Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7245 osumaa haulle. Näytetään tulokset 2381–2400.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tampereella kohistaan Leninin patsaasta, kertoi ajankohtaistoimittaja Ylen ykkösaamussa 22.6. haastatellessaan Virossa työskentelevää toimittajaa Viron… 463 Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen. Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948....
Etsin Kaarina Maununtyttärestä kuningas Eerikistä kertovaa balladia. Laulu alkaa: sydämeen jo kaunehimman Hämeen suvi Suomeen saapui kukkineen. Siellä kaunis… 948 Laulu "Kaarina ja kuningas" alkaa: "Sydämeen jo kaunehimman Hämeen suvi Suomen saapui kukkineen". Laulussa Kaarina käy puistoon, ei kirkkoon. Laulun on säveltänyt Hugo Ingelius (1853-1899) ja tämän sanoituksen on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen ovat levyttäneet Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen. Tämä sanoitus sisältyy vihkoseen ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä”, osaan 32 (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1958). Laulun alkuperäinen nimi on "Kung Erik" ja sanoittaja Carl Snoilsky. Siihen on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus, joka alkaa: ”Viirit liehuu, venhot vettä vierii” tai ”Viirit liehuin venhot vettä vierii”. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 8 se on nimellä "Erik soittaa...
Mummini s.1911 lauloi laulua, jonka alku meni näin: Nimeni on minun Riika, en ole mikään vanhapiika. Ikäni on viiskaks ja Eemeli sanoo, et oot kun laps. Aina… 588 Laulu on Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama "Vanhanpiian polkka". Se alkaa: "Nimeni on minun Riika, enk' oo mikkään vanhapiika." Laulu sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21 ja nimellä "Vanhanpiijan polkka" nuottiin Salomaa, Hiski: "Hiski Salomaa" (Fazer FM05803-2). Sen ovat levyttäneet Hiski Salomaan lisäksi ainakin Ritva Oksanen ja yhtye Hiskias Möttö & Mojakka. Hiski Salomaa: Vanhanpiian polkka YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=nMyxqeDFGLU Hiskias Möttö & Mojakka: Vanhanpiian polkka YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=ow6cfMy-oT0    
Mistä lastenlaulusta on kyse ja miltä levyltä se mahdollisesti löytyisi, oletettavasti olen kuullut sen joskus 80-luvun lopulla, laulun parin säkeistön sanat… 360 Laulun nimi on "Panama" ja se alkaa: "Täällä Panamassa kerran tapasin mä hauskan herran." Sävelmä on panamalainen kansansävelmä, johon sanat on tehnyt Esa Helasvuo. Laulu sisältyy nuotteihin Helasvuo, Pirjo: "Soiton iloa : bändisoiton perusteet" (Otava, 1998), "Musisoiden. 1-2" (Otava, 1991) ja "Koulun musiikki. 1-2, Musisoiden" (Otava, 1990). Nämä ovat alakoulun oppilaille tarkoitettuja oppikirjoja. En löytänyt laulua miltään äänitteeltä Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi), Yleisradion Fono-tietokannasta (www.fono.fi), Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi) enkä Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi). Kuitenkin kahden viimeksi mainitun...
Äitini sanoi, että koulussaan laulettiin Kaarlo Kramsun sanoittamaa runoa Ilkka. Löysin, että laulun on säveltänyt Alice Tegnér ja laulu olisi kirjassa… 370 Kaarlo Kramsun runoon, joka alkaa ”Viel’ elää Ilkan työt”, löysin kolme eri sävelmää. Kaikkien laulujen nimi on ”Ilkka” ja säkeistöjä on 13. Joistakin nuoteista osa säkeistöistä on jätetty pois.   Alice Tegnérin sävelmä sisältyy ainakin seuraaviin nuotteihin: Kansanopiston laulukirja : nuottipainos (8. uud. p.; Otava, 1947) Parviainen, Lauri: Koulun laulukirja : oppikoulupainos (WSOY, 1944) (säkeistöt 1-5) Koululauluja (toimittanut Otto Kotilainen; WSOY, 1924) (säkeistöt 1-5) Maamiehen laulukirja (toimittanut Pekka Puhakka; Valistus, 1923) Suomen nuorison laulukirja (6. uud. p.; WSOY, 1921)   Lauri Ikosen sävelmä sisältyy ainakin seuraaviin nuotteihin: Pesonen, Olavi: Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset...
