| Uskoiko Mika Waltari jumalaan? Hänhän kasvoi erittäin uskonnollisessa huushollissa, mutta lukeassani Sinuhea ajattelin, että tämän kirjan ei ole voinut… |
1194 |
|
|
|
Usko, uskonnot ja uskonnollinen kokemus ovat selvästi olleet Waltarille keskeisiä teemoja koko hänen elämänsä ajan. Kirjailijan lapsuudenkoti oli vahvasti kristillisen ihanteellisuuden värittämä (hänen isänsä Toimi Waltari oli pastori, "palavasieluinen idealisti"), ja syksyllä 1926 nuori Waltari kirjoittautui Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Seuraavan vuoden syyslukukaudella jo jätti teologian ja siirtyi opiskelemaan filosofiseen tiedekuntaan, pääaineenaan uskontotiede. Tämä vaihdos on jo sinänsä paljonpuhuva ja kiteyttää itseensä paljon Waltarin henkilökohtaisesta suhteesta uskoon ja uskonnollisuuteen: kirkollisen kristinuskon protagonistin asemesta hänestä tuli syrjästäkatsoja ja tarkkailija, jonka osaksi tuli vapain... |
| Mikä kappale mahtoi soida MTV3-kanavalta lauantaina 16.3.2019 tulleessa jaksossa, kun Christoffer Strandbergin esittämä sketsihahmo Nöpö-Felix tuli… |
1766 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Castle on a cloud" (ranskaksi "Château dans les nuages"), ja se on peräisin Claude-Michel Schönbergin säveltämästä musikaalista "Les misérables", joka perustuu Victor Hugon romaaniin "Kurjat". |
| Meiä veera erkki liikanen laulaa niin laulun sanat? |
1773 |
|
|
|
"Meiä Veera" -kappaleen suomenkielinen sanoitus löytyy vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osasta 101 (Musiikki Fazer, 1975, s. 3). Laulu alkaa: "Vot sie, veit miu kanat, kaikki rahat". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Erkki Liikanen. Laulun alkuperäinen nimi on "Arms full of empty", ja sen on säveltänyt Buck Owens, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen. |
| Keskiajan Suomessakin katolinen kirkko säänteli tarkoin avioliittoja, eikö? Mistähän löytäisin tarkkaa tietoa? Esim. jos avioparilla oli molemmilla… |
460 |
|
|
|
Tarkkaa tietoa yhteiskunnan ja kirkon välisistä suhteista Suomessa avioliiton ja vihkimiskäytännön näkökulmasta löytyy Jyrki Knuutilan väitöskirjasta Avioliitto oikeudellisena ja kirkollisena instituutiona Suomessa vuoteen 1629, joka lienee seikkaperäisin oikeus- ja kirkkohistoriallinen selvitys aiheesta. Osana tutkimustaan Knuutila erittelee ja esittelee 25 Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla ja reformaatioaikana käytössä ja voimassa ollutta avioestettä. Tärkein este lähisukulaisuus edellytti yhteisiä kantavanhempia, mutta toisaalta kanoninen oikeus omaksui roomalaisesta oikeudesta periaatteen kieltää avioliiton solmiminen adoption (laillisen sukulaisuuden) johdosta. Säännökset olivat kuitenkin roomalaisen oikeuden vastaavia... |
| Muistan, kun joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla esitettiin Suomessa piirrossarjaa nimeltä Lumottu maa. Sarjasta ei ole suomenkielistä Wikipedia-artikkelia… |
740 |
|
|
|
Vuosina 1997-98 tehdyn brittiläisen Enid Blyton's enchanted lands -televisiosarjan kaikki 26 jaksoa esitettiin MTV 3:n ohjelmistossa keväällä 1999. Ohjelmaa esitettiin tiistaisin kello 14.00, kussakin puolen tunnin mittaisessa lähetyksessä nähtiin kaksi jaksoa.
