| Löytyykö mistään sanoja Eino Grönin kappaleelle Suuri päivä? |
1282 |
|
|
|
Kappaleen "Suuri päivä" on säveltänyt Benny Borg, alkuperäiseltä nimeltään "Den stora dagen". Tämä ruotsinkielinen (alkuperäisversio) löytyy nuottikokoelmasta "Dansbands hits" (1992) ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Eino Grönin laulaman suomenkielisen version "Suuri päivä" on sanoittanut Juha Vainio, mutta siitä ei ole julkaistu nuottia. Kappale on kuultavissa mm. Eino Grönin CD-levyllä "Jokainen päiväni : kauneimmat lauluni" ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
|
| ATR 72 on matkustajalentokone, joka vetää kahdella ropelilla, siis ei suihkukone. Mikä on sen kiitoradasta irtautumisnopeus nousuvaiheessa ja mikä kentälle… |
2895 |
|
|
|
Käyttäen lähteenä Atlantic Sun Airwaysin pilotin ohjeita ATR-72-500:n nopeus (kun nokkapyörä irtoaa maasta) on 115 KIAS (Knots indicated air speed). Myös laskeutumisnopeus on 115 KIAS. (115 KIAS=213 km/h)
ATR-72-500 pilotin ohjeet:
http://www.atlanticsunairways.com/training/checklist_atr72.pdf
Lentokoneiden nopeusmerkinnöistä (v-speeds):
http://en.wikipedia.org/wiki/V_speeds
|
| Onko JKL:n kirjastossa sellaisia "keräilija"oppaita, kuten ne Arabiaan keräilijän aarteet kirjat,jotka kertoisivat Finlaysonin ja Marimekon kankaista? Ja saako… |
1047 |
|
|
|
Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu.
101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
|
| Onko saatavilla radiotekniikasta tai siihen liittyvästä aiheesta dvd- opetusmateriaalia. |
1008 |
|
|
|
Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
|
| Metsämies joutuu lopettamaan oman koiransa |
1269 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Unto Kupiaisen runo Koira? Runo päättyy säkeisiin "Minä silitin koirani päätä vain / ja sitten ma ammuin sen. / Ja monta viikkoa jälkeenpäin / olin hyvin surullinen."
Runo löytyy ainakin kirjasta Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies).
|
| Olen kiinnostunut kirjastonhoitajan työstä, mutta työllistyminen opintojen jälkeen mietityttää. Millainen kirjastonhoitajien/informaatikkojen työllisyystilanne… |
3530 |
|
|
|
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voi tutkia esim. tästä nettiosoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
Teos "Akavalaiset työmarkkinat 2009" kertoo kohdassa INFORMAATIKKO, TIETOASIANTUNTIJA, KIRJASTONHOITAJA työllisyystilanteesta, että kirjastoissa työtilanne on kohtalainen. Sama netissä:
http://www.digipaper.fi/akava/29884/index.php?pgnumb=37
Kun on kirjastossa töissä, huomaa usein, että vakituista työpaikkaa joutuu odottamaaan sijaisuuksien jälkeen muutaman vuoden. Enemmän työpaikkavaihtoehtoja on niissä kaupungeissa, joissa kirjastoja on useita, esim. kaupunginkirjasto eri osastoineen ja lähikirjastoineen, ammattikorkeakoulun kirjasto ja yliopiston kirjasto.
Aiempia kysymyksiä/vastauksia voit katsoa... |
| Kuulin vanhan ihmisen lausuvan runoa: se kertoi sotilaasta, jonka nimi taisi olla Mikko Pöksyläinen. Mistähän runon löytäisi? |
1738 |
|
|
|
Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896".
MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA
Mie tästä kerran wielä
walloitan kaiken moan,
kun ensin uniwormun
mie reätäliltä soan.
Kas "smirnoosta" mie sitten
ja kenoselkänä
kuninkaan howwiin marssin
ja rinta pystyssä.
Tien kunniata hällen.
Karskisti haastetaan:
"Oun Mikko Pöksyläinen",
ja "hywwee päiwee woan."
Roapasten lattiata
niin sievästi kuin woin
myös terwehin mie rouwoo,
rinsessoo pokkuroin...
|
| Haluaisin tietoa oselotista. |
665 |
|
|
|
Oselotti on melko pieni isoihin kissapetoihin kuuluvaksi eläin. Se on pituudeltaan 100–150 cm, josta häntä on 30–45 cm. Aikuinen eläin on noin 10–16 kg:n painoinen. Oselotti muistuttaa ilvestä pitkine jalkoineen.Oselotin levinneisyysalueeseen kuuluvat osa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikkaa Arizonasta ja Teksasista etelään aina Pohjois-Argentiinaan asti. Se kuuluu uhanalaisiin eläimiin.
