| Mikä vaakuna, luovutetusta Karjalasta? |
1244 |
|
|
|
Kävin läpi Wikipedian artikkeleiden pohjalta kaikki Suomen nykyisten ja entisten kuntien vaakunat, samoin kaikki luovutettujen alueitten kuntien vaakunat ja varmuuden vuoksi Ruotsin kuntien vaakunat. Niistä tätä ei löytynyt, joskin muutamien Karjalan kuntien vaakunasta ei löytynyt kuvaa tai kuvailua (mm. Impilahti, Kanneljärvi, Käkisalmen maalaiskunta, Ruskeala, Sortavalan maalaiskunta ja Suursaari). Kuvan vaakunaa ei löydy myöskään Suomen Heraldisen Seuran ylläpitämästä vaakunarekisteristä, jossa on paljon yksityisiä ja sukuvaakunoita. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on yksityinen vaakuna, jota ei syystä tai toisesta ole haluttu rekisteröidä. Tehostetu kuvahaku Googlesta ei tuonut mitään tulosta, mikä viittaa siihen, ettei kyseistä... |
| Suomessa on noin 3 800000 veronmaksajaa joista jokainen maksaa kirkon yhteiskunnallisesta tehtävästä (hautaustoimi) noin 30 euroa/vuosi (yhteiskunnan 114… |
1105 |
|
|
|
Kysymyksestä ei voi päätellä, tarkoitetaanko ns. todellisia kustannuksia kirkolle vai todellisia kustannuksia omaisille sen lisäksi, mitä kirkollisveron kautta maksetaan.
Kirkon vuotuinen valtiontuki, jota maksavat siis myös kirkkoon kuulumattomat, on 114 miljoonaa vuodessa. Perusteena ovat hautaustoimen, vanhojen kirkkojen ylläpidon ja väestökirjanpidon kulut. Pääosa kirkon tuloista, 900 miljoonaa, kerätään kuitenkin kirkollisveron muodossa. Sitä maksavat vain kirkkoon kuuluvat, mutta laskennallinen keskiarvo vuodessa on paljon enemmän kuin 30 euroa.
Hautaustoimi on kirkon tilinpidossa sekä menoja aiheuttava että tuloja tuottava toimintamuoto. ET-lehdessä olleen hyvän yhteenvedon perusteella kirkko perii mm. seuraavanlaisia maksuja:... |
| Mitä tarkoittaa sanonta "jäädä musta pekka käteen"? |
2507 |
|
|
|
Sanonta tullee korttipelistä, jossa määriteltyä korttia ei saa pelaamalla pois pelistä, vaan se kiertää pelaajalta toiselle. Pelistä on useita versioita, mutta yhdessä vanhassa on konkreettisesti Musta Pekka. Se, jonka kädessä kyseinen kortti on pelin päättyessä, häviää.
Yleisenä sanontana ilmaisu tarkoittaa porukan huono-onnisimman tilannetta, kun esimerkiksi jää ainoana maksamaan yhteistä ravintolalaskua, saa kiertävän herkkukulhon kohdalleen juuri kun se on tyhjentynyt tai ottaa ison riskin ja häviää.
Heikki Poroila |
| Etsin saksankielisiä sanoja Pirkko Mannolan 60-luvulla levyttämään biisiin, jonka nimi on englanniksi Who put the Bomp in the Bomp (Bomp, Bomp). Suomeksi se… |
249 |
|
|
|
Pirko Manolan (!) saksankielinen versio Who put the Bompista on Wikipedian mukaan nimeltään "Bam-schi-bam"
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%BCsse_im_Mondschein
Venäläisellä subscribe.ru -sivustolla on Bam-schi-bamin saksankieliset sanat, mutta ei ole varmuutta ovatko ne oikein
https://subscribe.ru/group/nemetskij-yazyik-estradnyih-pesen/2975346/ |
| Olen miettinyt jonkin aikaa, että mistä mahtaisi tulla käsite sukupuu? Miksi juuri puu? Juontaako se juurensa suomalaiseen muinaisuskoon, jossa puut olivat… |
217 |
|
|
|
Kun minkä tahansa eliön vanhemmista ja heidän vanhemmistaan jne. piirtää sukulaissuhteet ilmaisevan kaavakuvan, siitä tulee haaroittuvan puun näköinen. Joskus se piirretään niin, että vanhemmat sukupolvet ilmaistaan "puun juurina", nuorimmat "puun uloimpina oksina".
