ovat syntyneet. Vähemmän kuin puolet amerikkalaisista (46%) on sellaisia, jotka ovat vierailleet elämänsä aikana useammassa kuin kymmenessä osavaltiossa. Sellaista tutkimusta en löytänyt, joka vastaisi suoraan siihen kysymykseen, kuinka moni amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt New Yorkissa - monia arvioita kuitenkin, ja selvä enemmistö näistä tuntui kallistuvan sille kannalle, että New Yorkissa milloinkaan vierailemattomien amerikkalaisten osuus saattaa olla jopa 50%.... |
| Oopperalaulaja Johanna Tuomi on kuulunut Kirkkonummen kunnanvaltuustoon, mutta mitä puoluetta hän edusti? |
596 |
|
|
|
Johanna Tuomi kuului Kokoomuksen valtuustoryhmään. (HS 24.10.2000) |
| Tiedämme kyllä mieheni kanssa, että "On aika kivet kerätä ja heittää hujan hajan, on aika työstä heretä ja aika täyden vajan" on alun perin Raamatusta… |
436 |
|
|
|
Saarnaajan kirjan 3. luvusta ovat inspiraatiota hakeneet ainakin Jaakko Haavio ja Anni Korpela. Haavion runo Saarnaaja 3 sisältyi alun perin hänen vuonna 1947 julkaistuun kokoelmaansa Ikikevät. Kysymyksessä siteeratun kohdan Haavio on muotoillut näin: "On aika kivet kerätä / ja heittää hujan-hajan, / ja paatua ja herätä / ja aika täyden, vajan." Anni Korpelan runo Aika on heitellä kiviä, aika on kerätä kivet sisältyy hänen toiseen runokokoelmaansa Hiljaisten puiden alla vuodelta 1977. Se ei seuraa Raamatun tekstiä yhtä tarkoin kuin Haavion runo. |
| Luin 1990-luvun alussa yläasteikäisenä romaanin, joka jäi mieleen vaikka nimi tai kirjoittaja unohtuivat. Kyseessä oli todennäköisesti suomalaisen kirjoittajan… |
377 |
|
|
|
Vaikka kirjan yksityiskohdat eivät ehkä aivan täysin täsmääkään kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa, ehdottaisin Jalavan scifi-sarjassa vuonna 1989 julkaistua Kari Nenosen romaania Messias. Kirjan tarina alkaa Italiasta, mutta sen Torinon käärinliinaan ja Jeesuksen kloonaamiseen liittyvä juoni kuljettaa lukijan ennen pitkää Israeliinkin. Messiaan päähenkilö on lehtimies Johannes Korpi, joka romaanin aikana siirtyy suuren lääketehtaan tiedotuspäälliköksi. |
| Mikähän kirja olisi kyseessä nainen työskentelee toimittajana ja haluaisi keskittyä talousjuttuihin. Hänen siskonsa muuttaa naisen luokse ja lopulta he… |
382 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Virpi Hämeen-Anttilan Perijät?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56067 |
| Kysymys: Meillä on kotona laulettu joululaulua, jota en ole kuullut missään muualla eikä kukaan muukaan kuin isäni sisarukset tunne sitä. Laulu kuuluu… |
583 |
|
|
|
Laulu on Sofie Litheniuksen säveltämä "Joululaulu", joka alkaa: "Koht' on joulu meillä taas, taivaan, taivaan rauha maas". Sanoittajaksi on merkitty Hertzberg (ilman etunimeä). Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansakoulua ja lastentarhoja varten. Ensimäinen vihko" (Otava, 1892, s. 13-14). Nuotissa on laulun melodia ja sanat. Säkeistöjä on kolme ja niistä muistittekin ensimmäisen ja kolmannen. Kolmas säkeistö alkaa: "Terve, ilta ihanin hyväin lasten kotihin". |
| Vanha satukirja |
980 |
|
|
|
Sinisen kannen ja lukijan täydennettäväksi jätetyn sadun perusteella ehdottaisin Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran korkeaa ja kapeaa kirjaa Unihiekkaa : hyvänyön satuja. Sen 70-luvulla ilmestyneissä ensimmäisissä painoksissa kansi oli valkoinen, mutta myöhemmissä painoksissa kansi oli sinipohjainen. Kirja päättyy satuun Meidän unihiekkaa, jonka alkuun on jätetty aukkoja lukijan täytettäväksi, ja varsinaisen sadun kertominenkin on jätetty lukijalle itselleen: "Kerrotaan itse iltasatuja. Ja niin _____________ alkoi kertoa. Hänen satunsa oli tällainen: Olipa kerran..." |
Kysy kirjastonhoitajalta