Oselotista on kerrottu hyvin mm. sivulla www.tunturisusi.com/kautta/kissat/oselotti.html.
kirjassa Viranta-Kovanen: Pienet kissapedot (2005), on kerrottu oselotista.
Kirja on lainattavissa jyväskylän kaupungingirjastossa.
Kirjastostamme löytyy myös kirjoja yleisteoksia kissaeläimistä.
Tervetuloa tutustumaan.
|
| Meteoriitti vai meteori? mitä eroa |
5596 |
|
|
|
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilta (http://www.ursa.fi/kosmos/hakemisto.html)löytyy seuraavat meteoriitin ja meteorin määritelmät:
Meteori on Maan ilmakehään osuvan, useimmiten vain hiekanjyväsen kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, "tähdenlento". Jos kappale pääsee maanpinnalle asti, sitä sanotaan meteoriitiksi. Tiettyinä aikoina vuodessa näkyy runsaasti meteoreja, jotka näyttävät tulevan tietystä suunnasta. Nämä meteoriparvet liittyvät yleensä johonkin komeettaan.
Meteoriitti on Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale. Koostumuksensa puolesta meteoriitit jaetaan kolmeen luokkaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivi-rautameteoriitit.
|
| Haluaisin tietoa servaalista. |
1114 |
|
|
|
Tunturisusi.com antaa servaalista seuraavaa tietoa:
SERVAALI (Leptailurus serval)
Servaali luetaan kuuluvaksi keskikokoisiin kissaeläimiin. Se on korkeajalkainen, hoikka kissaeläin, joka on helposti tunnistettavissa pienestä päästä, pitkästä kaulasta ja suurista, pystyistä korvista. Servaalilla hännässä on mustia rengaskuvioita. Servaalilla on pisimmät jalat kaikista kissaeläimistä, suhteutettuna sen oman vartalon kokoon. Servaalin täplikäs, vaalean kullanruskea tai kermanvalkoinen, kaunis turkki, jossa on suuria mustia täpliä ja juovia - on saanut aikoinaan kyseenalaisen kunnian koristaa monen afrikkalaisen heimon päällikköä tämän aseman tunnuksena. Servaaliurokset painavat 9 - 18 kg, naaraat 9 - 13 kg. Servaalin ruumiilla on pituutta 67... |
| Mitä elokuvia Nyrki tapiovaara ohjasi? |
2283 |
|
|
|
Hei!
Nyrki Tapiovaara on ohjannut elokuvat Miehen tie (1940, Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939), Kaksi Vihtoria (1939, Varastettu kuolema (1938), Juha (1937. Jos haluat lisätietoja ohjaajasta tai hänen ohjaamistaan elokuvista, niitä löytyy esim. Elonetin sivuilta osoitteesta http://www.elonet.fi/name/he25ll/
|
| Mistä teoksesta löytyy Sakari Topeliuksen runo Jo joutuu ilta kokonaisena? Vaikka kuinka etsin, en löydä. |
2266 |
|
|
|
Sibelius on säveltänyt Topeliuksen runoon yksinlaulun "Det mörknar ute" (opus 1, nro 3). Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aino Suonio. Tuo "Jouluvirtenä" tunnettu laulu alkaa sanoilla "Jo joutuu ilta ja tuuli käy". Kaikki kuusi säkeistöä (ruotsiksi ja suomeksi) löytyy esimerkisi nuottijulkaisusta "Suomalainen joulu" (julkaisija: Bells, 2006). Kyseinen nuotti on saatavilla tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin pääkirjaston musiikkiosastolla.
|
| Itselläni on hilpeyttä herättävä sukunimi Pipinen. Aavistukseni on että nimi olisi peräisin tai ehkä käännös venäjänkielisestä nimestä. Isoisäni "Äijä" (s… |
1707 |
|
|
|
Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
|
| Pitäisi kehitellä lyhyt esitys Suomen kulttuuri-identiteetista ja arvoista. Mistä etsin tietoa? |
2310 |
|
|
|
Kirjoja aiheestasi löydät kirjastomme hausta laittamalla asiasanoiksi (eri kenttiin) kansallinen identiteetti JA suomalaiset. Myös kulttuuri-identiteetti asiasanaa käytetään. Siihenkin voi yhdistää toiseksi asiasanaksi Suomi tai suomalaiset. Samaten voit hakea asiasanoilla arvot JA suomalaisuus tai Suomi.
