| Mistä on peräisin kannustusta tai jopa kunnioitusta tarkoittava sana hurraa? |
951 |
|
|
|
Kyseessä on useisiin kieliin ja kulttuureihin lainautunut kulkusana, jonka alkuperä on kiistanalainen. Vaikka se nykyisin tunnetaan erityisesti ilonilmauksena, on mahdollista, että sen alkuperä on vanhassa sota- tai kehotushuudossa (unkarin huj-reá, turkin ura 'iske', persian kehotushuuto hyökkäykseen hurrā). Alkulähteeksi on esitetty myös muinaisyläsaksan verbiä hurren, 'liikkua nopeasti'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K |
| EevaLiisa Mannerin tuotantoon rakennetussa teatteriesityksessä TTT jäi mieleeni kohta:".....sääli niitä, jotka kulkevat ilman taakkaa" tms. Taakka- sana kai… |
173 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla ensimmäinen runo Tämä matka -kokoelmaan sisältyvästä sikermästä Kambri : sarja merestä ja eläimistä.
"Tulla tyhjäksi ja luopua – / miten raskas on vaellus ilman taakkaa, -- " (s. 20)
Säälin ja taakan yhdistelmää en Mannerin tuotannosta onnistunut löytämään. Ajatus säälistä tulee vastaan ainakin kokoelman Niin vaihtuvat vuoden ajat päättävän Seferis-sikermän neljännessä runossa (Uni kietoi sinut).
" -- sääli heitä jotka kärsivällisesti odottavat / kadoksissa mustien laakeripuiden ja raskaiden plataanien alla -- "
"Sääli tovereita, jotka jakoivat kieltäymyksemme ja hikemme -- " (s. 64) |
| Minkä maalainen Ira Hammermannin isä oli ja onko hänen äitinsä suomalainen? Muistelen joskus kuulleeni, että hänen isänsä olisi ollut diplomaatti, mutta… |
5035 |
|
|
|
Katso-lehdessä 11/1993 julkaistussa haastattelussa Ira Hammermann mainitsee isänsä toimineen Elimäellä kunnaneläinlääkärinä.
Suomen eläinlääkärit 1971 -matrikkelin mukaan Jakob (Jackie) Herman Hammermann syntyi Helsingissä 13.7.1928. Hän oli naimisissa kahdesti. Hänen lapsistaan vuonna 1967 syntynyt Ira Susanne on hänen toisesta avioliitostaan, jonka hän solmi vuonna 1966 kirjeenvaihtaja Dinah Birgitta Manuelin kanssa. "Gitta" oli syntynyt Helsingissä 29.10.1945. Helsingin Sanomissa 15.9.1977 julkaistun kuolinilmoituksen mukaan Jackie Hammermann kuoli äkillisesti 13.9.1977.
Kotilääkäri 9/2020 -lehden haastattelun mukaan Iralla oli myös pikkusisko [Sharon], joka oli "alle kahden" perheen isän kuollessa. |
| Etsin erästä kirjaa. Kansi on sininen, kirjailija on suomalainen mies. Sukunimen alkukirjain aakkosten loppupuoliskolta. Kirja kertoo Helsinkiläisestä miehestä… |
234 |
|
|
|
Kuulostaa kovasti siltä, että kaivattu kirja voisi olla Tuomas Vimman Toinen (Otava, 2005) – olkoonkin, että kansi on vihreä ja takakannen sitaatissa muotikonsultaation hinta on kuusisataa euroa alkavalta tunnilta. |
| Miten vaaleahöyheniset linnut voivat pitää koko ajan höyhenyksensä puhtaana, niin että se ei ole koko ajan likaisen näköinen? Kun kuitenkin käsitän, että… |
1274 |
|
|
|
Linnut käyttävät tuntikausia päivässä höyhenpeitteen ja sulkien sukimiseen ja puhdistamiseen. Useimmilla linnuilla höyhenten hoitoon kuuluu kylpy, sukiminen ja rasvaus. Sukimalla poistetaan pintaloisia, likaa ja vanhentunutta sukimisrasvaa. Rasvaa erittää lintujen ainoa varsinainen ihorauhanen, pyrstön tyvessä oleva rasva- eli uropygiaalirauhanen. Sukiessaan linnut levittävät sen öljymäistä eritettä kaikkialle höyheniin. Rasvarauhanen on erityisen hyvin kehittynyt vesilinnuilla. Eritteellä on ilmeisesti useita tehtäviä. Se pitää höyhenet kimmoisina ja kosteina sekä suojaa niitä liialta kastumiselta. Ranta- ja vesilinnuilla se tekee höyhenpeitteestä likipitäen vedenpitävän.
