| Espanjalainen tyttöystäväni, joka juuri sai myönteisen päätöksen oleskelulupansa rekisteröinnistä, haluaisi kirjastokortin. Hän tulee siis saamaan suomalaisen… |
1076 |
|
|
|
Kyllä tyttöystäväsi voi kirjastokortin saada. Kirjastokortin saadakseen tarvitsee Suomessa olevan osoitteen ja kuvallisen henkilötodistuksen, esimerkiksi passin. Jos suomalaista henkilötunnusta ja sitä esittävää henkilötodistusta ei ole, kirjastokortti on voimassa puoli vuotta kerrallaan. Kun henkilötunnuksen ja sen osoittavan henkilötodistuksen saa, voi kirjastokortin käydä muuttamassa kirjastossa pysyväksi. Kirjasto ei saa tietoja väestörekisteristä, joten tarvitsemme aina kuvallisen henkilökortin. Tämän vuoksi myös osoitemuutokset on itse ilmoitettava kirjastolle.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Tervetuloa kirjaston käyttäjäksi!
|
| Java jive -niminen kappale on käännetty suomeksi nimellä Minä juon nyt kahvia vuonna 1990 ja kääntäjä on Juice Leskinen. Tarvitsisin suomenkieliset sanat… |
2109 |
|
|
|
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseisen kappaleen sanoitusta mistään. Emme löytäneet nuotteja tietokannoista (edes Violasta, Suomen Kansallisdiskografiasta ei löytynyt), eikä CD-levyssä, johon kyseinen kappale sisältyy, ollut tekstiliitettä, josta olisi löytynyt sanat. Myöskään googlaus ei tuottanut tuloksia. En keksi muuta ratkaisua, kuin kirjoittaa vain levyltä sanat ylös, vaikka hieman työläämpää onkin.
Kappale löytyy ainakin CD-levyltä nimeltä Lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta Iskelmäprinssi(Warner Music Finland, p2002). Kyseistä levyä näyttäisi olevan ainakin Järvenpäässä ja Tuusulassa, sekä Helsingissä (nimi vain on hieman eri muodossa: Iskelmäprinssi : lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta).
Saatavuustiedot voit tarkistaa... |
| Voivatko linnut vahingossa lentää liian kauas merelle jolloin ne eivät enää jaksa lentää takaisin maalle? |
2016 |
|
|
|
Kyllä tällaista ihan ilmeisesti tapahtuu. Merimatkojen kuvauksissa kerrotaan uupuneista maalinnuista, jotka harhailevat merellä ja laskeutuvat laivan kannelle lepäämään. Internetistäkin löytyy tällaisia kertomuksia – ainakin englanniksi. Esimerkiksi sivulla http://www.noozhawk.com/article/120211_captains_log_tiny_bird_lost_at_s…
kapteeni kertoo pienestä linnusta, joka oli eksynyt monen kilometrin päähän maasta ja pelastui vain sen ansiosta että laiva osui paikalle.
Monet muuttolinnut, jotka lähtevät ylittämään merta, uupuvat kesken matkan ja menehtyvät, kuten biologi Riku Lumiaro toteaa seuraavalla sivulla:
http://mmm.multiedition.fi/syke/luonnon_kirjo/2011/1-2011/5-talvi.php
Mutta tämä on tietysti eri asia – muuttolinnut kun eivät... |
| Helmet.fin ohjeissa opastetaan tallentamaan hakuja ja tekemään tallennetuille hauille sähköposti-tilauksia, mutta onko haun tallennusmahdollisuutta vielä… |
947 |
|
|
|
Helmet-sivustomme on uudistumassa. Uusi Helmet.fi on tällä hetkellä kokeiluvaiheessa, joten kaikki ominaisuudet vanhasta hausta eivät ainakaan vielä ole uudessa haussa. Sekä uusi että vanha haku ovat yhä käytettävissä, joten voit käyttää Helmet.fin hakuvaihtoehtoa 'perinteinen aineistohaku', joka ohjaa vanhaan hakuun, missä voi yhä käyttää haun tallennusta. Helmet.fin hakulaatikkoon kirjoittaminen sekä vaihtoehto 'tarkennettu haku' ohjaa uuteen hakuvaihtoehtoon, missä ei valitettavasti ole haun tallennusmahdollisuutta. Uusi haku kehittyy jatkuvasti uuden Helmet.fin myötä ja uusia ominaisuuksia on tulossa.
|
| Tutkin rakennustaiteen näkökulmasta nykyisin Karjalan Tasavallassa sijaisevaa Kurkijokea, jolla oli vuodesta 1668 Kronoborgin kaupungin status. Mistähän Toivo… |
1092 |
|
|
|
Henkilöhistorialliset hakuteokset eivät näytä sisältävän tietoa T(h)ure Oxenstiernasta. Liekö hänen appensa ollut Gabriel Bengtinpoika Oxenstierna, josta löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta? Useita mainintoja hänestä löytyy tutkimuksesta
Jokipii, Mauno
Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat 1-2. - 1956-1960.