Verkkokirjasto: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Tässä joitakin esimerkkejä haussa löytyneistä kirjoista:
Mitä Suomi on? : keskustelua Suomesta ja suomalaisuudesta / toimittaja: Antti Isokangas (2010) Osa materiaalista tällä sivulla: http://www.mitasuomion.fi/
Suomi herää : mistä on suomalaisuus tehty? / Matti Vainio
Suomalaisten symbolit / toimittaneet Tero Halonen & Laura Aro
Uskonto, arvot ja instituutiot : suomalaiset... |
| Heips! Saakohan kirjaston lukusaliin tuoda oman läppärin (ihan esseenkirjoitus-mielessä)? |
1923 |
|
|
|
Saa tuoda. Pääkirjastossa ja joissakin lähikirjastoissa on käytettävissä langaton verkko, joten voit käyttää myös internetiä omalla läppärilläsi. Pyydä tunnukset virkailijalta.
Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
|
| Mihin kortti palautetaan jos muuttaa muualle? |
1888 |
|
|
|
Kirjastokorttia ei tarvitse palauttaa, jos muuttaa paikkakunnalta toiselle. Sitä voi käyttää, jos tulee käymään entisessä kotikaupungissa esim. kirjautumisessa kirjaston internet-mikrolle, jos sitä vaaditaan. Osoitetiedot kannattaa kuitenkin päivittää. Kirjastokortin voimassaolon voi halutessaan myös lopettaa käynnillä kirjaston toimipisteessä.
Uudella kotipaikkakunnalla voi ottaa käyttöön sen paikkakunnan kirjastokortin. Keski-Suomessa toimii kirjastojen yhteisjärjestelmä Aalto-kirjastot - Keski-Suomen kirjastoverkko ja siihen kuuluvilla kunnilla on yhteinen kirjastokortti. Yhteisjärjestelmään kuuluvat:
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Jämsän kaupunginkirjasto
Kuhmoisten kunnankirjasto
Luhangan kunnankirjasto
Muuramen kunnankirjasto... |
| Miten pääsen kirjastoonne työllistetyksi tai oppisopimukseen? |
1068 |
|
|
|
Kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamiseen ei kirjastolla ole tällä hetkellä mahdollisuuksia.
Internetistä löydät aiheesta lisätietoa sivuilta http://www.mol.fi ja http://www.oppisopimus.net.
|
| Onko teillä täällä vaajakosken kirjastossa DEEP PURPLEn CDtä, jossa on smouk on the water? |
595 |
|
|
|
Deep Purplen kappale Smoke on the water on tällä hetkellä Vaajakosken aluekirjaston musiikkiosastolla saatavilla ainoastaan CD:llä "Rock 4ever". Levy löytyy luokasta 78.8911, aakkostettuna kohtaan "ROCK".
Tiesithän, että myös kappaleen nimellä voi hakea kirjaston tietokannasta? Rajauksella voi määritellä, haluaako kappaleen esim. CD-levynä vai nuottina.
|
| Onko kirjastossa mahollista monistaa nii että värit näkyvät? |
1241 |
|
|
|
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole värikopiokonetta asiakaskäyttöön. Pääkirjastossa (Vapaudenkatu 39-41) on kuitenkin mahdollista varata aika kuvankäsittelytietokoneelle (p. 014-266 4117), jonka yhteydessä on skanneri. Aineiston voi skannata ja sitten tulostaa väritulostimella. Jyväskylän keskustassa värikopioita voi ottaa mm. Jyväskylän yliopistopainossa (Cygnaeuksenkatu 3, p. 014-260 1141) ja Jyväskylän Kopioteamilla (Yrjönkatu 35, p. 014-217001).
|
| Löytyisikö Tekniikan Maailma NUMERO 17 vuodelta 1977 ? |
1208 |
|
|
|
Konneveden kirjaston haun mukaan heillä ei ole 1970-luvun Tekniikan maailmoja. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy 1970-luvun Tekniikan maailmat sidottuina, mutta vain kirjastokäyttöön (ei lainattavaksi).
Varastokirjasto säilyttää vanhoja lehtiä. Voit pyytää Konneveden kirjastoa tilaamaan sieltä kaukolainana itsellesi joko koko lehden tai tietyn artikkelin valokopion lehdestä.
Tekniikan maailman vanhoja artikkeleita voi tilata myös Tekniikan maailman lehtiarkistosta:
http://tekniikanmaailma.fi/arkisto/lehtiarkisto
|
Kysy kirjastonhoitajalta