| Etsin joululaulua joka alkaa sanoin "Koko Beetlehem nyt loistaa", erityisesti sen nuottia ja sanoja. Mistä löytäisin? Alunperin espanjalainen laulu löytyy myös… |
385 |
|
|
|
Suomenkielisellä nimellä "Koko Beetlehem nyt loistaa" (tai "Koko Betlehem nyt loistaa") en löytänyt tästä joululaulusta nuottia enkä sanoja. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi. Sen ovat levyttäneet Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit.
9.1.2024:
Korjaan vastaustani, sillä laulun alkuperäinen nimi on "Brincan y bailan", ei "Pero mira cómo beben". Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa". Suomenkieliset sanat voi kuunnella Iin Laulupelimannien äänitteeltä ”Joulukuusella : joululauluja ja -runoja” (Iin Laulupelimannit, 2015), joka on lainattavissa Iin kirjastosta.
Alkuperäisellä nimellä ”... |
| Kuka muistaa sanat sellaiseen kappaleeseen jossa on mm. "Pieni, tyhmä dolli, miksi minut hylkäsit, kun ventovieraan, sä tiellä kohtasit." ja lopussa : "et… |
370 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Tuhma Dolly". Se alkaa: "Yksin jäin ystäväin". Sävelmä on kansansävelmä, johon sanat on kirjoittanut Pertti Reponen. Muistamassasi kohdassa lauletaan pienestä tuhmasta Dollysta. Kappaleen on levyttänyt Finntrio vuonna 1964. Se sisältyy esimerkiksi Finntrion cd-levylle "Ei koskaan selvin päin", joka on ilmestynyt "20 suosikkia" -sarjassa (Fazer Records, 1996). Sanat sisältyvät nuottiin "Tuhma Dolly" (Westerlund, 1964, REW3655), joka on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa Helsingissä. Kummastakaan paikasta sitä ei siis saa kotilainaan. |
| Miten ja milloin Suomen eri kansallispukujen ulkonäkö on alunperin päätetty? |
217 |
|
|
|
Kansallispuvut ovat uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista, ja niistä ensimmäiset on koottu 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pukuja kokosivat kansatieteen ja pukuhistorian tutkijat ja asiantuntijat. Vuonna 1979 perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto, ja vuodesta 2010 tehtävää on hoitanut Suomen kansallispukukeskus.
Tarkempaa tietoa löytyy Suomen käsityön museon sivuilta: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/suomen-kansallispukukeskus/kansalli…
Suomalaiset kansallispuvut -sivusto: http://www.kansallispuvut.fi/index.htm |
| Etsin erityisesti nukke- tai pehmoleluaiheisia kirjoja |
170 |
|
|
|
Kun haussa on mahdollisimman pitkä lista kirjoja, suosittelen hyödyntämään tässä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokantaa, josta voi hakea lasten- ja nuortenkirjallisuutta erilaisin ehdoin. Useimpien kirjojen tiedoista löytyy myös lyhyt kuvausteksti, josta voi päätellä, miten merkittävää osaa nuket tai pehmolelut tarinassa esittävät.
Tässä linkit valmiisiin hakuihin.
Nukkeaiheisia lasten- ja nuortenkirjoja: https://bit.ly/3j8cNTr
Pehmoleluaiheisia lasten- ja nuortenkirjoja: https://bit.ly/3uVqwj8
Aikuisten kaunokirjallisuutta:
Burton, Jessie: Nukkakaappi (Otava, 2017)
Davys, Tim: Amberville : paluu alamaailmaan (Tammi, 2009)
Mikkonen, Sari: Ihmisen poikaset (WSOY, 2000)
Stevens, Amanda: Nukketyttö (dekkari) (HarperCollins,... |
| F. E. Sillanpää sai ensimmäisenä (yhä ainoana) suomalaisena kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Nobel-päivänä joulukuussa oli jo sota-aika. Järjestettiinkö silloin… |
434 |
|
|
|
Vuoden 1939 kirjallisuuden Nobel-palkinto jaettiin varsin pelkistetyin menoin. Näin tapahtumaa kuvaili kirjailija itse: "Tilaisuus oli tällä kertaa kovasti epävirallinen – tai oikeastaan se oli hyvinkin virallinen, sillä se oli järjestetty Ruotsin Akatemian viralliseen kokoushuoneistoon, Börssitaloon, mutta mitään kuninkaallisia enempi kuin muitakaan honoratiores siellä ei ollut – muita kuin iso joukko Akatemian jäseniä ja minä itse." (F. E. Sillanpää, Hauskimmat muistoni Ruotsista. – Suomen Kuvalehti 22/1940)
Seikkaperäisesti Sillanpään Nobel-palkintoa ja siihen liittynyttä Ruotsin matkaa kuvailee Anna von Hertzenin kirja F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939–40. |
| Onko ilmassa bakteereja jos ihmisiä tai eläimiä ei ole lähettyvillä? |
367 |
|
|
|
Bakteereja on kaikkialla: ne kuuluvat laajimmin levinneisiin eliöihin. Niitä on ilmassa, vedessä ja maassa, ja ne lisääntyvät kaikkialla missä niille on tarjolla hajottamiseen, mädättämiseen tai käymiseen soveltuvaa materiaalia.