"Pidetyn lastenkirjailijan Enid Blytonin kahteen kirjasarjaan perustuva piirrossarja kertoo sisarusten Joen ja Franin seikkailuista uuden, maaseudulla olevan kotinsa ympäristössä. He löytävät lumotun metsän, jonka keskellä kasvaa mahtava taikapuu. Sen oksilla lapset kohtaavat kummallisia hahmoja ja pääsevät ihmeellisiin paikkoihin. Sarja on puhuttu suomeksi." (Katso 9/1999)
2.3. Leikkikalumaa. Talvimaa.
9.3. Kutiavan tädin maa. Ota mitä vain -maa.
16.3. Ajatusten maa.... |
| Silloin kun suuret kuolonvuodet olivat 1600-luvulla, varsinkin suomessa oli monena vuotena peräkkäin pahat katovuodet ilmaston viilenemisen vuoksi johtuen… |
1006 |
|
|
|
Juhani Kakkurin Tulivuoret : matkoja vulkaanien maailmaan yksilöi Seruan purkauksen Bandamerellä vuonna 1693 ja samana vuonna Islannissa sattuneen Heklan purkauksen erityisen kohtalokkaiksi maamme kannalta. Niitä seuranneet vuodet 1694 ja 1695 olivat epätavallisen kylmiä, ja katovuodet tappoivat neljäsosan maamme silloisesta väestöstä.
Vulkaaninen toiminta ei kuitenkaan yksin aiheuttanut 1600-luvun lopun nälkävuosia. Pohjois-Euroopassa vallitsi lähes koko vuosisadan ajan maanviljelykselle sangen epäedullinen kylmän ilmaston kausi halloineen ja toistuvine katovuosineen. Suomessa koettiin 1680-luvulla useita ankaria katoja, "jotka uhkasivat hävittää koko kansakunnan". Syksyllä 1690 saatiin hyvä sato, mutta se jäikin vuosikymmenen... |
| Vanha lastenkirja, jossa linnunpojat koulussa tikka opettajana. Toisella puolella aukeamaa loru ja toisella värikäs kuva. Löysin kannettoman kirjan… |
1606 |
|
|
|
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila. |
| Jatkosodan aikana suomalaisten miehitysalueella suljettiin keskitysleireihin 24 000 isovenäläistä. Onko tiedossa kuin moni keskitysleiriin suljettu kuoli… |
853 |
|
|
|
Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279.
Ensimmäiset internoitujen vapauttamiset tapahtuivat jo kesällä 1942. Vuoden 1944 alkuun meennessä leiriläisten määrä oli vähentynyt... |
| Mistä nimestä tulee nimenmuunnos Jusa ? |
1332 |
|
|
|
Jusa on alun perin Johanneksen kutsumamuoto, joka nykyisin tunnettaneen parhaiten Johanneksen muunnelmien kuten Juhan, Juhanin ja Jussin lempinimenä.
Viralliseksi etunimeksi Jusa annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1959.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön |
| Lueskelimme joskus 15 vuotta sitten lasten ”kauhurunokirjaa” jossa oli aakkosittain eri aiheisia runoja, mm. ”Dromedaari, tykkäätkö kyttyrää”, ”Bermudan kolmio… |
495 |
|
|
|
Kaivattu runokirja on Tuula Korolaisen Aaveaakkoset, eli, Haamuhetki kullan kallis (Tammi, 2000). |
| Miten seuraava Arthur Conan Doylen sitaatti teoksesta Baskervillen koira on suomennettu: "You may not yourself be luminous, but you are an extraordinary… |
460 |
|
|
|
Jaakko Kankaanpää on tulkinnut kysymyksen Doyle-katkelman seuraavasti: "Et ehkä itse loista valoa, mutta valo pääsee loistamaan sinun kauttasi."