Osin tämä teos lienee kyllä ollut Immosenkin käytössä.
1650-luvun Venäjän-sodasta, jota käytiin Kurkijoen kulmillakin, on erikoistutkimus
Lappalainen, Jussi T.
Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656-1658 Suomen suunnalla : "räikkä, häikkä ja ruptuuri". - Gummerus, 1972.
Kurkijoenkin 1600-lukua kuvataan tutkimuksessa
Kuujo, Erkki
Taka-Karjalan verotus v:een 1710. - Suomen historiallinen seura, 1959.
Lisäksi
Hakulinen, Rainar
Kurkijoki... |
| Oman läppärini käyttöjärjestelmässä on häiriö. Saako jostain Helsingin kaupunginkirjastosta apua ongelman ratkaisuun nyt heinäkuussa kun Lasipalatsin… |
807 |
|
|
|
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei tällä hetkellä ole tietokoneongelmiin neuvontaa läppätohtorin loman vuoksi. Läppäritohtori palaa lomaltaan, kun Lasipalatsin Kohtaamispaikka avautuu jälleen maanantaina 30.7 klo 11.
Kohtaamispaikka@lasipalatsi Helmet.fi:ssä: http://www.helmet.fi/kohtaamispaikka
|
| Onko jostakin kirjastosta lainattavissa kirja BarclaynRukousnauha |
288 |
|
|
|
Etelä-Savon kirjastojoissa Barclayn (Florence L.) Rukousnauha-romaania on saatavissa seuraavasti:
1 kpl Pieksämäen kaupunginkirjasto on nyt paikalla (vuoden 1992 p.)
Kerimäen kunnankirjaston Rukousnauha samalta vuodelta on lainassa, eräp. 13.8.2012.
1 kpl Punkaharjun kunnankirjaston varasto, on paikalla (1958 p.)
1 kpl Naarajärven kirjaston varasto, on paikalla (v. 1940 p., Naarajärvi on Pieksämäen sivukirjasto)
Mikkelin pääkirjaston varastossakin on 1 kpl, mutta se on tällä hetkellä lainassa. Eräpäivä on 12.9.2012. Kirjaa ei voi varata remontin vuoksi. Varauksia voi tehdä taas 27.8.2012->
Florence L. Barclayn romaani "Rukousnauha" on lainattavissa myös Helsingin Pasilan kirjaston varastosta. Teos on myös Espoon kaupunginkirjasto-... |
| Miksi Muumilaakson tarinoita-televisiosarjassa esimerkiksi Pikku Myyllä, Nuuskamuikkusella, Hemulilla ja Vilijonkalla on vaatteet, mutta sitten osa hahmoista,… |
1902 |
|
|
|
Muumilaakson tarinoita -televisiosarja pohjautuu kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin muumikirjoihin ja hänen luomiinsa hahmoihin.
Muumipeikot ovat karvaisia toisin kuin monet muut näiden kirjojen ja televisiosarjan hahmoista. Ehkäpä sillä on ollut vaikutusta asiaan. Tai sitten taiteilija on vain päättänyt vaatettaa jotkin hahmoistaan ja jättää toiset ilman vaatteita.
Tuu-tikki-niminen Muumikirjojen henkilö sanoo kirjassa Taikatalvi (s. 22) näin:
"Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi."
|
| Luin joskus liikennelehdestä aivan asiantuntijan palstalta, että lentolupakirjan omistava saa ajaa autoa vaikka ei omistaisi auton-ajokorttia. Tämän luin… |
1361 |
|
|
|
Katsoin, mitä, mitä lait ja asetukset ovat sanoneet oikeudesta ajaa autoa Suomen itsenäistymisestä 1917 lähtien. Venäjän vallan aikaisilla säädöksillä ei liene väliä, kun itse lentäminenkin yleistyi vasta 1920-luvulla.