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 4,... |
| Olen sellaista kappaletta etsinyt, en ole löytänyt mistään mutta kappale on jostain vuodelta 1989 kotimainen kappale joka menee näin: Auringossa makaan… |
317 |
|
|
|
Hannu Seppäsen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Rantakalliolla" alkaa: "Auringossa lojun rantakalliolla edessäni lipuu optimistijolla". Kappale sisältyy esimerkiksi Hannu Seppäsen cd-levylle "Rahan takia" (Hanuri & Hattu, 1992). |
| Kuka päättää kirjaston kirjat? |
316 |
|
|
|
Kirjastolaki vastuuttaa kirjaston kokoelmien kartuttamisen ja hoitamisen kunnalle. Kunnan- ja kaupunginkirjastot päättävät itse, miten ne järjestävät aineistojen valinnan. Yleensä käytännön valinnat tekee kirjaston koosta riippuen yksi tai useampi kirjaston työntekijä, ja työtä ohjaavat kirjastossa sovitut valintaperiaatteet. Uuden aineiston valitseminen, samoin kuin vanhentuneen tai tarpeettomaksi käyneen poistaminen, on osa kirjastoammatillista työtä.
Kirjastot ottavat vastaan myös hankintaehdotuksia asiakkailta.
Esimerkkejä valintaperiaatteista:
Helsingin kaupunginkirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Helsingin_kaupunginkirjaston_kokoelmal…
Tampereen kaupunginkirjasto: https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/... |
| Missä Simpsonien jaksossa esiintyy toinen Homer Simpson -niminen hahmo, joka muistaakseni on fiktiivinen poliisi? |
177 |
|
|
|
Homer Simpson -niminen poliisisarjan hahmo esiintyi The Simpsons -sarjan 10. tuotantokauden jaksossa Homer to the Max. Jakso esitettiin ensimmäisen kerran Suomessa 29.10.2000 nimellä Homerista Max.
Lähteet:
Simpsons Wiki: https://simpsons.fandom.com/wiki/Homer_to_the_Max
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_televisiosarjan_Simpsonit_jaksoi… |
| Onko totta, että Juice Leskinen ei oikein nauttinut opiskelustaan kieli-instituutissa? Ihan kuin hänen elämäkerrassaan olisi annettu näin ymmärtää, kuin… |
938 |
|
|
|
Leskisen kieli-instituuttiaikaa varjostaneet ongelmat vaikuttavat kummunneen hänen yleisestä auktoriteettivastahankaisuudestaan, problemaattisesta suhteestaan oppilaitoksen rehtoriin Roland Freihoffiin ja sivukielen saksan opintoihin. Juice ei välttämättä erityisesti nauttinut tai ollut nauttimatta opinnoistaan, vaikka arvelisinkin hänen suhtautuneen positiivisesti ainakin englannin kielen opintoihinsa. Jos häntä jokin ahdisti, se on mitä todennäköisemmin ollut oppilaitosinstituutio sinänsä, ei niinkään yksin kieli-instituutti.
Juankoskelta muuttaneelle maalaispojalle Tampere näyttäytyi ensimmäisenä syksynä "hetkittäin hyvinkin masentavana mestana", mikä on epäilemättä saattanut heijastua hänen opintoihinsa ja hänen... |
| Kuoliko Matti Ahteen isä Matin ollessa 13-vuotias? Uskon kyllä tähän, mutta netistä löytyy myös tietoa, että olisi kuollutkin vuonna 1983, eli huomattavasti… |
300 |
|
|
|
Matti Ahde oli 13-vuotias 1958–59, joten Geni.comin 1983 täsmää paremmin sen suurpiirteisen ajoituksen kanssa, jonka hän muistelmissaan antaa Risto Ahteen kuolemalle: "Isäni kuoli 1980-luvun alussa -- vähän alle kuusikymmentävuotiaana." – Matti Ahde & Timo Hakkarainen, Matti Ahde : sähkömies (s. 351) |
| Konelan 30-vuotisjuhlanäyttely |
177 |
|
|
|
Konelan 30-vuotisjuhlanäyttely oli Messukeskuksessa Helsingissä 31.3.-3.4.1977. |
| Milloin Matti Ahde muutti pois Oulusta? |
162 |
|
|
|
Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK)... |
| YLE Areenassa mainittin "Peuron talon taistelu", noin 20km Juntusrannasta, vuonna 1940. Ilmeisesti ainoa kahakka Suomen armeijan ja Kuusisen… |
319 |
|
|
|
Peuron talon tapahtumia käsitellään esimerkiksi Seppo Kämäräisen toimittamassa kirjassa Talvisodan toiset kasvot : rajan kansa pystykorvakiväärin ja rotanhäntäpistimen välissä 1939–1940 (Myllylahti, 2011).
"Kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, jäi Suomussalmella evakuoimatta yli 1600 siviiliä. He jäivät hyökkäävän Puna-armeijan valtaamalle alueelle. Alkoi outo vaihe maamme historiassa. Osa näistä siviileistä vangittiin omiensa ilmiantojen perusteella ja tuomittiin, osa ryhtyi yhteistoimintaan neuvostovallan kanssa."
