Suomen Pankin kirjasto

Rahapolitiikka, raha, rahatalous, valuuttakurssit, inflaatio, hinnat, keskuspankit, Suomen Pankki, Euroopan keskuspankki, rahoitustarkastus.

Viimeisimmät vastaukset

72 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Terve! Osakeyhtiön kaikki osakkeet omistaa yksityishenkilöt. Mitä yhtiö hyötyy taloudellisesti pössikurssin noususta ja mitä vahinkoa laskusta? 319 18.2.2020 Oheisessa linkissä todetaan, että voiton tuottaminen osakkeenomistajille on yleensä osakeyhtiön tarkoitus pitkällä aikavälillä. Tähän sisältyy myös osan voitosta sijoittaminen investointeihin, joitten tarkoituksena on tuottaa voittoa osakeyhtiölle pitkällä aikavälillä, ei pelkästään yksittäiselle osakkeenomistajalle lyhyellä aikavälillä. Näin ollen kurssin lasku heikentää pitkän aikavälin tavoitetta ja kurssin nousu parantaa sitä. Lisätietoja oheisesta linkistä.  https://www.minilex.fi/a/voiton-tuottaminen-osakeyhti%C3%B6n-tarkoituksena Suomen Pankin ekonomisti täydensi vastausta lisäksi seuraavasti:  ”Yhtiön etu” voi olla hankala käsite, ja menee melko filosofiseksi. Voiko yhtiöllä, joka ei ole tietoinen toimija, olla jokin etu? Yhtiö...
Ilja Repinin taulu "Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille" valmistui v.1891. Tsaari Aleksanteri III maksoi siitä 35000 ruplaa. Paljonko… 757 4.2.2020 Ruplan arvo vaihteli suhteessa markkaan vuoden 1891 aikana seuraavasti: 100 ruplaa markoissa vuonna 1891: MAX 304,00 MIN 238,00 keskiarvo 279,15 vuoden viimeinen  248,00  Keskiarvolla Ilja Repinin taulu oli  279,15*35 000 ruplaa = 97 702,50 markkaa vuonna 1891. Rahanarvolaskurin mukaan 97 702,5 mk 1891= 443 500,00 euroa 2020. http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN Summa kuvastaa ainoastaan suuruusluokkaa, sillä kuten todettua, ruplan ja markan suhde vaihteli voimakkaasti vuoden 1891 aikana eikä meillä ole tietoa siitä, milloin taulu myytiin.  
Kuinka erotan vuoden 1953 markasta, onko kyseinen markka rautaa vai niklattua rautaa. Ovat täysin samanlaisia, myös painon mukaan. 221 20.1.2020 Tuukka Talvion Suomen Rahat -kirjan mukaan rautarahat nikkelöitiin vuodesta 1953 alkaen tummumisen ja ruostumisen ehkäisemiseksi. Rahapaja, joka rahat painoi, oli VM:n alainen ja lisätietoja halutessa yhteyttä voi ottaa VM:n kirjaamoon.
Teen opinnäytetyötä kulutusluotoista, velkaantumisesta ja pankkien sekä rahoituslaitosten hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä. Ajankohtaisia lukuja löytyy,… 284 27.12.2019 Erkki Kontkasen Pankkitoiminnan käsikirjasta (uusin painos vuodelta 2015) sivulta 97 alkaen löytyy tietoa luottoriskin ja laajemmin pankkipalveluiden hinnoittelusta. Kontkasen mukaan lainojen hinnoittelussa on useita vaikuttavia tekijöitä, mutta riskin aiheuttama pääoman vaateen kasvu on tärkein hinnoittelua ohjaava elementti. Pankkitoiminnan käsikirja löytyy esim. Helmet-kirjastoista.  Kotitalouksien velkaantumisesta yleisemmin löytyy useita julkaisuja Suomen Pankin julkaisuarkistosta, esim. https://helda.helsinki.fi/bof/discover?rpp=10&etal=0&query=korot+pankkitoiminta&scope=/&group_by=none&page=6&filtertype_0=issued&filter_relational_operator_0=contains&filter_0=  ja https://helda.helsinki.fi/bof/...
Ostaako EKP osto-ohjelmassa keskuspankki obligaatioita markkinoilta, vai ostetaanko velka suoraan julkiselta sektorilta? Suomen pankin sivuilla mainitaan, että… 122 16.12.2019 Asia on, kuten kysymyksessä arvelit eli julkisen sektorin velkakirjoja ostetaan vain jälkimarkkinoilta. Sen sijaan yksityisen sektorin velkakirjoja voidaan ostaa sekä ensi- että jälkimarkkinoilta. Ensi- ja jälkimarkkinoiden ero on selitetty esim. Pörssisäätiön sivuilla https://www.porssisaatio.fi/?s=j%C3%A4lkimarkkinat&cat=-54&submit=Haku.  
