1:n maailmansodan viimeinen päivä 11.11 1918 kaatui 2700 sotilasta.kuinka ne jakaantuvat maittain lukumääräisesti. toinen asia, montako omia sotilasta omat… 931
4.3.2013
Joseph Persico, joka on myös kirjoittanut 1. maailmansodan viimeisestä päivästä teoksen "Eleventh Month, Eleventh Day, Eleventh Hour: Armistice Day, 1918 World War I and Its Violent Climax" (2005) on listannut erillisessä artikkelissaan viimeisen päivän tappioita. Tässä listauksessa ei ole eritelty kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita erikseen, vaan ne on kaikki laskettu tappioiden kokonaislukuun:
Yhdysvallat n. 3500 miestä
Iso-Britannia n. 2400 miestä
Ranska n. 1170 miestä
Saksa n. 4120 miestä
Kaikkiaan viimeisen sotapäivän tappioiksi voidaan laskea siis yli 11 000 miestä, joista kuitenkin suuri osa on ollut haavoittuneita. Toki näistäkin luvuista saa ainakin suuntaviivoja myös pelkästään kaatuneiden lukumäärien suhteeseen eri maiden...
Mjhin käytettiin sotaupseerin juhlapuvun komentohihnassa olevaa "kameralaukkua" Esim. elokuvassa Katariina ja Munkkiniemen kreivi 625
5.2.2013
Meillä ei ollut valitettavasti juuri nyt mahdollisuutta tutkia filmiä, mutta kyseinen elokuvahan sijoittuu n. 1860-luvulle, jolloin kyseessä lienee keisarillisen Venäjän asevoimien juhlapuku.
Kyseessä saattaisi olla esimerkiksi patruunalaukku, joka oli varsin koristeellinen ja saattaa tuoda myös mielikuvan "kameralaukusta". Upseerin asustukseen oli mahdollista liittää myös monenlaisia muitakin laukkuja ja koteloita, esim. asekotelo tai "leipälaukku".
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ko. elokuva filmattiin jatkosodan aikana, jolloin puvustamisen ja varustamisen mahdollisuudet saattoivat olla normaalia niukemmat. Elokuvissa ei ole ollut myöskään aina mahdollisuuksia eikä tarvettakaan pysyä täysin sataprosenttisessa historiallisessa...
Löytyykö japanista 1- tai 2:n maailmansodan saksalaisia sotilashautausmaita? jos on , missä siellä? ja syy,miten ovat sinne päätyneet? 678
4.2.2013
Ensimmäisessä maailmansodassa Japani taisteli ympärysvaltojen puolella Saksaa vastaan. Japanilaiset valtasivat Iso-Britannian tukemana Saksan laivastotukikohdan Qingdaossa syksyllä 1914. Saksalaiset kaatuneet haudattiin Qingdaoon. Vangit (3900-5000, luku vaihtelee eri lähteissä - lieneekö sotilaat ja internoidut siviilit laskettu erikseen) päätyivät sotavankileireille Japaniin, joissa heitä kohdeltiin suhteellisen hyvin.
Ilmeisesti 11 saksalaisvankia kuoli leireillä sodan aikana. Vangit sekä yhdeksän kaatuneen jäännökset palautettiin Saksaan 1920. Kahden kaatuneen (Dietrich Kraft ja Herman Jakob Gol) hautakivet vaikuttaisivat seisovan yhä Sanada-yaman sotilashautausmaalla Osakassa. Lisätietoja mm.seuraavilta www-sivuilta:
http://kurumenmon...
Etsin tutkimuksia tai selvityksiä Kenttäposti -toiminnasta sotiemme aikana. Kuika paljon postitettiin, miten ohjeistettiin lähettäjiä, sensuurin säännöt ja… 1413
31.1.2013
Kenttäpostitoimintaan liittyen löytyy sekä virallisia aikalaisdokumentteja että myöhemmin tehtyä tutkimusta.
Päämaja ohjeisti omia joukkoja kenttäpostitoimintaan virallisilla ohjesäännöillä (Kenttäpostiopas), joita julkaistiin mm. vuosina 1939, 1940, 1941 ja 1944. Näissä oppaissa neuvottiin niin yksittäisiä sotilaita kuin annettiin ohjeita kenttäpostiorganisaationkin toimintaan.