Ihmisten ja eläinten lisäksi erilaiset luonnolliset tekijät siirtävät bakteereja ilmakehään: tuulet ja myrskyt, tulipalot ja tulivuorenpurkaukset nostavat ilmakehään pölyä ja sen mukana mikrobeja. Varovaisenkin arvion mukaan ilmaan joutuu vuosittain 40 000–1 800 000 tonnia mikrobeja.
Louis Pasteur oli ensimmäisiä, jotka havaitsivat ilman sisältämät mikrobit. Hän osoitti, että jos steriili kasvatusliuos pääsee tekemisiin ilman kanssa, siihen ilmaantuu mikrobikasvua, mutta jos ilman pääsy liuokseen estetään, liuos... |
| Miksi englantilaiset pitävät päässään jouluna "hassuja, värikkäitä paperisia hattuja ?" Juontaako tapa jostain historiallisesta tapahtumasta, vai mistä on… |
657 |
|
|
|
Brittien paperihatut ovat perua muinaisten roomalaisten Saturnalia-juhlasta ('Saturnus-jumalan juhlat'), jota vietettiin 17.–23. joulukuuta ja joka oli sikäläinen vastine meikäläiselle joululle: "silloin oli pöydässä ruokaa ja maassa rauha, ja ihmisten kesken vallitsi hyvä tahto, lahjoja annettiin ja saatiin eikä töitä tarvinnut tehdä kenenkään".
"Saturnalia-juhlat olivat alun perin yksipäiväiset, mutta niin suosittu oli Saturnuksen juhlinta, että juhlat kestivät parhaimmillaan 7 päivää. Yksi syy juhlinnan suosioon lienee ollut se, että Saturnalia-juhlat olivat ainoa ajankohta jolloin Roomassa sai julkisesti pelata uhkapelejä. Kotona juhlinnassa keskityttiin rentoon yhdessäoloon kulta-ajan tasa-arvoisessa hengessä, paitsi että isännät... |
| Miksi Sibeliuksen Jääkärimarssissa lauletaan : ...sotahuutomme HURMATEN maalle soi, vaikka p.o. HURRATEN maalle soi? Ja miksi lauletaan ... ei ennen UHMAMME… |
456 |
|
|
|
Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä.
Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy... |
| Mitä tarkoittaa hatsata? Voiko se tarkoittaa esim pettämistä, lyömistä, polttamista? |
1538 |
|
|
|
Stadin slangissa hatsaaminen on tupakan tai huumesavukkeen polttamista; imaisu savukkeesta on hatsi(t). Muilla murrealueillamme sana on saanut sellaisia merkityksiä kuin repiä, riepottaa ja rohmuta. Karjalan kannaksella sitä on paikallisesti (Koivisto) käytetty hartsaamisen vastineena.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen murteiden sanakirja | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) |
| Villieläimet juoksivat ympyrää jokin viikko (?) sitten. Sitä ihmeteltiin mediassa kovasti. En muista mitkä eläimet tai missä.... Olisiko ollut lumisessa… |
193 |
|
|
|
Käytöksellään kummastusta herättäneet eläimet olivat kiinalaisia lampaita. Yhdessä tapahtumapaikan 34 lammasaitauksesta lampaat alkoivat yhtäkkiä kävellä ympyrää –muutama lammas aloitti, loput seurasivat ja lauma jatkoi kiertämistään tauotta kahdentoista päivän ajan.
Sadat lampaat kävelivät tauotta 12 päivää pelkkää ympyrää Kiinassa - MTVuutiset.fi
|
| Näin talvella on alkanut taas allergikkona mietityttämään ilmankosteus niin sisällä kuin ulkonakin. Olen aina ollut siinä käsityksessä, että lämmin ilma sitoo… |
301 |
|
|
|
Talvella lämmityskaudella huoneilma on melkein aina kuivaa. Korkea sisälämpötila lisää huoneilman kuivuutta. Mikäli huoneilma on kuivaa, lämpötilaa kannattaa hieman alentaa. Näin myös kosteus lisääntyy. | Huoneilman kosteus - Hengitysliitto
Kolme erilaista kosteusmittaa: Ei se lämpö vaan se kosteus | Systemair
Microsoft Word - Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa I.docx (valvira.fi) |
| Mikä elokuva? Äiti ja tyttö ovat puistossa(?) ja tyttö juoksee tielle ja meinaa jäädä auton alle, äiti ehtii pelastamaan tytön, äiti herää sairaalasta (?) ja… |
364 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Nelosella 17.11.2001 esitetty Colin Buckseyn Painajaisten kadut (Nightmare street, 1998).