Jälkisanoissaan Kankaanpää käy lyhyesti läpi Baskervillen koiran suomennoshistoriaa, ja huomauttaa, että Weilinin vuonna 1904 kustantama käännös lienee itse asiassa A. A. Fabritiuksen työtä (https://finna.fi). Samana vuonna ilmestyi myös vihkolukemistona J. H. Rosenqvistin kustantama "Aatami H:n" suomennos, josta Pohjalaisen kirjapaino Vaasassa julkaisi oman laitoksensa nimellä Kamala öinen kummitus. Tätä ei ikävä kyllä käytettävissäni ole.
Näistä kahdesta Doylen kirjan vuonna 1902 julkaistuun ruotsinnokseen perustuvasta varhaisesta suomenkielisestä versiosta Weilinin kustantama... |
| Missä Ollin pakinassa löytyy pitkä titteli "Yliesierikoisapulaisvaravaurioraivausvuorovarausratkaisupäällikkö" ja mistä tuon pakinakirjan saisi. |
3382 |
|
|
|
Pakina 'Arvonimi' löytyy esimerkiksi kaikki Ollin mustapartaispakinat yhteen kokoavasta kirjasta Mustapartainen mies herättää pahennusta (Otava, 1975). On hyvä huomata, että samannimiseen vuonna 1921 julkaistuun pakinakokoelmaan se ei sisälly. Sen sijaan se on mukana kirjassa Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1438326?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1935344?lang=fin |
| Missä teoksessa on alun perin julkaistu Kaarina Helakisan runo, joka alkaa "Yksinään lentämään ei kukaan opi ikänään..."? |
436 |
|
|
|
Runo löytyy Kaarina Helakisan satukirjan Antti Pantti Neliskantti matkalla maan ääriin (Weilin+Göös, 1979) yhdennestätoista luvusta ('Lentoon'). |
| Olen yrittänyt etsiä lasten kuvakirjaa, jossa tyttö syö paljon porkkanoita ja muuttuu lopulta itse hevoseksi. Samalla tekijällä oli monia muitakin… |
336 |
|
|
|
Tiukka kasvisruokavalio porkkanoineen saa tytön muuttumaan hevoseksi Babette Colen kirjassa Virma Laukkanen (Kustannus-Mäkelä, 1994). |
| Mistä olette saanut Ministerin lomapäivät - näytelmän kirjoittajaksi Valborg Rekola, kun se on Verner Rekola. |
312 |
|
|
|
Virhe juontaa juurensa Suomen kansallisbibliografia Fennicaan. Ministerin lomapäivissä - kuten muissakin Verner Rekolan teoksissa - tekijäksi on merkitty V. Rekola, ja jostakin syystä joku on tulkinnut tämän samaksi henkilöksi kuin Valborg Rekola (o.s. Liljeström). Pyrkimys yhtenäistää henkilöiden nimet tietokannoissa hakujen yksinkertaistamiseksi on tässä valitettavalla tavalla kääntynyt itseään vastaan, kun kaksi kiistatta eri henkilöä on erheellisesti niputettu yhteen.
|
| Etsin lastenkirjaa, jossa on vaaleanpunasiipinen lepakko, joka pelkää pimeää. Googlettamalla en monella hakusanalla löytänyt (ei ole kyseessä lili-lepakko … |
370 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Gerda Wagenerin Vamppu Vampyyri pelkää pimeää (Lasten keskus, 1996). Liisa-tytön avustuksella Vamppu pääsee eroon pelostaan ja sen vaaleanpunaiset siivet alkavat tummua. |
| Näin jossain jotta Lennart Vapaavuoren kirja Salmikämpän pojat olisi voittanut jonkun nuorten kirjan palkinnon vuonna 1952. Nyt en löydä mistään tuota tietoa… |
351 |
|
|
|
Salmikämpän pojat sai keväällä 1952 Nuorten kirjan palkinnon.
