Lahti

Tilaa aihepiirin Lahti RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

1224 osumaa haulle. Näytetään tulokset 721–740.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Katsoin jostain, että Lahden kirjastossa olisi tiistaisin klo 17-19 lakineuvontaa. Pitääkö tämä tieto paikkansa? Ja jos on, missä tuota neuvontaa annetaan ja… 2599 Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa Lahden pääkirjaston Ellilä-huoneessa (2. kerros) tiistaisin klo 17.00. Palveluun muodostuu yleensä hieman jonoa, joten käytössä on myös vuoronumerot. Huom. tänä vuonna (2012) päivystystä ei ole viikoilla 1-3, 9, 15, 18, 24-34, 51-52. Asianajaja antaa päivystykseen tulleille henkilöille neuvoja ilmaiseksi heidän oikeudellisissa asioissaan. Asianajaja antaa tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Päivystyksen puitteissa ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti....
Haluan löytää artikkeleita, jotka käsittelevät Asikkalaa. Esim. mistä löydän Lahti -lehden vuodelta 1914, nro:89, artikkelin nimi on Muistelmia Asikkalasta? 927 Voit etsiä Asikkalaa käsitteleviä lehtiartikkeleja LASTU –verkkokirjastosta: www.lastukirjastot.fi/lahti Valitse Tarkennettu haku sivun vasemmasta reunasta. Kirjoita hakusanakenttään Asikkala ja laita ruksi kohtaan Näytä sisältö/artikkelit/kappaleet. Sitten rajaa Aineistolajiksi (toiseksi alin) valikosta Artikkelit. Tällä hakutavalla pitäisi tulla yli 600 Asikkalaa käsittelevää artikkelia. Voit rajata hakuasi enemmänkin esimerkiksi julkaisuvuodella (esim. 1990-2011) tai tarkentamalla aihetta lisähakusanoilla (esim. asikkala anianpelto). Vuoden 1914 Lahti –lehti löytyy Lahden pääkirjastosta mikrofilminä. Lahden pääkirjaston lukusalissa on käytettävissä kaksi mikrofilmien lukulaitetta ja niiltä voi myös tulostaa artikkelin. Tiedustelut ja...
Mistä saisin Viipurin katuluettelon ennen sotaa? 1937 kartta minulla on jo. 1359 Lahden kaupunginkirjastosta löytyy näköispainos Viipurin kartasta vuodelta 1935. Tässä kartassa on mukana kadunnimiluettelo. Wiipuri : 1935. ISBN 951-593-462-1 Kartta kuuluu kirjaston käsikirjastokokoelmaan. Kirjassa Sellainen on Viipuri : Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin (47.14) on historiallisten katujen ja paikannimien luettelo ja kartasto.
Olen joskus nähnyt joissakin kirjastoissa yksityishenkilöiden tekemiä sukututkielmia. Jotkut ovat olleet aika suppeita, vain muutama liuska. On joukossa sitten… 2877 Kaikki sukututkimukset eivät ole julkisesti saatavissa, osa löytyy eri kirjastoista, osa ei. Internetistä kannattaa kokeilla löytyykö sukuseuran kotisivuja tai muuta tietoa kyseisistä suvuista. KUONANOJA Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kirja Sukuhakemisto (1992), josta voi löytää viitteitä eri suvuista tehdyistä sukututkimuksista, lehtiartikkeleista yms. Siinä on viite: Paikkala, Sirkka & Paikkala, Jarmo: Kuonanojan varrelta Tupaharjuun. Kiuruvesi 1986:38. RÖYTIÖ Emme löytäneet viittauksia tästä suvusta tehtyihin tutkimuksiin (niitä voi silti olla olemassa). Ainoa Röytiö-sanan sisältänyt viite Sukututkimusseuran kirjastotietokannassa oli alla oleva viite, joka ei välttämättä edes liity Röytiön sukuun: Nimeke:...
Kun ihmiset esim. radiossa haluavat lähettää jollekin terveisiä, he sanovat, että lähettäisin sille ja sille terveiseni. Eikö fiksumpi ja avoimempi tapa olisi… 1908 Meidän käsityksemme mukaan on kyllä oikein käyttää ensin mainitsemassanne tilanteessa myös konditionaalimuotoa "lähettäisin". Konditionaaliahan käytetään usein, jos halutaan ilmaista jokin asia kohteliaasti. (Ks. esim. Fred Karlsson: Suomen peruskielioppi, 4. uud. p., s. 210). Kysymyksenne toiseen osaan meillä ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Puhekielessä ja lehtiteksteissä on todellakin täysin yleistä sanoa, että joku katkaisi jalkansa. Nykysuomen sanakirjassa on katkaista-sanan kohdalla seuraava esimerkki: "Kaaduin ja katkaisin jalkani, käteni (tarkoittamassa luun katkeamista, tav. par. jalkani, käteni katkesi, minulta katkesi jalka, käsi)". Tämän perusteella ilmaisu katkaisin jalkani ei siis olisi välttämättä virheellinen. Jos...