Myöhempiä tutkimuksia aiheesta ovat tehneet mm. Teuvo Rönkkönen teoksellaan "Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri" (1989) sekä Pentti Kopsa teoksillaan "Kenttäposti 1941-1945" (1991) ja "Itä-Karjalan posti 1941-1944" (1995).
Kaikki em. ohjesäännöt ja teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto)
Näiden...
Onko olemassa lähdeteosta joka kertoisi vuonna 1963 (12.9.-6.10.) Suomessa järjestetyistä sota/kertausharjoituksista? 811
27.9.2012
50-vuotista taivaltaan juhliva puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki dokumentoi jo 1960-luvulla myös sotaharjoituksia.
Syksyn 1963 numeroiden mukaan Lounais-Suomessa Rauman seudulla järjestettiin syys-lokakuun vaihteessa suuri syyssotaharjoitus silloisen 2.Divisioonan komentajan, kenraaliluutnantti Adolf Ehrnroothin johdolla. Kyseisestä harjoituksesta on kerrottu erityisesti Ruotuväen vuoden 1963 numeroissa 16-17.
Lisäksi syyskuussa 1963 järjestettiin harjoituksia/leirejä muun muassa 16.-21.9. Raasissa, Syndalenissa ja Porkkalassa, 21.-25.9. Pahkajärvellä sekä 16.-29.9. Lohtajalla. (Ruotuväen nro 15)
Koska sota- ja kertausharjoituksia järjestettiin tuolloinkin kymmeniä vuosittain, ei niitä ole dokumentoitu juurikaan kirjallisuuteen -...
Etsin T-26 panssarivaunun dokumenteja. Mielellään dokumentit missä on varaosien mitat, jne. 676
17.9.2012
T-26 - panssarivaunun tekniset taulukot löytyvät muun muassa seuraavista teoksista:
Kantakoski, Pekka: Punaiset panssarit: Puna-armeijan panssarijoukot 1918-1945.
Milsom, John: Russian Tanks 1900-1970.
Em. teokset löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, josta niitä voi oman kirjastonsa välityksellä pyytää kaukolainaksi.
Lisätietoja voi antaa myös Panssarimuseo (www.panssarimuseo.fi)
Minulla on sotahistorian alalta kaksi (helppoa) kysymystä, joihin en kuitenkaan ole löytänyt vastausta. Ne liittyvät isääni koskevaan sukututkimukseen. 1)… 1909
6.8.2012
Helsingin Autokomppanian toiminta loppui talvisotaan, jolloin henkilöstö hajaantui eri joukko-osastoihin. Moottorialan varusmieskoulutus Taivallahden kasarmilla alkoi uudestaan 1947, jolloin Helsingin Komennuskomppanian Auto-osasto siirtyi sinne. Organisaatiomuutosten jälkeen koulutustoiminta siirrettiin 2002 Santahaminaan. Toiminta jatkuu nykyään Kaartin Pataljoonan Kuljetuskomppaniassa.
Talvisodan historia 1-4 (Sotatieteen laitos 1977-1991) kertoo että Helsingissä perustettu 7. AutoK olisi keskitetty 16.10.1939 Nuijamaalle Kannaksen Armeijan alaisuuteen. Maaliskuun alussa 1940 7. AutoK kuului II Armeijakunnan Esikunnan alaisuuteen, ilmeisesti edelleen Nuijamaan suunnalla.
Talvisodan ajalta 7. Autokomppanian sotapäiväkirjaa ei löydy...
Käsitteleekö mitkä teokset Hilja Riipisen Etelä-Pohjanmaan lotat- kirjan lisäksi Etelä-Pohjanmaan piirin lottien toimintaa? Tai Seinäjoen lottien? Kiitos. 560
26.7.2012
Riipisen teoksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan alueen lottia käsitellään ainakin teoksessa:
Etelä-Pohjanmaan lottien neljännesvuosisata: historiaa - muisteluja.
[Kauhava] : Omakustanne/Etelä-Pohjanmaan Rintamanaiset ry, 1991.
Aihepiiriä sivutaan kohtalaisesti ainakin seuraavissa teoksissa:
Lantto, Juhani: Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historia 1917-1944.
[Ilmajoki] & Jyväskylä : Omakustanne, 1997.
Eteläpohjalaisia taisteluissa. 2, 1919-1944 / Sampo Ahto, Veikko Pirilä.
[Hki] : Otava, 1989.