Olen kuullut, että Erna Tauron ja Tove Janssonin Höstvisan osallistui Ylen johonkin kilpailuun ja tuli kolmanneksi. Mitähän ne ”paremmat” laulut olivat? 778 Kansallisbiografian artikkelin mukaan Erna Tauro osallistui 10.11.1965 Yleisradion järjestämään laulukilpailuun kahdella teoksella, joista toiseksi sijoittui "Den gamla brudkläderskan" Evert Huldénin sanoihin ja kolmanneksi "Höstvisan" Tove Janssonin sanoihin. Kilpailun voitti Kari Rydmanin laulu "Mitä sanoisin sinulle tänään". Kilpailusta on hieman erilaisia tietoja eri lähteissä. Kirsti Gaddin artikkelin mukaan Yleisradio järjesti tämän laulelmakilpailun vuonna 1967 ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi ja "Brudkläderskan" kolmanneksi. Myös "Stora sångboken" -nuotin mukaan kilpailu järjestettiin vuonna 1967 Cay Idströmin aloitteesta ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi. Boel Westinin kirjoittamassa Tove Janssonin elämäkerrassa...
Välimeren ympäristössä puhaltaa monenlaisia paikallisia tuulia, jotka tunnetaan omilla nimillään, esim. meltemi Kreikan saaristossa, mistral Rankan alueella,… 612 Tutkimastani meteorologisesta kirjallisuudesta en löytänyt mainintoja erikseen nimetyistä kotimaisista paikallisluonteisista tuulista. Sen perusteella vaikuttaisi siltä, että meillä tavataan vain ns. yleisiä tuulia. Yritin lähestyä aihetta myös kielitieteen kautta, mutta yhtä laihoin lopputuloksin. Tuuli näyttää kaiken kaikkiaan olevan verrattain vähän käsitelty aihe tietokirjallisuudessamme.
Saako Suomessa antaa lapselle nimen, jossa on vierasperäisiä kirjaimia, esim. ø, ñ, ž, ü? 792 Etu- ja sukunimilakimme ovat viime vuosina muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmiksi: aiempi vaatimus kotimaisen nimikäytännön mukaisesta nimestä on lieventynyt säädösmuutosten myötä "vakiintunutta nimikäytäntöä vastaavaksi". Poikkeusperusteet mahdollistavat sellaisenkin nimen valinnan, joka ei täytä tätä ehtoa "jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa kyseisessä valtiossa vakiintunutta etunimikäytäntöä". Periaatteessa vierasperäisiä kirjaimia sisältävän nimen antaminen on siis mahdollista – ei kuitenkaan täysin ilman perusteita. Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi tarkistaa, löytyykö ajateltua nimeä...
Sana "tuko" 257 Tuko on typen vanha nimitys. Ihmisen ravinnon sisältämä typpi tulee pääosin proteiinista, eli ravintoaiheisissa tekstiyhteyksissä tukon voi tämän yhteyden kautta katsoa viittaavan nimenomaan proteiineihin eli valkuaisaineisiin. Anna Ekbergin kirja Mitä meidän on syötävä? (Karisto, 1911) jakaa ravintoaineet "elimellisiin" (orgaanisiin) ja "epäelimellisiin" (epäorgaanisiin). Näistä elimelliset aineet jaetaan edelleen tukopitoisiin ja tukottomiin. "Tärkeimmät tukopitoiset aineet ovat: albumini, fibrini ja kaseini. Tukottomia ovat: hiilihydraatit ja rasva", Ekberg kirjoittaa Anna Kurimon suomentamana. Ekbergillä albuminin toinen nimitys on munanvalkuaisaine, fibrini on syyaine ja kaseini on...