Minkä arvoisia ovat nämä kolikot: Gustaf VI Adolf Sveriges konung 5 öre vuodelta 1968 ja 10 penniä vuodelta 1916? 2840 Rahojen hinnat riippuvat hyvin paljon niiden kunnosta. Kirjassa Standard Catalog of World Coins: 2012 on tietoja mm. Ruotsin rahojen hinnoista. Vuoden 1968 kuluneelle viiden äyrin kolikolle ei anneta mitään arvoa. Parempikuntoisen kolikon arvoksi annetaan 0,10, 0,20 tai 1 dollaria. Korkein hinta edellyttää sitä, että kolikko on täysin virheetön. Vuoden 1916 kymmenen pennin hinta on katsottu kahdesta kirjasta. Rahaliike Holmaston kirjassa Suomi: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen huonompikuntoiselle 10 pennin kolikolle ei anneta arvoa. Hyväkuntoisten hinnaksi annetaan 2,6 tai 35 euroa. Korkein hinta edellyttää, että kolikko on täysin virheetön ja leimakiiltoinen. Siinä ei siis saa olla mitään kulumisen merkkejä tai naarmuja. Suomen...
Yliopistolaki on uudistunut ja olen saanut sellaisen käsityksen, että aiemmat keskeytyneet yliopisto-opinnot voivat mahdollisesti vaikeuttaa yliopistoon… 976 Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta vuosina 2011 – 2014. Siellä mainitaan mm. että tarkoitus on saada korkeakoulutukseen aidosti uusia opiskelijoita. Yliopistolakiin on ehdotettu lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan hakevien kiintiöinnin omana ryhmänään. Tätä muutosta koskeva Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2012 – eli asia on vasta tulossa päätettäväksi. Toisaalta todetaan myös että ”koulutusalaa vaihtaville sekä korkeakoulujen välillä ja niiden sisällä siirtyville tarjotaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen. Entistä useampi uusi opiskelija voi näin aloittaa...
Onko teillä Mustonen suvusta tehtyä sukututkimus kirjaa? 3883 Lahden kaupunginkirjastossa on Mustosen sukua käsittelevä, Aulis Mustosen toimittama kirja Henrik Mustosen (Swarta)sukukunta : Kaavin Niinivaara no 4. Kirja on painettu vuonna 1985 ja siinä on liki sata sivua. Mustosen suvusta on kirjoitettu myös muita kirjoja, niitä voi mahdollisesti kaukolainata. Maksu on viisi euroa / kirja. MUUT kirjat: Kiukoonniemen tilan ja suvun vaiheita vuodesta 1621 / kirjoittanut Juhani Mustonen. Painettu 2004, 376 sivua. Muisteluja suvustani ja elämäni vaiheista / koonnut Matti A. Mustonen. Painettu 1980, 130 sivua.
Onko television katselumahdollisuutta kirjastossa? 887 Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolla (pääkirjaston 2. kerroksessa) on mahdollista katsella televisiota. Televisiota voi katsella musiikkiosaston kuunteluhuone 1:ssa, jossa on laajakuvatelevision lisäksi myös Blu-ray-/DVD- ja VHS-laitteet videoiden katseluun. Kuunteluhuoneen voi varata kahdeksi tunniksi kerrallaan ja kirjastokortti jätetään virkailijalle huoneessa olon ajaksi. Kuunteluhuoneen voi varata paikan päällä musiikkiosaston asiakaspalvelutiskillä tai puhelimitse numerosta 03-8125 531.
Haluaisin tietää löytyykö kirjaston kautta vuonna 1792 julkaistua Hollolan pitäjäkertomusta? 834 Kyseessä on Johan Fredrik Buchtin väitöskirja ”Om Hollola socken uti Tavastland”. Alkuperäinen työ vuodelta 1792 on digitoitu ja se löytyy Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistosta ks. http://www.doria.fi/handle/10024/51201 . Se on julkaistu suomeksi v. 1971 Antero Heikkisen suomentamana nimellä ”Akateeminen väitöskirja Hollolan pitäjästä Hämeessä”. Suomenkielisestä versiosta löytyy lainattava kappale Lahden pääkirjaston varastosta.
