Suomessa on noin 3 800000 veronmaksajaa joista jokainen maksaa kirkon yhteiskunnallisesta tehtävästä (hautaustoimi) noin 30 euroa/vuosi (yhteiskunnan 114…

Kysymyksestä ei voi päätellä, tarkoitetaanko ns. todellisia kustannuksia kirkolle vai todellisia kustannuksia omaisille sen lisäksi, mitä kirkollisveron kautta maksetaan.

Kirkon vuotuinen valtiontuki, jota maksavat siis myös kirkkoon kuulumattomat, on 114 miljoonaa vuodessa. Perusteena ovat hautaustoimen, vanhojen kirkkojen ylläpidon ja väestökirjanpidon kulut. Pääosa kirkon tuloista, 900 miljoonaa, kerätään kuitenkin kirkollisveron muodossa. Sitä maksavat vain kirkkoon kuuluvat, mutta laskennallinen keskiarvo vuodessa on paljon enemmän kuin 30 euroa.

Hautaustoimi on kirkon tilinpidossa sekä menoja aiheuttava että tuloja tuottava toimintamuoto. ET-lehdessä olleen hyvän yhteenvedon perusteella kirkko perii mm. seuraavanlaisia maksuja: tuhkaus 200 e, hautapaikka vähintään 200 e, ulkopaikkakuntalaisille ja kirkkoon kuulumattomille enemmän, hoitosopimus noin 500 euroa vuodessa. Kirkon jäsenet saavat kappelin tai kirkon käyttöönsä ilman lisämaksua. Muut hautauksen kustannukset kuten vainajan valmistelu, kuljetukset, hautakiven hankinta, arkun hankinta voivat mennä hautaustoimistolle tai kirkolle riippuen siitä, kuka asiat hoitaa. Em. artikkelissa todetaan, että alle 1000 euron ei käytännössä pääse, mutta summa voi olla paljon suurempikin. Koska hautaustoimi ei ole normaalin markkinatalouden piirissä, on vaikea arvioida, paljonko kustannukset voisivat kilpailtuina alentua. Se lienee ilmeistä, että monopoliasemassa hinnoittelu ei ole kuluttajan kannalta optimaalinen.

Jos kysyjää askarruttaa se, onko hautaustoimi kirkolle ns. tuottavaa liiketointa, on kysymykseen yllättävän vaikea löytää vastausta. Em. artikkelissa väitetään suoraan, että seurakunnista "suuri osa piilottelee hautaamisen kustannuksia". Korvamerkitystä tulosta (hautapaikka ja hoitosopimus) ei voi päätellä, miten paljon hautaustoimen kustannukset kirkolle todellisuudessa ovat. Yleinen 114 miljoonan tuki on korvamerkitsemäntöntä eli kirkon ei tarvitse eritellä, mikä osa siitä käytetään hautaustoiminnan hoitoon.

Todennäköistä kuitenkin on, että seurakuntien vaihtelevat hinnastot on viritetty sellaisiksi, että ainakin pääosa todellisista kustannuksista kyetään kattamaan (haudan kaivaminen ja peittäminen, kappelin palvelut jne). Toisaalta kirkko todennäköisesti pyrkii pitämään hautaamiseen liittyvät hintansa "kohtuullisina", koska palvelun ostaminen on kirkon jäsenille käytännössä pakollista ja siihen saadaan tunnetusti valtion tukea. Kysyjän laskelma, jonka mukaan kirkolle kertyisi 70-vuotiaasta ihmisestä noin 1500 euron suuruinen verotuki, ei ole tässä mielekäs, koska OKM:n tuella hoidetaan muitakin tehtäviä kuin hautaustoimi.

Oma arvioni on, ettei hautaustoimi ehkä tuota kirkolle valtavaa nettotuloa, mutta niin suuri OKM:n vuotuinen avustus kuitenkin on, että kirkko on pitänyt aika tiukasti kiinni hautausmonopolistaan. Sen rinnalla hautaustoimesta vuosittan saatava tulo (vuonna 2017 Suomessa kuoli noin 54 000 ihmistä, karkeasti laskien 200 euron hautausmaksulla tuottaen kirkolle vähintään 11 miljoonaa euroa) on pienehkö, mutta silti merkitsevän suuri.

Hautauspalveluita tarvitseva voi itse päättää vain osasta kustannuksista, joten voinee sanoa, että hautaaminen Suomessa maksaa asiakkaalle vähintään 1000 euroa ja siitä sitten ylöspäin, jos haluaa erikoisen kiven, pitkäaikaisen haudanhoitosopimuksen kukkineen jne.

Heikki Poroila