Luin lukiossa suomalaisen runon hirvestä, joka taisi esiintyä siinä jonkinlaisena myyttisenä metsän valtiaana. Voisitteko auttaa minua löytämään kyseisen runon… 815 Löytämistäni kotimaisista hirviaiheisista runoista lähimmäs metsän valtias -teemaa osunee Larin-Kyöstin Sokea hirvi, joka säkeissään kuvailee hirveä esimerkiksi näin: "Muinoin metsän kuninkaana / kulki kemppi kruunu päässä / sadat salot riistamaana -- ". Sokean hirven voi lukea esimerkiksi seuraavista kirjoista: Eläinrunojen kirja Larin-Kyösti, Korpinäkyjä : toinen sarja Larin-Kyösti, Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946 Muita tunnettujen kotimaisten lyyrikoiden hirvirunoja: Viljo Kajava, Hirvi Kirsi Kunnas, Legenda Marja-Leena Mikkola, Hirvi odottaa talvea Lauri Pohjanpää, Haavoitettu hirvi Matti Rossi, Hirvilähde Tommy Tabermann, Hirvien kapina
Keksin uuden tv-ohjelmaformaatin. Voinko jotenkin suojata ideani ennen kuin lähden esittelemään sitä tuotantoyhtiöille? 589 Tekijänoikeuden suojan kohteena on kirjallinen, suullinen tai taiteellinen teos – itsenäinen ja omaperäinen luovan työn tulos. Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Suojaa eivät saa teoksen aihe, juoni, idea tai tietosisältö – ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Näin ollen esimerkiksi ideat, joille tv-formaatit perustuvat, eivät saa tekijänoikeussuojaa. Tv-formaattiin voi kuitenkin sisältyä myös tekijänoikeussuojaa saavia teoksia kuten lavasteet, musiikki ja käsikirjoitus (katso esim. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3). Lähteet: Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä Tekijänoikeuden ABC Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3
Vahoissa Siionin virsissä on Esa Ruuttusen mukaan teksti/säkeistö: "Sinut päivä on mustaksi polttanut, mutta niin olen sinuhun mielistynyt, etten sun rumuuttas… 293 Sanat ovat virrestä Ah, etkö sä huoli mun kihloistani, sen viimeisestä säkeistöstä: 5. Sun mustaksi päivä on polttanut, / kun yks olet ahdistetuista, / vaan niin olen sinuhun rakastunut, / etten sinun rumuuttas muista. / Sä syntinen olet ja saastainen, / vaan mielellän' anteeksi annan sen, / kun vain sinut omaksi saisin. – Siionin virret (Herättäjä-yhdistys, 1958)
Joskus 90-luvulla kuuntelin Pinokkio-satukasettia, jossa ääninä olivat Leena Uotila, Leo Lastumäki ja Heikki Kinnunen. Tässä tarinassa Pinokkio veistetään ja… 441 Leena Uotilan, Leo Lastumäen ja Heikki Kinnusen esittämä Pinocchio oli itsenäinen osa kasettisarjaa, jossa julkaistiin kuunnelmaksi sovitettuja satuja "jännittävin äänitehostein" höystettynä. Muita samassa sarjassa ilmestyneitä kasetteja olivat esimerkiksi Kolme pientä porsasta, Prinsessa Ruusunen ; Hannu ja Kerttu, Saapasjalkakissa ; Tuhkimo ja Tulukset.
Olen huomannut, että varsinkin monissa vanhemmissa pop/rockmusiikkikappaleissa esiintyy paikoitellen ja joissakin kohdin eräs tietty soitin/ääniefekti, jonka… 150 Soitin on latinalaisamerikkalaisiin lyömäsoittimiin erikoistuneen Latin Percussion -yhtiön perustajan Martin Cohenin kehittelemä "vibraslap". Se syntyi, kun rumpali Bob Rosengarden pyysi Cohenia kehittämään soittimen, jolla voisi korvata perinteisen hevosen leukaluusta tehdyn ja kalkkarokäärmeen kalistuksen tavoin ääntelevän tehostesoittimen. Latin Percussion täytti 50 vuotta! | Riffi Percussion How To: Vibraslap w/ Mark Shelton - YouTube
Etsin varhaisnuoruuteni lempikirjaa, jota luin n. 15-17 vuotta sitten useaan otteeseen. Kirja oli kotimainen, ja siinä suomalainen teinityttö päätyi lähtemään… 263 Menevä sinkkutäti ottaa 14-vuotiaan Lauran mukaansa riemulomalle Riminille toipumaan keuhkoputkentulehduksen kurimuksesta Asta Ikosen kirjassa Luokan makein lomaromanssi.
Kuinka pian hotelli Ritzistä lähdön jälkeen tapahtui prinsessa Dianan kuolemaan johtanut auto-onnettomuus? 303 Henri Paulin ajama Mercedes lähti hotelli Ritzin takaovelta kello 00.20, onnettomuus tapahtui muutamaa minuuttia myöhemmin, 00.23–00.24. Tina Brownin Dianan tarina tyytyy määrittämään vain ajankohdan, jolloin Henri Paul ajoi tunneliin: "Pont d'Alman tunneliin syöksyy 23 minuuttia yli puolenyön auto kyydissään maailman kuuluisin nainen." Sarah Bradfordin Diana : tuntematon prinsessa ajoittaa itse törmäyshetken: "Kello 00.23, kolme minuuttia Ritzistä lähdön jälkeen, Mercedes karkasi kuljettajan käsistä ja paiskautui ajoratojen välissä olevan betonipylväikön kolmanteentoista pilariin." Donald Spoton Diana : viimeinen vuosi määrittää ajankohdan hetkelle, jona auto pysähtyi törmäyksen jälkeen: "Auto kimposi vielä...