HELLEVI - runo vai olisiko laulu: "Hellevi hentoinen tuo, kylän kaunoinen kukkanen... ...poikien muistoissa ainainen." Jotain tällaista muistan lukeneeni Isäni… 1677
25.7.2012
Voisiko kyseessä olla kenties Valto Tynnilän (Walter Rae) säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama kappale "Hellevi"? Georg Malmsten äänitti sen ainakin vuonna 1937. Sanoitus täsmää hyvin lähelle, samoin myös ajankohta. Mikäli isänne suoritti varusmiespalveluksensa 1930-luvun lopulla, ei ole lainkaan mahdotonta että sotilasmuistokirjaan olisi kirjattu sen ajan "hittikappaleiden" joukossa myös traaginen tango Hellevistä:
"Kylän kaunehin kukka oli herttainen Hellevi tuo.
Monen sydämen hukka oli silmäinsä pohjaton vuo.
Kylän poikien kiista oli ainainen,
ken heistä saa Hellevin rakkauden.
Mutta sulhanen vento riisti Hellevin rinnalleen.
Sai nyt Hellevi hento tulikukkaset poskilleen kuin morsiusruusut hän saanut ois.
Tuonen sulho veikin hänet...
Mitä tapahtui II maailmansodan päätösvaiheessa syntyneille länsiliittoutuneiden, lähinnä amerikkalaisten, saksalaisia varten perustamille vankileireille?… 2032
11.6.2012
Länsiliittoutuneiden haltuun jäi toisen maailmansodan päättyessä yli viisi miljoonaa saksalaista sotavankia. Tietoista politiikkaa sotavankien tuhoamiseksi ei länsivalloilla ollut. Syyskuuhun 1945 sotavankeja säilytettiin väliaikaisilla Rheinwiesenlager –siirtoleireillä. Siirtoleireiltä sotavangit joko vapautettiin tai siirrettiin jälleenrakennus- ja maataloustöihin esimerkiksi Ranskaan, Hollantiin, Belgiaan ja Iso-Britanniaan. Viimeiset vangit vapautettiin vuonna 1949.
Arviot menehtyneiden saksalaisten sotavankien määrästä vaihtelevat, koska siirtoleirien osalta tilastot ovat puutteellisia. Sotavankien kohtaloa sodan jälkeen selvittäneen Maschken komission raportin (1974) mukaan n. 5000 saksalaista sotavankia menehtyi yhdysvaltalaisten...
Puolasta, kaupungista przemysl junalla ukrainaan lviv:iin. tarvitaanko viisumi rajanylitykseen ? löytyykö kaupungeista 1 tai toisen maailmansotaan liittyviä… 516
24.5.2012
Ulkoministeriön matkustustietojen mukaan Ukraina on myöntänyt viisumivapauden EU-kansalaisille, mikäli maassa oleskelu kestää alle 90 vuorokautta.
Przemyslin kaupungista löytyy muun muassa itävalta-unkarilainen linnoitus, jota piiritettiin syksystä 1914 kevääseen 1915. Lisäksi kaupungista löytyy piiritykseen liittyvä 1. maailmansodan aikainen sotilashautausmaa.
Lvivin kaupungista löytyy muun muassa asemuseo.
Lisätietoja kaupunkien matkailusivuilta:
http://www.przemysl.pl/english/549/558/
http://www.inlviv.info/travel/museums-part-1/
Isäni toimi jatkosodan alussa 1941 lääkärinä A-osastolla 20. kenttäsairaalassa. Missä on sijainnut tämä 20. kenttäsairaala? 1381
18.5.2012
Jatkosodan historia-teossarjan 6.osan mukaan 20.Kenttäsairaalan A-osasto toimi jatkosodan alussa kesä-heinäkuun vaihteessa 1941 Kuhmossa, osana tällä suunnalla toimineen 14. Divisioonan huoltomuodostelmaa. Myöhemmin jatkosodan hyökkäysvaiheessa 14. Divisioona eteni Kuhmon-Lieksan suunnalta kohti Rukajärveä, ja tällä suunnalla divisioona toimi myös asemasotavaiheen aikana.
KurikaSSA TOIMI SOTASAIRAALA JATKOSODAN AIKANA. lÖYTYYKÖ LÄHEMPIÄ TIETOJA 899
2.5.2012
Jatkosodan alkaessa Kurikassa ei toiminut sotasairaalaa. Lähimmät sotasairaalat sijaitsivat Seinäjoella, Kauhajoella ja Vaasassa.