Sukutaulukoita voi tehdä toki monilla muillakin tavoilla, mutta kuvallisena esityksenä puumainen haaroittuminen on lähes väistämätöntä ja luonnollista. Sen suurimpana rajoituksena on sukupuun viemä tila. Kun sukupolvia on monia peräkkäin, täytyy jatkuvasti lisääntyvä tieto sulloa yhä pienempään tilaan, jolloin jossain vaiheessa tulee erottumisen raja vastaan. Tietokoneen ruudulla voidaan informaation näkyvyyttä suurentaa, mutta silloin menetetään taas puun havainnollinen muoto... |
| Miksi sanotaan"hyvää huomenta", eikä "hyvää aamua"? Oletan, että "huomen" on vanhempi. Sehän esiintyy esim laulussa "On kesän kirkas huomen". Onko tämä… |
3963 |
|
|
|
"Huomen" on sanan aamu vanhahtava synonyymi, joten "hyvää huomenta" tarkoittaa samaa kuin "hyvää aamua". Sanalla voidaan kuitenkin tarkoittaa myös "huomispäivää", "huomista", jolloin lähinnä asiayhteys ilmaisee, kumpaa merkitystä tarkoitetaan. Terminä "huomen" on hyvin vanha.
Heikki Poroila |
| Katsoin, että kirjastosta löytyisi oman armeija-aikani RUK-kurssikirja: Huurremiekka 165. Voisiko tätä kaukolainata? Vapaa-ajan asuntoni on Pyhtäällä mutta en… |
347 |
|
|
|
Kaukolainaus palvelee kaikkialla Suomessa, mutta se hoidetaan aina kirjastojen välillä. Suoraan asiakkaalle meneviä kaukolainoja ei anneta. Eli jotta saat HelMet-kokoelmasta kaukolainan Pyhtäälle, täytyy siellä Pyhtään kirjastossa ehtiä käymään. Kirja löytyy useammastakin kokoelmasta, eli sen kyllä saa.
Heikki Poroila |
| Vaihtoehto A) Omistanko taulun. Maalaus oli roskiksessa noin kymmenen vuotta sitten. Vein sen kellariini. Omistanko sen? Vaihtoehto B) Omistanko taulun. Ostin… |
306 |
|
|
|
Molemmissa kysyjän esittämissä tapauksessa maalauksen omistusoikeus on siirtynyt ostajalle/löytäjälle, koska kyseessä ei ole ns. löytötavara eli omistajan tahattomasti hukkaama esine. Vähintään satavuotiaat tai sitä vanhemmiksi arvioidut esineet, joiden omistajaa ei tiedetä, kuuluvat kuitenkin lain mukaan Museovirastolle. Tätä pykälää tuskin sovellettaisin kaatopaikkaromuun. Löytötavara täytyy toimittaa poliisille. Jos omistaja ei 3 kuukauden sisällä tule omaansa hakemaan, se siirtyy löytäjän omaisuudeksi.
Kirpputorilta ostetun taulun omistaa ilman muuta, jos se on myyty laillisesti eli kyseessä ei ole esimerkiksi varastettu taulu. Jälkimmäisessä tapauksessa omistusoikeus raukeaa, mutta vastuu on enemmän myyjällä kuin ostajalla. Tämän... |
| Miksi Sota-ajan lauluissa on myös lauluja, joiden sanoitukset eivät liity sotaan? |
214 |
|
|
|
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää.... |
| Haluaisin tietää mistä tulee kylän nimi Niinimäki? |
633 |
|
|
|
"Niini" tarkoittaa suomessa metsälehmuksesta kaarnan alta saatavaa sitkeätä kuitua, jota on käytetty köysien, virsujen ja astioiden tekemiseen. Metsälehmusta kutsutaankin usein niinipuuksi. Todennäköisesti Niini-alkuiset paikannimet ovat saaneensa nimensä tästä puusta ja sen kuidusta. Kaupungeissa yleisempi puistolehmus on eri laji, eikä sen niini ole riittävän sitkeää.
Heikki Poroila |
| Haluaisin tilata kirjan, jota ei ole kokoelmissanne: Barbara Tuchman - The march of folly (1984). Voinko tilata kirjan kauttanne, kun sitä muista kirjastoista… |
160 |
|
|
|
Barbara Tuchmanin kirja The march of folly : From Troy to Vietnam (1984) löytyy HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta, mistä sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Kirja löytyy myös Tampereelta ja Kuopion Varastokirjastosta sekä ruotsinkielisenä käännöksenä mm. Porvoosta.
Heikki Poroila |
| Muistelisin, että Barentzin Meri esintyy tapahtumapaikkana jossakin 60 luvulla lukemassani jännitys romaanissa. Voisiko olla jokin Alistair McLeanin… |
226 |
|
|
|
Kyseessä lienee Alistair Macleanin romaani Jääasema Zebra (Ice station Zebra), joka julkaistiin suomeksi 1963. Baretsinmereen liittyy muistaakseni osittain myös vuonna 1956 suomennettu Saattue Murmanskiin (H.M.S. Ulysses), mutta se on selkeä sotakirja.