Etsin tietoa suomalaisen asuntorahoituksen historiasta. Esimerkiksi: Kuinka paljon kilpailutus on lisääntynyt? Milloin korkokattoa on aktiivisesti alettu… 120 30.8.2019 Hei, Kiitos tiedustelusta Suomen Pankin kirjastolta.   Voit etsiä aineistoa Suomen Pankin kirjaston verkkokirjastosta sekä Suomen Pankin julkaisuarkistosta. Asuntomarkkinoista ja luotoista löytyy julkaisuja mm. PTT:ltä (Pellervon taloustutkimuslaitokselta) ja Tilastokeskukselta.   Ohessa muutamia teoksia: Katsaus kotitalouksien velkaantumiseen Suomessa vuosina  1994-2004 /Hyytinen, Ari ; Putkuri, Hanna; Taipalus, Katja. Helsinki,$c2007. Suomen Pankki. Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto. Työpaperi ;1/2007   Kansan osake :suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet /Esko Nurmi, Laura Puro, Martti Lujanen. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet [Helsinki] :Suomen Kiinteistöliitto ry,[2017]   Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys...
Ainakin 1960 ja aiemmin syntyneillä vaikuttaisi olevan mielikuva että omaa tilinumeroa ei kannata muille kertoa. Onko tässä jokin vinha perä, eli onko joskus… 387 25.2.2019 Tietoja pankkien toiminnasta voi kysyä esimerkiksi Finanssiala ry:stä. Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä http://www.finanssiala.fi/pankkiturvallisuus/Sivut/tunnistaminen.aspx. Myös mm. Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisäinformaatiota: https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/asiakkaan-tunnistaminen-ja-tunteminen/.  Pankkien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä löytyy esim. Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/.
Kangas seteli 25 mk, jossa teksti: ZUR 700 JÄHRIGEN 1221 - 1921 JUBILÄUMSFEIJER. Onko tällaisesta enemmän tietoa? 160 18.9.2018 Hei, Pikaisella etsinnällä näyttää siltä, että kankaisia seteleitä on tehty erityisesti Saksassa (pellavastaan tunnetusta) Beilefeldissa. Google-haulla "Bielefeld Cloth Notgeld" löytää lisää tietoja. Erityisen arvokkaita nämä kankaiset setelit eivät käsittääkseni ole, mutta mielenkiintoisia kappaleita toki. Ystävällisin terveisin
Liitteenä on valokuvia kahdesta kuparikolikosta 1940-luvulta. 25 penniä vuodelta 194?, viimeinen numero puuttuu. 50 penniä vuodelta 1942. Arvopuolelle meisti… 297 12.9.2018 Hei, Kirjastomme keskittyy lähinnä talousalan kirjallisuuteen. Rahoja koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä numismaatikkojen puoleen. Linkistä http://www.numismaatikko.fi/index.php/jasenet/jasenyhdistykset löydät yhdistysten yhteystiedot. Ystävällisin terveisin
Pankin tapahtumat 29.2.2002 ovatko papereissa näkyvät summat euroja vai markkoja? 371 8.6.2018 Näkemättä juuri näitä täsmällisiä papereita on vaikea arvioida, ovatko summat markkoja vai euroja. Halutessasi voit ottaa yhteyttä Suomen Pankin viestintään joko sähköpostilla osoitteeseen info(at)bof.fi tai puhelimitse numeroon 09 183 2626 (palvelunumero avoinna arkisin klo 9:30-15:30).
Saksan ja suomen markan vaihtokurssi 1934 405 23.4.2018 Hei, Suomen Pankin Rahamuseon nettisivulta löytyy laskuri, jolla voi verrata sekä rahan arvoa vuosittain, että valuuttojen historiallisia arvoja. Laskuri löytyy osoitteesta http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN. Jos asettaa vuodeksi 1934, yhdellä Saksan markalla on saanut 17,76 silloista Suomen markkaa. Lisätietoja voit löytää myös Suomen Pankin vuosikirjasta vuodelta 1934 https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/9265. Ystävällisin terveisin Sini
Haluaisin tiedustella olisiko teillö kirjastoissa mahdollisesti olemassa kauppatieteitä käsitteleviä kirjoja opiskelijalle? 151 17.4.2018 Hei, Kyllä meiltä löytyy taloustiedettä käsitteleviä kirjoja. Pääset etsimään aineistoa tästä linkistä: https://bof.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome. Tästä linkistä: https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/yleisopalvelut/kirjasto/ löydät ohjeet asiakkaaksi rekisteröitymiseen. Ystävällisin terveisin Sini
Saako kirjastoissa tai muissa julkisten palveluiden tiloissa mainata kryptovaluuttoja. Jos ei, mitkä lait/säännöt sen kieltävät? 276 30.1.2018 Hei, kannattaa olla suoraan yhteydessä lähikirjastoon, kirjastoilla on erilaisia käyttösääntöjä.