Etsin tietoa ja kuvia Orimattilassa toimineesta 8. Sotasairaalan sisätautiosastosta. Löytyykö muuta lähdettä kuin kirja "Orimattilan lotat kotona ja kentällä"?… 5266 Lahden sotilassairaalat 1940-1994 teoksessa on lyhyitä mainintoja Orimattilan osastosta. Kirjan lähteistössä mainitaan 8. sotasairaalan toimintakertomus vuodelta 1941, jota säilytetään Kansallisarkiston sotapäiväkirjakokoelmassa. Orimattilan historian kolmannessa osassa on muutaman sivun kirjoitus sotasairaalasta ja sotilasmajoituksesta. Kirjoituksessa mainitaan sotasairaalan sijainneen seurakuntakodissa. Kirjassa lähteenä on käytetty Orimattilan kaupungin ja Orimattilan seurakunnan arkistoja. Opinnäytetyökin sotilassairaaloista on tehty, se ei ehkä kuitenkaan käsittele Orimattilan tilannetta. Lehtiranta, Liisa: Sisar hento valkoinen, harmaa ja sininen. Hoitohenkilökunnan välisen hierarkian kokeminen suomalaisessa sotilassairaanhoidossa...
Voisitko kertoa nimien Voitto ja Viljami merkityksestä ja mistä ne tulevat? 3140 Voitto -nimi on suora käännös latinankielisestä nimestä Victor. Voitto nimen suurin suosio on ollut 1920-1940 luvuilla. Voitto nimi tuli käyttöön Suomessa 1800 -luvun lopulla samaan aikaan kansallisen heräämisen ja isänmaallisen hengen noustessa. Viljami on muunnos nimestä Vilhelm, joka on alunperin saksalainen nimi. Muinaissaksalainen merkitys Vilhelm -nimelle on lujatahtoinen kypäränkantaja. Eri kielissä on omat versionsa Vilhelmistä; ranskan Guillaume, espanjan Guillermo, italian Guiglielmo sekä englannin William ovat kaikki muunnoksia ja/tai sukulaisnimiä Vilhelmille. Kustaa Vilkuna pitää suomalaisen Viljami nimen lähimpänä esikuvana juuri englannin Williamia, koska pohjanmaan amerikan siirtolaiset ovat tuoneet mukanaan nimestä muodon...
Olin varannut super-suositun george r.r. martinin a song of ice and fire- sarjan 5. osan "A dance with dragons" (löytyy vaan Mukkulasta), mutta nyt se kirja on… 472 Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kirjastossa on vieraskielisiä kirjoja vain yhdet kappaleet. Kysymästäsi kirjasta on tällä hetkellä 5 voimassaolevaa varausta. Kirja on viimeksi palautettu 10.11, eli myöhässä, ja saman tien se on laitettu varaushyllyyn ja ilmoitettu seuraavalle jonottajalle. Silloin kun kirja on varaushyllyssä, sillä ei näy eräpäivää, mutta se ei myöskään ole lainattavissa. Lastu-tietokanta näyttää todellisen sen hetkisen tilanteen, eli ko. kirja on pääkirjaston omaisuutta, mutta oli edellisellä lainaajalla Mukkulan kirjaston kautta. Omasta varauksestasi en pysty nyt sanomaan mitään, koska tässä viestissä ei näy nimeäsi. Jos teet varauksen Lastu-tietokannassa, se ilmoittaa, kun varauksen teko onnistui....
Miten tehdään lastenkuvakirja? Kun on käsikirjoitus, mutta ei kuvia. Mistä kuvittajan voi saada? 8467 Kuvittajan voisi löytää esim. Kuvittajat ry:n kotisivuilta, mistä voi hakea eri ammattikuvittajien portfolioita. Portfoliohaun voi rajata myös Lastenkirjoihin (kategoria = lastenkirjat), jolloin haku näyttää lastenkirjakuvittajien portfoliot ja yhteystietoja. http://uusi.kuvittajat.fi/?page_id=6 Jotta käsikirjoituksesta tulee konkreettinen lastenkirja, pitää se tietenkin kustantaa ja julkaista. Monet kustantamot antavat ohjeita, miten omaa käsikirjoitusta kannattaa tarjota. Tässä muutamia kustantamoita ja heidän ohjeitaan. Kustantamoita on tietenkin vaikka kuinka paljon lisää, valitsin tähän muutaman, joiden tiedän kustantavan erityisesti lastenkirjallisuutta. http://www.pienikarhu.fi/ohjeita.html http://www.lastenkeskus.fi/...
