| Ovatko myös loppu- ja pronssiottelu pudotuspelejä, vai ovatko pudotuspelejä vain neljännesvälierät, puolivälierät ja välierät? |
388 |
|
|
|
Pudotuspelissä tai -kilpailussa hävinnyt kilpailija tai joukkue putoaa jatkosta. Loppu- ja pronssiotteluvaiheessa ei enää kilpailla jatkopaikasta, joten niitä ei voi pitää pudotuspeleinä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pudotuskilpailu |
| Mistä tulee sana haarniska? Mistä se juontaa juurensa? |
2103 |
|
|
|
Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mitenkähän meneekään sanat lauluun "silloin Pekka Naakka lensi tähtiin saakka"? |
1994 |
|
|
|
Laulun nimi on "Pekka Naakka" (kirjoitetaan joskus myös "Pekka-naakka") ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Kirsti Puhtila. Laulu alkaa: "Korkealla kalliolla tähtitorni on". Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Sitten Pekka Naakka lensi tähteen saakka..."
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 9 (s. 62).
Laila Halmeen esityksen voi kuunnella täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=WAJXUL7_ckQ
|
| Löysin Munoz Molinan Serafad-kirjasta häräntappoaseen. Liekö kääntäjä viitannut Härköseen vai härkätaisteluun? |
355 |
|
|
|
Vaikka kysymyksessä viitatussa Muñoz Molinan tekstikatkelmassa härkätaisteluviittaus tuntuisi todennäköisemmältä vaihtoehdolta, täytyy todeta Sefaradin suomentajan Tarja Härkösen tässä turvautuneen Anna-Leena Härkösen "oikeeseen häräntappoaseeseen" etsiessään sopivaa vastinetta alkuteoksessa käytetylle termille emborricado, jolla Muñoz Molinan romaanin kertoja luonnehtii kohtauksen härkätaistelijan miehistä kiihottuneisuuden tilaa. Alkuperäisen espanjankielisen tekstin mukaan tämä on karkea ja kansanomainen, lähes kadonnut ilmaus, eikä sitä sanakirjoista näyttäisi löytyvänkään. Asiayhteydestä sen merkityssisältö on kuitenkin verrattain helppo päätellä. Sefaradin englanninnoksessa esimerkiksi on päädytty varsin suorasukaiseen... |
| Kirjassa "Eräpäivä! Voimasanoja kirjastosta" sivulla 47 mainitaan päiväperhokirjallisuus. Mitä se tarkoittaa? |
310 |
|
|
|
Päiväperho(nen)-sanan kuvaannollisesta merkityksestä "nopeasti ohimenevä muoti-ilmiö" johdettu päiväperhokirjallisuus tarkoittaa hetkellisesti suosittua kirjallisuutta, jonka kysyntä laantuu nopeasti.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/päiväperhonen |
| Miksi sana "ortodoksinen" tulee sanoista, jotka tarkoittavat oikeaa ja katsomusta? Eikö yleensä kukin ajattele oman uskontonsa olevansa se oikea katsomus? |
627 |
|
|
|
Nimi ortodoksinen tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa oikein ylistävää (orthos = oikein, doxa = ylistää). Nimellään ortodoksinen kirkko haluaa viestittää, että se on itäisenä suuntauksena säilyttänyt oikeassa muodossa kristillisen alkukirkon apostolisen uskon.
Ortodoksien "oikein ylistäminen" liittyy siis ensisijaisesti alkukirkollisen perinteen korostamiseen ja siihen, että ortodoksinen kirkko katsoo jatkavansa alkukristittyjen jumalanpalvelusperinnettä.