"Seppo Kämäräisen kirja Talvisodan toiset kasvot perustuu sota-ajan tapahtumiin ja tuo uutta tietoa itäisen Suomussalmen kansan katkerista vaiheista. Kirjasta löytyy muun muassa kuvaus, kun suomalaiset... |
| Luin kirjan jonka nimeä en enää muista, mutta haluaisin kovasti lukea sen uudelleen. Kirjaan oli kiedottu kaksi tarinaa. Tarina sijoittuu englantiin,… |
262 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Kate Mortonin Salaisuuden kantaja.
Salaisuuden kantaja | Kirjasampo |
| Löytyykö mistään kuvia millainen Nokian virta oli Melon voimalaitoksen kohdalla ennen sen voimalaitoksen rakentamista, siis 1960 luvulla tai ennen ? |
309 |
|
|
|
Esimerkiksi Nokian kauppalan kustantamassa kuvateoksessa Nokia sanoin ja kuvin (1956) on kaksi kuvaa Melon kapeikosta, toinen kesällä (s. 12), toinen talviasussa (s. 13).
"-- vuonna 1955 saatiin rakennuslupa voimalan rakentamiseen. Melon kytkinkenttä rakennettiin vuonna 1960, mutta itse voimalan rakentamiseen päästiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin [Suomen Kaapelitehdas Oy:n ja Nokia-yhtiön] fuusion suomin resurssein." – Jussi Koivuniemi, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle (s. 421)
"Melon voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 1968. Kun ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön viime heinäkuussa, oli töitä Melossa tehty tasan kolme vuotta. Toinen... |
| Jos minä, nykysuomalainen, matkustaisin aikakoneella esim. 1500-luvun Suomeen, ymmärtäisinkö sen aikaisten ihmisten puhetta? Jos tarvitsisin tiedustella… |
700 |
|
|
|
Vuoden 1570 paikkeilla Suomessa on arvioitu asuneen noin 300 000 henkeä. Enemmistö puhui suomen murteita, pieni osa ruotsalaismurteita. Sivistyskielinä olivat aateliston ruotsi, papiston latina ja useiden porvarien taitama saksa. Sitä suomen kielen kehitysjaksoa, joka alkoi myöhäiskantasuomesta ja päättyi 1540-luvulla, kun Mikael Agricola julkaisi enimmät teoksensa, kutsutaan varhaissuomeksi. Tuosta ajanjaksosta ei ole olemassa suomeksi kirjoitettuja dokumentteja. Vanhan suomen kaudeksi sanotaan sitä suomen kielen vaihetta, joka alkoi ensimmäisten suomenkielisten kirjojen ilmestymisestä 1540-luvulta. Tältä ajalta ovat peräisin ensimmäiset säilyneet yhtenäiset suomenkieliset käsikirjoitukset.
Käsitykset siitä, millaista puhutun... |
| Löytyykö jostain tietoa vuosien 1987-1989 Vatevan messujen ajankohdista? |
190 |
|
|
|
Vatevan messut kansainvälistyivät ja muuttuivat vuonna 1987 Pohjoismaisiksi muotimessuiksi. Niistä ensimmäiset avautuivat 27. tammikuuta 1987. Vuonna 1989 messuilla oli ensimmäistä kertaa mukana näytteilleasettajia myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Messupäivät vuosina 1987-89: 27.-29.1.1987, 24.-26.8.1987, 26.-28.1.1988, 22.-24.8.1988, 31.1.-2.2.1989, 22.-24.8.1989.
Lähde:
Helsingin Sanomat |
| Islantilainen sarja Yövuorossa (jatko-osat päivävuorossa/vankilavuorossa) ihastutti kovin. Onko sitä saatavilla mistään suomenkielisin tekstein? |
995 |
|
|
|
Ikävä kyllä, näyttää siltä, että tätä tv-sarjaa ei ole saatavilla suomeksi tekstitettynä tallenteena sen paremmin kirjastoista kuin kaupallisilta toimijoiltakaan. |
| Mikähän on kirjan nimi: II maailmansodassa orvoksi jäänyt pieni juutalaispoika kätkeytyy suohon. Italialainen sotilas löytää hänet ja vie manttelinsa alla… |
189 |
|
|
|
"Suopojasta" kertova kirja on Anne Michaelsin Kivenkantajat.
Kivenkantajat | Kirjasampo |
| Hyvä kirjastonhoitaja! Hakusessa on lasten kuvakirja, jota luin lapsena 90-luvulla. Siinä oli iso hiiriperhe, jonka lasten piti etsiä eri värisiä esineitä. Eri… |
281 |
|
|
|
Etsitty kirja on Lars Rudebjerin ja Dan-Erik Sahlbergin Hiirosen perheen värikestit (Lasten parhaat kirjat, 1991), jonka suomeksi riimitteli Hannele Huovi. |
Kysy kirjastonhoitajalta