Mistähän saisin tietää, mistä suunnasta tietyllä paikkakunnalla tuuli tiettynä päivänä noin vuosi sitten? 2505 Kysyin asiaa Ilmatieteen laitokselta ja he tiesivät kertoa, että säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (3,98 €/min+pvm) ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot Eli tuolta kannattaa tiedustella asiaa.
Minun tulisi kirjoittaa essee aiheesta 'Opiskellu kätilöksi Suomessa'. Mistähän löytyisi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta? 997 Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko opiskelua nykyisin vai onko kysymys kätilötyön historiasta. Tämän päivän opiskelusta, koulutuspaikoista ja vaatimuksista löytyy tietoa Työ- ja elinkeinotoimiston ammattinetti-sivuilta http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu Kirjassa Heikkinen, Raimo: Futurix+ ammattiopas. Otava 2010 on Sosiaali- terveys- ja liikunta-alan ammattien yhteydessä tietoja myös kätilöksi opiskelusta. (Lahden kirjastossa hyllyluokassa 38.8, myös käsikirjastossa) Suomen kätilöliiton sivuilla http://www.suomenkatiloliitto.fi/ on lista alan oppilaitoksista yhteystietoineen. Jos tarvitset tietoja opiskelun historiasta ja kätilötyön kehittymisestä Suomessa, kirjassa Hänninen, Sisko-Liisa: Kätilötyön vaiheita (59.571 varasto)...
Onko Lahden kirjastossa eKirjojen lukulaitteita asiakkaiden lainattavaksi ja onko niitä vapaana tällä hetkellä? 813 Lahden kirjastossa ei ole tällä hetkellä lainattavia e-kirjojen lukulaitteita.
On kyse musiikkikappaleesta jonka esittäjää ja nimeä en saa selville.Siitä on pätkä tietokoellani.Voisiko kuunnella se puhelimessa jotta voisin ostaa tuotteen… 477 Voitte soittaa Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosaston neuvonnan numeroon 03-812 5530. Osasto on avoinna ma-pe klo 10-20 ja la-su klo 10-16.
Olen saanut Lahden Tienhaaralaisten-kerhon jäseneltä tiedon, että Tienhaara-aiheesta on julkaistu ainakin 4 teosta. Ensimmäinen: Tienhaara, kaupunginosa… 1842 Lahden kaupunginkirjastossa on teos Tienhaara - Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä / kirjoittajat Eelis Ahtiainen, Heikki Fontell, Tapio Sormunen. Hki : E. Ahtiainen, H. Fontell, T. Sormunen, 1990 Koska ette ole lahtelainen, voitte pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastonnne kautta. Tietokannoista löytyivät lisäksi teokset: Viipurin Tienhaara : siel myö asuttii / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1998. Viipurin Tienhaara kuvien kertomana / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1996. Westerlund, Göran Tienhaara : Finlands lås. Hki : Söderström, 1995. Näitä kolmea kirjaa ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta niiden kaukolainaaminen on mahdollista muualta. Lisäksi Janakkalan kirjastossa on...
Haluaisin lukea toppareiden elämästä Hartolassa. Mistähän löytyisi julkaisuja? 1981 Kirjassa "Hartolan kirja" on Erkki Annala kirjoittanut artikkelin "Kartanot ja torpparit" (s.263-292). Artikkelin sivuilla 274-292 on torppareiden elämää Hartolassa käsittelevä osuus. Ylen nettisivuilla on kirjoitettu Hartolan torppareista: http://yle.fi/alueet/lahti/2009/12/pettuleipaa_ja_rapakaljaa_torpparin_… Stjernvall-Järvi: Kartanoelämää Itä-Hämeessä- kirjassa on sivuilla 221-225 luku "Torppia ja torppareita". Ainakin sivuilla 224 ja 225 kerrotaan kahdesta Hartolassa syntyneestä torpparista. Stjernvall-Järvi: Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa -kirjassakin saattaa olla jotain torppareista (emme voineet tarkistaa asiaa). Muistakin kartanoita käsittelevistä kirjoista saattaa löytyä tietoa Hartolan torppareista ja...