Lähde:
Uskonnon käsikirja. Opintoverkko, 2009 |
| Miksi Suomessa ei ole Formula 1 -rataa? |
452 |
|
|
|
Kun Iittiin rakenteilla oleva KymiRing-moottorirata valmistuu (sen on kaavailtu tapahtuvan tänä vuonna, ja tammikuussa radan uutisoitiin olevan "noin 80-prosenttisesti valmis"), Suomessa ainakin periaatteessa on Formula 1 -rata. KymiRingin F1-soveltuvuuden selvittämisestä on jo sovittu ja F1-osakilpailun hakemisen edellytysten selvitystyö on käynnistetty. "Ensimmäistä kertaa voidaan aidosti sanoa, että meillä on mahdollisuus keskustella siitä, että tässä maassa voitaisiin ajaa Formula 1 tai vastaavan tyyppinen huippuluokan autourheilukilpailu", on markkinointiyhtiö AKK Sports Oy:n toimitusjohtaja Tatu Lehmuskallio hankkeesta todennut.
https://www.kymiring.fi/
Suomen F1-unelma elää - sarjan isot pomot antoivat rohkaisevan viestin: ”Heti... |
| Mikä on sukunimen Ulmanen alkuperä? Tarkoittaako se jotain? |
755 |
|
|
|
Vaikka Ulmasia tavataan jo 1500-luvulta peräisin olevissa asiakirjalähteissä, nimen alkuperälle ei ole löytynyt ehdottoman varmaa selitystä. Paikannimet ovat aina yksi mahdollinen alkuperä henkilönnimille, ja Ulmanen ja muut sitä lähellä olevat sukunimet (Ulmaja, Ulmala, Ulmonen) voivat olla hyvinkin olla peräisin jostakin maantieteellisestä nimestä. Esimerkiksi Suistamolla on Ulmalahti ja Sallassa Ulmapaljakka. Germaanilainankaan mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu: äänteellisesti Ulmaselle läheisiä ovat saksalaisperäisen miehennimen Uodalman lyhennysmuodot Ollman ja Ul(l)mann. Nimen merkitys saattaisi liittyä Etelä- ja Laatokan Karjalassa käytettyihin sanoihin ulmakka ja ulmakko, jotka tarkoittavat kylmähköä, pilvistä... |
| Onko vuoden 2000 jälkeen julkaistu suomeksi uskottomuutta ja/tai toisena naisena olemista käsitteleviä romaaneja? |
338 |
|
|
|
Aihepiiriin liittyviä romaaneja on vuosina 2000-2019 julkaistu niin paljon, että niiden luetteleminen tässä on mahdotonta. Kirjojen lajityypitkin vaihtelevat dekkareista viihteeseen ja vakavampaan pohdiskeluun. Tässä joitakin esimerkkejä ja lisäksi ohjeita siihen, miten voit hakea lisää kirjoja PIKI-verkkokirjastosta.
Rikosromaaneja:
Ekberg, Anna: Uskottu nainen (2019)
Ravilo, Hilkka: Kuolleet lehdet (2006)
Romanttista viihdettä:
Keyes, Marian: Naura, Claire, naura! (2000)
Moyes, Jojo: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä (2014)
Vuori, Kristiina: Elinan surma (2018)
Muuta kaunokirjallisuutta:
Coelho, Paolo: Uskottomuus (2014)
Huilaja, Janne: Kanootti (2018)
Marttinen, Annamari: Mitä ilman ei voi olla (2016)
Hämeen-Anttila, Virpi... |
| Onko PIKI-kirjastossa saksalaista kuluttajalehteä luettavissa? |
224 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjastoon tulee Test-lehti, jonka numerot ovat lainattavissa ja varattavissa. Varaaminen on maksutonta Tampereen sisällä, muihin kuntiin seuruvarauksen hinta on 2 e / kpl. Lehden kotisivut löytyvät täältä: https://www.test.de/.