Nightmare Street | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Nightmare Street (TV Movie 1998) - IMDb |
| Minulla on vain yksi kopioitu artikkeli kirjasta jossa esiteltiin kuuluisten naiskirjailijoiden teoksia. Tekijöinä oli kaksi suomalaista naista ja kirja… |
165 |
|
|
|
Kirja voisi olla Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002). Sivuilla 227–229 on Françoise Saganin Tervetuloa, ikävä -romaania käsittelevä kirjoitus. Tapolan lisäksi kirjaa ovat olleet toteuttamassa Sara Heinämaa (jälkisanat) ja Terhi Hannula (kirjallisuusluettelo). |
| Etsin kirjaa, jossa päähenkilö muistaakseni asuu lastenkodissa. Eräänä päivänä hän herää ja huomaa, että kaikki muut henkilöt ovat kadonneet. Jossain kohtaa… |
216 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Roope Lipastin Terveisin Robinson Saarinen (WSOY, 2010).
Terveisin Robinson Saarinen | Kirjasampo |
| Minna Canthin näytelmässä "Kovan onnen lapsia" Silja laulaa näin: "ois makia maailma jää. Mun sielun päänänsä Täält’ pyrkii ylös vielä. Kanss’ mielen etsii… |
271 |
|
|
|
Canthin näytelmässään siteeraaman virren voi kokonaisuudessaan lukea esimerkiksi 1800-luvulla käytössä olleesta Suomalaisesta wirsi- ja ewankeliumikirjasta, jossa se on virsi numero 274.
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, sühen sopiwain kappalten kanssa ... - Google-kirjat |
| Ingeborg Bachmann: Kolmaskymmenes vuosi (WSOY 1964). Novellikokoelma. Minkä nimisiä novelleja kokoelma sisältää? |
223 |
|
|
|
Ingeborg Bachmannin Kolmaskymmenes vuosi sisältää viisi novellia: Nuoruus eräässä Itävallan kaupungissa, Kolmaskymmenes vuosi, Kaikki, Wildermuth, Undine lähtee.
Kolmaskymmenes vuosi | Anders-kirjastot | Finna.fi |
| Kenen runo on "Kaksi hautaa"? |
198 |
|
|
|
Kaksi hautaa -niminen runo löytyy ainakin V. A. Koskenniemen tuotannosta. Kolmiosainen runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Latuja lumessa (WSOY, 1940). |
| Muistahan Rajajoen rautatie/kävelysillan, jonka toisella puolella oli Neuvostoliitto. Muistelen kuuulleeni, että Talvisodan puhjetessa sillan yli hyökkäsi… |
443 |
|
|
|
"Muutamia minuutteja ennen seitsemää saapui rajakersantti Lauri Kuittu vartiopaikalleen Rajajoen sillalle. -- Sillalle tultuaan Kuittu ihmetteli, ettei toinen vartiomies Hätönen ollutkaan siellä. No, hän hoitaisi tehtäviä siihen saakka yksin. Samassa Kuittu vilkaisi Neuvostoliiton puoleiseen päähän siltaa: Sinne oli tullut toistakymmentä venäläistä sotilasta ja upseeri, joka marssi keskelle Rajajoen siltaa kelloaan katsellen. Kuittu huomasi kuinka sotilaat kohottelivat kivääreitään ja tunsi olevansa maalitauluna. -- Sitten Kuittu huomasi punaupseerin menevän miestensä luo ja sanovan näille jotakin. Tämän jälkeen jotkut sotilaista amnpuivat ilmaan laukauksia. Aivan kuin varoitukseksi."
"Nyt Kuittua vietiin. Salamannopeasti hän syöksyi... |
| Lainasin Hgin pääkirjastosta (Pasila) joskus vuosituhannen vaihteessa ohuehkon englanninkielisen kirjan, joka käsitteli (muun muassa?) 1950-luvun… |
250 |
|
|
|
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla vuonna 1999 julkaistu David Seedin kirja American science fiction and the cold war : literature and film.
American science fiction and the Cold War | Itä-Suomen yliopisto | Finna.fi |
| Olen kuullut Ernos-yhtyeen kappaleesta "Ei paljon puutu onnestain" alkuperäisestä poikkeavan version, jossa rytmi on enemmän reggaemainen kuin alkuperäisessä… |
471 |
|
|
|
Erno Lindahl levytti uuden tulkinnan Ei paljon puutu onnestain -kappaleesta vuonna 1982 julkaistulle sooloalbumilleen Erno. Se julkaistiin myös levyltä julkaistun Mikset voi mua uskoa -singlen B-puolena. "Reggae-rytmi istuu hyvin vanhaan 'Ei puutu paljon...'-kappaleeseen", vakuutti Juhani Aalto Folk & country -lehteen 3/1982 kirjoittamassaan levyarvostelussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…; |