Kurikka-seuran historiasivuilla (http://www.kurikka-seura.fi/historia.html) mainitaan kuitenkin Kurikan yhteiskoulun joutuneen luovuttamaan tilansa sotilassairaalan käyttöön sodan loputtua syksyllä 1944. Sodalla tarkoitettiin päättynyttä jatkosotaa, Lapin sotahan jatkui vielä tuolloin.
Lisätietoja löytyy hyvin todennäköisesti seuraavista teoksista:
Atte Honkaniemi: Kurikka-seuran historia - 75 vuotta kotiseutu- ja museotyötä Kyrönjoen muhkeissa kurikkalaisissa maisemissa (2010)
Osmo Rinta-Tassi: Kurikan historia II: kappelista kauppalaksi vuodesta 1809 vuoteen 1965 (kaksi osaa, 2003-2004)
Millä paikkakunnalla Espoossa puolustusvoimien joukko-osastoja kotiutettiin marraskuussa 1944? 978
26.3.2012
Jatkosodan historia-teossarjan ensimmäisessä osassa on lueteltu tärkeimpien maavoimajoukko-osastojen perustaminen. Espoo kuului Suomenlahden sotilaslääniin (Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiiriin), jonka alueelta perustettiin jatkosodan aattona 8. Divisioona. Espoo on merkitty perustamispaikaksi osittain sekä ruotsinkieliselle Jalkaväkirykmentti 24:lle että Jalkaväkirykmentti 45:lle.
JR 24:n 1.pataljoona koottiin Kirkkonummen, Espoon, Helsingin pitäjän sekä Kauniaisten alueelta. Löytyi maininta, jossa todetaan pataljoonan 1. komppanian ja konekiväärikomppanian perustetun Kauklahden ruotsalaisella koululla (Svenska Skolan i Köklaks) ja 2. komppania nuorisoseurantalolla Bembölessä (Fallåker Ungdomsföreningshus i Bemböle). Lisäksi todetaan...
Väinö pekkola.kaatunut 17.08.1941.missä. 1785
20.12.2011
Arkistolaitos hallinnoi internetissä näkyvää tietokantaa Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=267323&raportti=1
Tiedoston mukaan Väinö Pekkola -niminen sotamies kaatui Räisälässä. Kuolinpäiväksi on merkitty mainitsemanne 17.8.1941.
Tämä Väinö Pekkola on ollut maanviljelijä, kotoisin Mäntyharjulta, syntynyt 31.7.1914 ja palveli 5/JR 43:ssa.
Tiedostossa on toinenkin samanniminen mies, joka on kaatunut syyskuussa 1941.
Lisätietoja voitte saada Kansallisarkistosta, jolla on hallussaan sotapäiväkirjat, miesten kantakortit sekä asiakirja-aineistoa.
Yllä mainittu Väinö Pekkola mainitaan myös matrikkeliosassa JR 43:n historiikkiteoksessa Jalkaväkirykmentti 43 jatkosodassa, tekijä Toivo Härkönen...
Pappani,jonka sotilaskortissa kirjoitettu näin: luullakseni v 1941. esik/lin.p7 . rykmentti,pat,komp,ptri - siirrot 1/jr 46. sekä kortissa lukee kohdassa 37:… 1078
9.12.2011
Linnoituspataljoona 7 toimi kesällä 1941 Etelä-Karjalan alueella. Osia pataljoonasta liitettiin elokuussa Osasto Pallariin, jonka oli määrä edetä Saimaan kanavan myötäisesti Viipuria kohden, myös Nuijamaanjärven tienoilta.
Jalkaväkirykmentti 46 kuului puolestaan perustamisvaiheessaan 4.Divisioonaan, josta se elokuun lopulla 1941 irroitettiin ja alistettiin myöskin Karjalan kannaksella operoivalle 12. Divisioonalle.
Pappanne sotatie kulki siis tämän tiedon perusteella Etelä-Karjalan alueelta kohti Viipuria osana Karjalan kannaksen takaisinvaltausta elo-syyskuussa 1941. Kysymänne paikkakunnat sijaitsevat kaikki tämän sotatien varrella. Kantakortteihin merkittyjen "taistelujen" määritelmä saattoi olla hyvin laaja ja kuvata toisinaan...