Vuonna 1946 perustettu Nuorten kirja ry (nykyään Suomen nuorisokirjailijat ry) on pyrkinyt parantamaan lastenkirjailijoiden toimintaedellytyksiä myöntämällä kirjallisuuspalkintoja ja järjestämällä apurahoja. Ensimmäisen palkintomäärärahan yhdistys sai WSOY:lta vuonna 1946 ja sen turvin sai alkunsa vuosittain parhaasta nuorisoromaanista jaettava Topelius-palkinto. Seuraavana vuonna Nuorten kirjan käytössä oli myös Valistukselta saatu määräraha. Otava liittyi palkintorahojen lahjoittajien joukkoon 1950 ja Tammi 1955. Näin syntyneen palkintojärjestelmän puitteissa yhdistys kykeni vuosittain jakamaan 3-4 palkintoa parhaista lasten ja nuorten kirjoista. Lennart Vapaavuoren... |
| Miten seuraava sitaatti on suomennettu Oscar Wilden teoksessa Dorian Grayn muotokuva? "The world is changed because you are made of ivory and gold. The curves… |
705 |
|
|
|
Kai Kailan (1963) suomentamana kysymyksen Wilde-sitaatti kuuluu seuraavasti: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Huultesi kaaret kirjoittavat historian uudelleen." Jaana Kapari-Jatta (2009) on tulkinnut kohdan jokseenkin samoin: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Sinun huultesi kaaret kirjoittavat historian uusiksi." Helmi Setälän (1906) ja Aarne Nopsasen (1947) suomennoksia ei valitettavasti ole käytettävissäni. |
| Jos joutuisi sellaiseen tilanteeseen, että ei ole mahdollisuutta saada ravintoa ja kuolisi ravinnon puutteeseen, millaista on kuolla tällä tavalla? |
2284 |
|
|
|
Tiede-lehden numeron 3/2013 Kuka tietää -osastossa professori ja sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki vastasi kysymykseen "Mihin nälkään kuoleva kuolee?". Mustajoki selvitti nälkäkuoleman fysiologiaa seuraavasti:
Jollei energiaa ja muita ravintoaineita tule ruoasta, ne otetaan omista kudoksista. Eniten saa rasvakudoksesta ja lihaksista, mutta puutteen pitkittyessä ihminen alkaa "syödä" omia elimiään, mikä johtaa ongelmiin. Kun painosta on syöty 40-50%, kuolema on lähellä. Kuolinsyy vaihtelee yksilöstä toiseen.
Nälkiintymisen loppuvaiheessa useat elimet alkavat olla niin heikkoja, ettei kokonaisuus enää toimi. Silloin kuolema johtuu "monielinvauriosta". Usein kuolema kohtaa jo sitä ennen. Vaikea yleisinfektio voi viedä hautaan... |
| Millainen ohjelma oli Kosti Kotirannan juontama Sanaleikki ja minä vuosina sitä esitettiin? Tarkoitan siis, että millaiset olivat ohjelman säännöt ja… |
543 |
|
|
|
Lapsille tarkoitettu Sanaleikki alkoi keväällä 1984 ja ohjelmaa tehtiin vuoteen 1988. Kosti Kotiranta oli mukana syksystä 1984 saakka. Hänen juontaja-aikanaan ohjelma toteutettiin tanskalaisen esikuvansa mukaisena. Luku-, kirjoitus- ja päättelytaitoa edellyttävässä visailussa ratkottiin ristisanatehtävää lauluin, loruin, kuvin ja filminpätkin annetuin vihjein. Täytettävän ruudukon vaakariveille kerättiin avainsanoja, ja ratkaisusana muodostui tietylle, joka kerta erikseen määrätylle pystyriville.
Sanaleikki teki pikaisen paluun televisioon keväällä 1992, minkä jälkeen sitä jatkettiin vielä Musikaalisena sanaleikkinä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/27/kosti-kotiranta-arvuutteli-asioita-lasten-sanaleikissa |
Kysy kirjastonhoitajalta