Heikki Poroila |
| Väinö Linnan trilogian Täällä Pohjantähden alla kolmas osa vuodelta 1962 päättyy Koskelan Elinan radiosta kuulemaan Inarinjärvi-lauluun. Onko tietoa, kenen… |
362 |
|
|
|
Viola-tietokannan mukaan Evert Suonion sävellys Topeliuksen runosta Enare träsk tehtyyn suomennokseen on äänitetty useita kertoja. Jos lähdemme siitä, ettei mukaan lasketa saman sävelmän sanoihin Villiruusu tehtyjä versioita, varhaisin tulkinta on vuodelta 1912, jolloin Suonio itse lauloi laulun levylle pianon säestyksellä. Vuonna 1929 levytyksen tekivät sekä Pikku Lasse eli Lauri Sirelius ja Georg Malmstén. Jälkimmäistä on voitu hyvinkin soittaa radiossa vielä vuonna 1962. Todennäköisempää kuitenkin on, että radiossa on soinut Kauko Käyhkön vuonna 1954 äänittämä tulkinta, joka on vuonna 1962 ollut vielä suhteellisen tuore. Sen sijaan voimme jättää huoletta ulkopuolelle Tapio Rautavaaran tunnetun version, koska se äänitettiin vasta vuonna... |
| Miksi paarmoilla on värikkäät silmät? |
311 |
|
|
|
Kaikilla paarmoilla silmät eivät ole silmiinpistävän värikkäät, mutta erityisesti suppupaarmojen ryhmään kuuluvilla lajeilla silmät tosiaan usein ovat huomiota herättävän kirkkaan väriset. En onnistunut löytämään mitään selitystä tälle väritykselle, mutta oletettavasti se liittyy silmän rakenteeseen (värihän on lähinnä sitä, millä tavalla auringon valo heijastuu katsojalle). Siitä, että ihminen näkee ne värikkäinä, ei välttämättä seuraa, että esimerkiksi muut hyönteiset näkisivät ne samoin. Todennäköisesti silmien väritys on sattumanvaraista ja lähinnä ihminen tulkitsee se merkitykselliseksi.
Heikki Poroila |
| Näin äskettäin videon jossa rukoilijasirkalle annettiin musta leski ruuaksi ja minulle tuli mieleen uutinen hauesta jonka vatsassa oli kyy. Kysymykseni on että… |
271 |
|
|
|
Tuntematta nimenomaisesti kysymyksessä esiintyvien lajien ominaisuuksia rohkenisin esittää syyksi sitä, että myrkyt eivät pääse vaikuttamaan jouduttuaan vatsan voimakkaiden happojen ja entsyymien kohteeksi. Useimmat eläinten myrkyt vaikuttavat vain verenkiertoon pääsemällä. Kaikki myrkyt ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden ominaisuudet voivat muuttua, kun ne noutuvat ruoansulatuselimistöön.
Epäilemättä luonnosta löytyy myös vatsalaukussa vaikuttavia myrkkyjä, mutta ehkä pedot osaavat varoa tällaisia elämiä. Esimerkiksi rupikonna erittää ihostaan aineita, jotka aiheuttavat esimerkiksi koirassa välittömän limakalvojen ärsytyksen ja saavat koiran päästämään konnan suustaan. Useimmat eläimet tuskin edes yrittävät rupikonnaa tämän takia... |
| Miksi Sparttalaisia ihaillaan? Vaikka kuinka luen heistä niin mun näkökulmsassa he ovat vain barbaarimaisia raakakalaisia. |
628 |
|
|
|
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten... |
| Olemmeko juutalaisia sukujuuriltaan ? |
1169 |
|
|
|
Vastaus riippuu siitä, keitä kysyjä tarkoittaa "meillä". Juutalaisia on asunut vuosisatojen ajan eri puolilla maailmaa, minkä seurauksena juutalaista perimää löytyy varsin monista sukulinjoista. Toisaalta juutalaisuuteen kuuluu myös pyrkimys välttää sekaliittoja, mikä on toiminut tätä vastaan.
Koko maailman väestöstä alle 15 miljoonaa juutalaista muodostavat varsin pienen osan. Siten varsin harva voi sanoa olevansa sukujuuriltaan juutalainen. Useimmat maailman ihmisistä eivät ole sukujuuriltaan juutalaisia. Mutta ripaus juutalaisuutta voi olla sellaisellakin, joka arvelee olevansa jotain ihan muuta. Ihmisen geeniperimä on vuosituhansina sekoittunut hyvin tehokkaasti. Sellaista ilmiötä kuin "puhdas etninen perimä" ei käytännössä ole... |
| OK mä näin tänään aidalla jonkin mustavalkoisen ja pikkuisen ötökän läheltä katsottuna se vaikutti hämähäkiltä. Sitten yhäkkiä se loikkasi lähelle… |
447 |
|
|
|
Suurin osa hyppyhämähäkeistä tosiaan elää trooppisilla vyöhykkeillä. Mutta joitakin lajeja esiintyy myös Suomessa. Esimerkiksi seeprahyppijän ulkonäkö muistuttaa varsin hyvin kysyjän kuvausta. Seeprahyppijät ovat kooltaan noin 5-7 millin pituisia, siis varsin pienikokoisia.
Heikki Poroila |
| Palaako purkka? |
885 |
|
|
|
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila |
| Mitä tapahtuu jos sähkö osuu tuleen? Esim. jos työntää palavan tikun pistorasiaan tai avoimeen sähköjohtoon. |
542 |
|
|
|
Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku.... |