Sota-aikana korpraalien ja alikersanttien kauluslaatoissa ei ollut arvomerkkejä, vaan ne merkittiin valkoisin nauhoin olkapoletteihin. Minä vuonna heidän… 1758
7.12.2011
Sota-aikana arvomerkkejä koskevien ohjeiden ja määräysten noudattaminen oli luonnollisesti erittäin haastavaa mm. materiaalipulasta johtuen. Tästä syystä arvomerkkien käytössä oli nähtävissä hyvin monipuolisia ja kirjaviakin käytäntöjä. Arvomerkit saattoivat olla osalla kauluslaatoissa, osalla laatattomissa kauluksissa ja osalla merkittynä olkapäänauhoin. Vaatimattomampia merkintätapoja puolsivat käytännön syiden lisäksi myös esim. naamioitumisseikat - värikäs kauluslaatta saattoi erottua maastossa liiankin hyvin. Kirjava käytäntö kosketti niin miehistöä, aliupseeristoa kuin upseeristoakin.
Sota-ajan kirjavista merkintätavoista siirryttiin takaisin virkapukuohjesääntöjen mukaisiin merkintöihin erillisillä käskyillä vuosina 1944-1947....
Oliko Suomessa vakoilijoita 1830-1890 ja jos oli, minka maan hyvaksi, Suomen lisaksi? 1781
23.11.2011
Perinteisesti valtioita kiinnostaa toisen aseistus ja varustautuminen, asevoimien rakenne ja suuruus, linnoittaminen, kauppareitit, postin- ja merenkulku, satamat, kansalaisten ja maassa liikkujien mielipiteet yms.
Omia alueita, linnoitteita, pääkaupunkeja, elinkeinoja, valtiomahtia ja hallitsijaa on taas haluttu suojella. Nämä tarpeet ovat vallinneet myös 1830-1890 ja niitä on toteutettu tiedustelun ja vakoilun keinoin, mutta asiasta on vaikea löytää aineistoa.
Haminan rauhassa 1809 Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Turvallisuusuhka idästä Ruotsiin ja Tukholmaa kohtaan kasvoi. Venäjän laivastotukikohdat Viaporissa, Tallinnassa ja Kronstadtissa olisivat saaneet vahvistusta lännessä, kun Bomarsundia ryhdyttiin...
Hollannissa järjestetään vuosittain heinäkuussa Nijmegenin marssi. Marssin suorittaneet saavat Vierdaagse-ristin, joka on Alankomaissa virallinen kunniamerkki… 2899
4.11.2011
Yleisenä periaatteena kunnia- ja ansiomerkkien osalta on se, että suomalainen sotilas ottaa vastaan vain virallisia ulkomaisia kunniamerkkejä. Ulkomainen ansiomitali tai -risti voidaan hyväksyä kannettavaksi sotilaspuvussa, jos merkin on myöntänyt maan valtioneuvosto (vast) tai puolustusvoimat (vast) ja jos merkki on myönnetty ansioista esimerkiksi ulkomailla pitempiaikaisessa palveluksessa kunnostautuneelle henkilölle.
Pääesikunnan henkilöstöosaston normin mukaan palveluksessa olevien sotilashenkilöiden tulee anoa ulkomaisen kunnia- tai ansiomerkin kanto-oikeutta sotilaspuvussa puolustusvoimain komentajalta. Reserviläiset eivät ano kanto-oikeutta, mutta heidän tulee sotilaspuvussa esiintyessään noudattaa kunnia- ja ansiomerkeistä...
Haluaisin tietää milloin kulki viimeinen evakkojuna Valkjärveltä Viipuriin?Mihin aikaan se ljuna saapui Korpiojalle? Juna seisoi papulan sillalla, kun viipuria… 4431
3.11.2011
Valkjärvi kuului Viipurin suojeluskuntapiirin alueeseen. Piiri sai tehtäväkseen laatia ja tarkistaa operatiiviset evakuointisuunnitelmat. Työn aikana luetteloitiin elollinen ja eloton materiaali. Kuljetustarpeet laskettiin. Kuljetusvälineiden määrä arvioitiin ja kuormausasemat tarkistettiin. Oli tarkoitus mm. ohjata Kannakselta lähtevät evakkojunat yhtä matkaa suoraan purkuasemilleen Koti-Suomeen ja huolehtia siitä, että saman kunnan evakot ohjattaisiin samaan sijoituskuntaan. Suunnittelijoiden työpäivät olivat pitkiä, esimerkiksi vuonna 1943 klo 8-21, eikä vapaapäiviä pidetty.
Junanvaunuista ja hevosista oli puutetta. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 suomalaisia joukkoja kuljetettiin itään päin ja junat tulivat tyhjinä...