Hengellinen laulu alkaa sanoilla ”Mä muukalainen maassa”. Kyse ei ole Lasse Heimosen laulusta. Mistä löytyisi ainakin laulun sanat? 847 Alkusanoilla "Mä muukalainen maassa" löysin kolme laulua. Hjalmar Braxénin toimittamassa nuotissa "Harpunsäveliä : sovitettuja sopranolle, altolle, tenorille ja bassolle. 1" (Hjalmar Braxén, 1888) laulu "Kotini" alkaa: "Mä muukalainen maassa tääll' olen koditon".  Säkeistöjä on neljä. Jokainen säkeistö päättyy: "Kotin' on taivaassa". Laulukirjan sanapainoksessa "Harpunsäveliä : kokoelma virsiä ja hengellisiä lauluja yhteistä ja yksityistä hartautta varten" (17. tarkistettu painos; Suomen vapaakirkko, 1949) laululla ei ole nimeä. Sanoja on hiukan muutettu. Esimerkiksi laulu alkaa: "Mä muukalainen maassa oon täällä koditon". Laulun tekijätietoja ei mainita kummassakaan julkaisussa. "Harpunsäveliä"-laulukirjasta on useita...
Mitkä ovat tavallisimmat syyt siihen, että henkilöllä on osoitteena poste restante? 3818 Poste restante -osoitetta käyttävät muun muassa henkilöt, joilla ei ole vakituista osoitetta tai muuta mahdollisuutta vastaanottaa postilähetyksiä. Erityisesti asunnottomat ovat suosineet poste restante -palvelua. Tilapäisesti poste restante -osoitetta voi käyttää, jos on tarve vastaanottaa postia muussa kuin kotiosoitteessa esimerkiksi matkan aikana. Syyksi poste restante -osoitteen käyttöön on esitetty myös halua pysytellä viranomaisten tavoittamattomissa, velkojien välttelyä ja tarkoituksellista tukikikkailua. https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/vastaanottaminen/postin-jakelu/post… https://yle.fi/uutiset/3-10780419 https://yle.fi/uutiset/3-10635971 Turun Sanomat: Tuhannet elävät ilman osoitetta - Uutiset - Turun Sanomat (ts.fi)
Mitä tarkoittaa sana vakki (vaki)? On ainakin kadunnimessä vakintie. 1644 Ruotsin fack-sanaan (ja edelleen saksan sanaan Fach) pohjautuva vakki voi tarkoittaa hyllykön, pöydän tms. lokeroa, kuivaushyllykköä tai pientä kuivaus- t. säilytyshuonetta. Esimerkiksi tiilivakki on 'hyllyillä varustettu tiilien kuivauskatos'. Vakkilistat ovat '(hyllyn, kaapin) laatikoiden välissä olevat kannatuslistat'. Toisaalta, Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Vakkilan kylän nimen on arveltu sisältävän karjalaisilla käytössä olleen ortodoksisen ristimänimen Vakko(i). Sukunimi Vakkilainen on nähty asukkaannimijohdoksena kylän nimestä. Vakkila esiintyy myös henkilönnimenä ja Huittisissa on Vakkilanmaa-niminen kylä. Siellä tunnetaan yhä sukunimi Vakki. Nämä nimet...
Kenestä tulisi kuningas, jos Charles ja William kuolisivat? 1334 Kuninkaaksi Walesin prinssin (Charles) ja Cambridgen herttuan (William) jälkeen tulisi seuraavana perimysjärjestyksessä oleva prinssi George. Jos prinssi George olisi yhä alle 18-vuotias, nimitettäisiin sijaishallitsija siihen saakka kun hän täyttää hallitsijalta vaaditun 18 vuoden iän. Sijaishallitsijaksi tulisi ensimmäinen perimysjärjestyksessä Georgesta seuraava 18 vuotta täyttänyt. Mikäli sijaishallitsijaa valittaessa joku sivuutetaan virallisessa perimysjärjestyksessä alaikäisyyden vuoksi, hän astuu alkuperäisen sijaishallitsijan paikalle heti 18 täytettyään, mikäli prinssi George on yhä alaikäinen. Tällä hetkellä ensimmäinen yli 18-vuotias prinssi Georgen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan perimysjärjestyksessä on...