Kangasalan, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken ja Ylöjärven kirjastoissa on asiakkaiden käytössä Pressreader-tietokanta, josta löytyy yli 7000 elektronista sanoma- ja aikakauslehteä yli 100 eri maasta. Näiden joukossa on mm. Haus & Garten Test ja Testjahrbuch. Asentamalla maksuttoman PressReader-sovelluksen (iPhone/iPad, Android, Windows, Blueberry) laitteelleen voi kirjastossa käydessä ladata siihen palvelun lehtiä kirjaston langattomassa verkossa ja ... |
| Haluaisin löytää runon Mirjami Lähteenkorva "poika ja kynttilä" |
893 |
|
|
|
Poika ja kynttilä sisältyy Lähteenkorvan vuonna 1945 julkaistuun esikoisrunokokoelmaan Hiljainen rukous. Sen lisäksi runo on mukana kahdessa Lähteenkorvan lyyristä tuotantoa yksiin kansiin kokoavassa valikoimassa: Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979). Näiden lisäksi Pojan ja kynttilän voi löytää kolmannesta Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (Tammi, 2000). |
| Mikä on "olla otsaa" sanonnan etymologia? |
2610 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset taustoittaa "olla otsaa" -sanontaa seuraavasti: Kun joku on riittävän röyhkeä tehdäkseen tai sanoakseen muiden mielestä kyseenalaisen asian, hänestä päivitellään takanapäin, että kuinka hänellä oli 'otsaa' tehdä niin. Otsa-sanonta löytyy myös saksasta (Stirn haben) ja ranskasta (avoir le front). Ruotsiksi sama ilmaistaan sanomalla 'olla vatsaa' (ha mage). Englanniksi ei röyhkeyttä ilmaista otsan vaan hermojen (have the nerve) tai jopa posken (have the cheek) kautta.
Lauhakangas ei varsinaisesti selitä sanonnan alkuperää, mutta joissain saksalaisissa lähteissä fraasille die Stirn haben on ehdotettu raamatullista alkuperää ja yhdistetty se Jesajan kirjan 48... |
| Etsin Pentti Saarikosken tekstiä, jonka muistan 70-luvulta Kauneus ja Terveys -lehdestä. Muistan hatarasti näin: ”Mitään muuta iloa kuin sinä minulla ei ole… |
342 |
|
|
|
Muisteltu Saarikosken teksti on Kauneus ja terveys -lehden numerossa 1/1970 julkaistu runo Vähän ennen lapseni syntymää. |
| Ovatko poliisi- ja huumekoirat sellaisia, että ne eivät pure ihmistä muuten kuin ohjaajan käskystä? |
364 |
|
|
|
Kaikki poliisin partiokoirat saavat ensin peruskoulutuksen ja sen jälkeen koulutuksen yhteen erikoisalaan (huumausaine- tai räjähdysaine-etsintöihin, ruumisetsintään tai palavien nesteiden etsintään). Peruskoulutuksen osa-alueita ovat hallittavuus, voimankäyttö, jäljestäminen, henkilöetsintä sekä esine- ja rikospaikkaetsintä.
Poliisiammattikorkeakoulun sivuilla kerrotaan seuraavaa: "Voimankäyttökoulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet käyttää koiraa voimankäyttövälineenä. Koiran tulee olla ohjaajansa hallinnassa, käydä kiinni käskystä ja irrottaa käskystä. Perusteiden kouluttamisen jälkeen harjoituksissa jäljitellään oikeita työtehtäviä sisä- ja ulkotiloissa."
Tässä on siis kyseessä voimankäyttö, jossa koira toimii ohjaajan käskyjen... |
| Koulussa 60-luvulla laulettiin laulua, jossa oli sanat: en tiedä, en kauniimpaa tiedä kuin sävelten maailma ihmeellinen. Mistähän laulusta on kyse? |
801 |
|
|
|
Nuotissa "Nuori kuoro. 1 : 20 laulua sopraano- ja alttoäänille" (Fazer, 1974, s. 19) on laulu, joka alkaa: "En tiedä, en tiedä, en kauniimpaa tiedä kuin sävelten maailman kauneus on". Laulun nimeksi on merkitty "Vanha urkukäsikirjoitus", säveltäjäksi "Tuntematon" ja suomenkielisten sanojen tekijäksi Erkki Pohjola. Nuotinnos on kolmiääninen. Nuotissa mainitaan myös, että Tapiolan yhteiskoulun kuoro esittää laulun levyllä "Tapiola laulaa" (SFLP8502). Muitakin levytyksiä on olemassa.
Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun alkuperäinen nimi olisi "Alter Spruch" ja alkuperäinen säveltäjä on anonyymi, mutta Paul Kickstat on jollakin tavalla myös osallistunut säveltämiseen, sillä hänet on merkitty toiseksi säveltäjäksi.... |
| Kenen taidemaalarin jääkiekkoaiheisen maalauksen singeeraus on MI 67 |
259 |
|
|
|
Ikävä kyllä en taiteilija- ja kuvataidehakemistoista onnistunut löytämään sopivaa ehdokasta etsityksi taiteilijaksi. |
| Voiko taistelukalaa pitää yhdessä kirsikkabarbien kanssa? |
798 |
|
|
|
Taistelukalan ja kirsikkabarbien yhteensopivuuteen ei voi antaa varmaa vastausta, sillä se riippuu kyseisten kalayksilöiden luonteesta. Taistelu- ja muiden huntueväisten kalojen kohdalla ongelmana on, että joidenkin lajien kalat saattavat vahingoittaa niitä nyppimällä niiden eviä. Monet barbikalat tunnetaan mahdollisina evien näykkijöinä, mutta kirsikkabarbeja ei pidetä tämän suhteen pahimpana lajina.
Taistelukalat viihtyvät toisaalta parhaiten hieman lämpimämmässä vedessä kuin kirsikkabarbit, joten lämpötilan suhteen akvaariossa on tässä tapauksessa tehtävä kompromissi.
Lähteet ja lisätietoa:
Sannan akvaariosivut: http://millia.aqua-web.org/tekstit/kalat/labyrinttikalat/taistelukala.htm
Varjo, Markku: Akvaarion perusopas (AquaGeo,... |
| Onko Victor Hugon runoa La Conscience suomennettu? Tarvitsisin siitä lopun: Et qu'on eut sur son front fermé le souterrain, L'oeil était dans la tombe et… |
286 |
|
|
|
Hugon lyriikasta on suomennettu vain joitakin yksittäisiä runoja, eikä La consicence valitettavasti näytä tähän harvalukuiseen joukkoon kuuluvan. |
| Milloin Irwin Goodman ja Vexi Salmi näkivät toisensa viimeisen kerran? Olen lukenut, että Salmi oli toivottanut Irwinille hyvää lomaa tämän oltua… |
630 |
|
|
|
Vexi Salmen ja Juha Rantalan Irwin Goodman : vain elämää -kirjan "Näin muistan" -osiossa Salmi kertoo käyneensä katsomassa Irwiniä sairaalassa päivittäin tämän lähes kaksi viikkoa kestäneen hoitokuurin aikana marraskuun lopulla 1990. Irwinin tapaninpäivään saakka kestäneen sairausloman aikana Salmi ja Goodman rakensivat tulevaisuudensuunnitelmia puhelimitse, mutta kasvotusten he eivät kaiketi enää Irwinin kotiuduttua tavanneet. Tapaninpäivänä 1990 Irwin lähti keikoille. Kahden viikon kiertämisen jälkeen hän sairastui ja kuoli jossakin "rajan ja Haminan välimailla" 14. tammikuuta 1991. |
| Mistä löytäisin 60-70 luvun lastenkirjan jossa päähenkilönä kissa joka halusi muiden eläinten ominaisuuksia ( esim norsun kärsän) joita sitten perhonen… |
696 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Marjatta Kurenniemen ja Arne Ungermannin Putti, joka ei ollut lintu eikä kala. Siinä taikoja tekevä A-bra-ka-da-bra-perhonen auttaa Putti-kissaa olemaan kaikkea muuta kuin tavallinen kissa... |
Kysy kirjastonhoitajalta