Löysin laatikosta vanhan laskun. Kyse on helmikuussa 2000 maksetusta vero Nokian osakkeista. Maksun saaja Uudenmaan verovirasto, maksoin veroa v.2000 4 438… 637 4.7.2017 Oletan nyt, että kyseinen vero on osakkeiden myynnistä maksettu luovutusvoittovero. Luovutusvoitto eli tuttavallisemmin myyntivoitto lasketaan tällaisella kaavalla: luovutushinta – (hankintameno + varainsiirtovero) – voiton hankkimisesta koituneet menot = myyntivoitto Myyntivoitto on pääomatuloa. Pääomatuloveroprosentit eri vuosille voit löytää esimerkiksi Veronmaksajat- sivuston lopussa olevasta taulukosta. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet… Voit maksamasi veron perusteella päätellä, mikä on ollut alkuperäinen myyntivoittosi. Tästä ei tietysti voi vielä suoraan päätellä kuinka paljon Nokian osakkeita olet omistanut. Myyntivoittosi kun on riippunut osakkeiden arvosta silloin kun olet hankkinut ne,...
Minkä arvoinen 20 pennin kolikko vuodelta 1963 joku leima vuosiluvun edessä? 1570 10.12.2015 Tarkan hinnan saa viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten. Hintoja voi myös etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta: http://www.snynumis.fi/ ja http://www.numismaatikko.fi/
Ruplan arvo 1940 - 1945 Dollarin arvo 1940 -1945 1527 7.12.2015 Dollarin kurssi oli vuosina 1940-1945 49,35 (1 dollari = 49,35 mk). Ruplaa ei noteerattu Suomessa sodan aikana eikä se siis ollut vaihdettava valuutta. Neuvostoliitossa 5,3 ruplaa oli 1 dollari. Vanhoja Suomen Pankin valuuttakursseja löytyy mm. täältä: http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/tutkimukset/keskustelualoitteet…
Minne suomalaiset 2 ja 1 senttiset menevät, jos ne eivät ole Suomessa käytössä vai lähetetäänkö ne ulkomaille? 1118 26.2.2015 Suomen Pankin verkkosivuilta (http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/pages/defa…) voi lukea, että vaikka nämä pikkukolikot eivät ole Suomessa laajassa käytössä (koska hinnat pyöristetään lähimpään viiteen senttiin), kyseiset kolikot ovat virallisia maksuvälineitä, eikä niitä siten ole tarvis minnekään lähettää. Kauppias voi kieltäytyä ottamasta niitä vastaan, mutta asiasta täytyy ilmoittaa etuovella. Tämä lienee harvinaista eli jos lompakkoon on näitä pikkukolikoita kertynyt, kyllä niitä voi Suomessakin käyttää maksuvälineinä. Heikki Poroila Tikkurilan kirjasto
Mistä saisin selkeää ja ajantasaista tietoa omakatteisen rahaston varojen, kulujen ja tuottojen käsittelemisestä yhdistyksen kirjanpidossa, tuloslaskelmassa ja… 1164 13.5.2014 Yhdistyksen kirjanpitoon liittyviä tutustumisen arvoisia ja hiljattain julkaistuja teoksia on saatavilla useampia. Tähän on poimittu muutamia julkaisuja, joita voi tiedustella esimerkiksi yleisistä tai korkeakoulujen kirjastoista: Samuli Perälä ja Timo Etelämäki: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli. Helsinki: KHT-Media, 2013. Teoksessa käsitellään mm. yhdistyksen tilinpäätöksen laadintaa ohjaavat säännökset, ohjeistetaan tilinpäätöksen laadintaa esimerkkien avulla ja lisäksi selvitetään kirjanpidon erityispiirteitä, kuten lahjoitusten, rahastojen ja avustusten kirjausta sekä toimintakertomusta, rahoituslaskelmaa ja konsernitilinpäätöstä. Mukana ovat esimerkit yhdistyksen tasekirjaksi sekä tase-erittelyiksi. Heidi Vierros, Katariina...
Misä tiedän Suomen Pankin viiden markan arvon kun en löydä vuosilukua se on niin vanha. Setelissä on A7412332 Litt. A Sekä viisi markkaa P6407468 Litt. B Sekä… 857 19.12.2013 Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahakeräilijöiden tai -liikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksesta: Suomen rahat 1811 - 2009 arviohintoineen. Raha- ja mitaliliike Holmasto, Helsinki, 2009. Suomen numismaattinen yhdistys  Holmasto
Milloin ja missä otettiin käyttöön "lyöty"(?) raha punnitun arvometallin tai oravannahkojen tilalle? 381 22.8.2013 Ensimmäiset rahat lyötiin Lyydiassa noin 560 eKr. Aiheeseen voi tutustua lisää esim. Rahapajan sivuilla http://www.suomenrahapaja.fi/fin/about_money/the_history_of_money. Seuraavista kirjoista voi olla apua lisätiedon hakemisessa: Rahan nousu, maailman rahoitushistoria ; Niall Ferguson : Coins and currency, an historical encyclopedia ; Snodgrass, Mary Ellen : A history of money, From ancient times to the present day ; Davies, Glyn.