Sana "tuko"

Kysytty
8.6.2022

Vanhoja 1800-luvulta olevia kirjoja lukiessa tuli vastaan kummallinen sana jolle en omalla etsimisellä löytänyt nykyajan vastinetta. Sana on "tuko" joka taivutettiin tu'osta jne., ja kyseessä on jokin ravintoaine. Kirjassa oli taulukoita eri ruoka-aineista ja niiden ravinnepitoisuuksista, eli rasva, hiili, vesi ja tuko. Taulukon mukaan tukoa on paljon mm. kapakalassa, maitotuotteissa, pavuissa ja erityisesti kukkakaalissa, kun taas mm. hedelmissä vähän. Itsellä on vähän epäilys että se olisi proteiini koska "valkuaisaineet" mainittiin omalla nimellään. Kirjassa esiintyneet muut vanhat sanat selvisivät helpommin, mutta tämä jäi mysteeriksi.

Vastaus

Vastattu
9.6.2022

Tuko on typen vanha nimitys. Ihmisen ravinnon sisältämä typpi tulee pääosin proteiinista, eli ravintoaiheisissa tekstiyhteyksissä tukon voi tämän yhteyden kautta katsoa viittaavan nimenomaan proteiineihin eli valkuaisaineisiin.

Anna Ekbergin kirja Mitä meidän on syötävä? (Karisto, 1911) jakaa ravintoaineet "elimellisiin" (orgaanisiin) ja "epäelimellisiin" (epäorgaanisiin). Näistä elimelliset aineet jaetaan edelleen tukopitoisiin ja tukottomiin. "Tärkeimmät tukopitoiset aineet ovat: albumini, fibrini ja kaseini. Tukottomia ovat: hiilihydraatit ja rasva", Ekberg kirjoittaa Anna Kurimon suomentamana. Ekbergillä albuminin toinen nimitys on munanvalkuaisaine, fibrini on syyaine ja kaseini on juustoainetta. Albumiini, fibriinit ja kaseiini ovat kaikki proteiineja eli valkuaisaineita.

1920-luvulle tultaessa tuko on jo jäänyt pois orgaanisten ravintoaineiden jaottelusta. Carl Tigerstedtin ja Katri Laineen Ruokatalous-kirjan (WSOY, 1927) ravinto-oppia käsittelevä osuus luettelee elimellisiin ravintoaineisiin kuuluvaksi "munanvalkuaisaineet, rasva-aineet ja hiilihydraatit". Typpi on mukana enää näiden sisältämien alkuaineiden luettelossa: "Hiilihydraatit ja rasva-aineet sisältävät hiiltä, vetyä ja happea. Munanvalkuaisaineet sisältävät paitsi näitä alkuaineita vielä typpeä sekä usein sitäpaitsi myöskin rikkiä ja fosforia."

Lähteet:
Uusi tietosanakirja kahtena osana. Jälkimäinen osa: Hibbing-öölanti
Anna Ekberg, Mitä meidän on syötävä?
Carl Tigerstedt & Katri Laine, Ruokatalous
Liika proteiinin syönti kuormittaa puhdistamoita ja rehevöittää Itämerta – Typen määrä pääkaupunkiseudun jätevesissä noussut "radikaalisti" vuodesta 1999 (yle.fi)

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.