Ensimmäinen löytämäni säädös, jossa ajo-oikeus määritellään, oli ”Asetus automobiililiikenteestä” vuodelta 1922. Asetuksen 11 §:ssä sanotaan: ”Automobiilia ei saa kuljettaa muu kuin se, jonka poliisiviranomainen on hyväksynyt ja joka on samalta viranomaiselta saanut n. s. ajokortin. --- Automobiilinkuljettajaksi hyväksyttäköön ainoastaan henkilö, joka katsastusmiehen antamalla todistuksella on osoittanut olevansa täysin perehtynyt automobiilin rakenteeseen, hoitoon ja ohjaukseen, on vähintään 18 vuoden ikäinen ja tunnettu... |
| Nyt aikuisena olen uusioheppahullaantunut. Lapsena ja nuorena luin paljon hevoskirjoja, joten mieleeni tuli, onko olemassa aikuisille suunnattuja hevoskirjoja … |
2814 |
|
|
|
Helmet–haussa hakusanoilla hevoskirjat, kaunokirjallisuus, rajauksena ovat suomen kieli ja aikuisten kokoelma, mutta tulosten joukossa on paljon nuorten kirjoja. Aikuisten kokoelmasta löytyvät Jaakko Yli-Juonikkaan Jääasema KOOMA, Mitä uudet Galgalim-silmäni näkevätkään, Tahdon murskatappio; Salten Felix, Florian, keisarin hevonen; Koskell Nella Kirouksen uhrit ja Kirouksen jälki. Hevoset ovat keskeisesti mukana vanhoissa lännenromaaneissa, esim. James Curwoodin ja Zane Greyn teoksissa. Kollegoilta ja kommentoijilta löytyi lisävinkkejä:
Veera Niemisen Kottikärrykaruselli, Jojo Moyes Kuinka painovoimaa uhmataan ja Tähtien antaja, Rupert Isaacson: Hevospoika, Essi Pajun Koskenniska-sarja, Mari... |
| Onko missään Vantaan tai pääkaupunkiseudun kirjastossa mahdollisuutta lukea vanhoja 70- ja 80-lukujen tekniikan maailma lehtiä suoraan hyllystä tai pyytämällä… |
611 |
|
|
|
Tekniikan maailma -lehteä säilytetään Vantaan Tikkurilan (vuodesta 1958) ja Helsingin Pasilan (vuodesta 1953) kirjastoissa. Tikkurilasta lehden voi saada kotilainaan, Pasilassa lehteä voi lukea kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Montako Sami nimeä annettiin pojalle 60-luvulla? |
921 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sami-nimeä kaikkiaan 14 603 pojalle. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
| Mun pitäisi tehdä nopeasti esitys IFRS:n ja FAS:n keskeisistä eroista. En osaa kuitenkaan hakea oikeilla hakusanoilla sellaista teosta. Mulla ei ole aikaa… |
8279 |
|
|
|
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy hakusanoilla IFRS and FAS muutamia aiheeseen liittyviä teoksia. Yksi niistä on myös sähköisesti luettavissa. Se on Joonas Pekkisen pro gradu –työ Vaihto-omaisuuden tarkastamiseen liittyvä tilintarkastusriski FAS versus IFRS. Yhdessä luvussa käsitellään FAS:n ja IFRS:n eroja. Työn lähdeluettelosta saattaa olla myös hyötyä. Opinnäytetyön sähköinen versio löytyy täältä:
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04648.pdf
Aiheesta löytyy pari muutakin opinnäytetyötä:
- IFRS- ja FAS-tilinpäätöskäytäntöjen erot ja vaikutus kovenantteihin / Toivonen Pekka (Turun kauppakorkeakoulu, 2011)
- Laskentanormiston muutos FAS:sta IFRS:ään: tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ti-lintarkastajan... |
| Joskus viime sodan aikana oli ollut saatavilla juomana milkkiä. Kirjoitetaan milkki. Se oli ollut varastoituna suurissa astioissa. Lapsille sitä oli joskus… |
4114 |
|
|
|
Milkki oli kondensoitua eli tiivistettyä maitoa, johon voitiin lisätä myös sokeria.
Kondensoidun maidon keksi ranskalainen sokerileipuri Nicolas Appert jo 1810-luvulla. Tietoa tästä säilömismenetelmän keksijästä ja keksinnöistä mm. alla olevista linkeistä:
http://www.tiede.fi/artikkeli/166/napoleonille_kiitos_sailykkeista_
http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=en&u=http://en.wikipedia…
http://news.google.com/newspapers?nid=1696&dat=19730614&id=_74aAAAAIBAJ…
Tätä maitoa voidaan nimittää tiivistemaidoksi, maitotiivisteeksi tai kondensoiduksi maidoksi, ja sitä valmistetaan edelleen monissa maissa ja myydään Suomessakin. Valio on sitä aikaisemmin valmistanut Suomessa. Kirjassa Maidon tie: Valio ja osuusmeijerijärjestö... |
| Kysyisin kirjoja ruotsalaisista taiteilijoista n. 1880 - 1910, erikoisesti naistaiteilijoista, joko ruotsiksi tai suomeksi. |
1283 |
|
|
|
Ruotsalaisista kuvataiteilijoista yleensä saa lyhyet henkilötiedot Svenska konstnärer –teoksesta. Kirjasta on useita painoksia, uusin on vuodelta 2011.
Alla joitakin kirjoja kysymäsi ajan ruotsalaisista taiteilijoista.
- Ett år i Jenny Nyströms Sverige / Ralph Herrmanns (1983)
- Sigrid Hjertén / Elisabet Haglund ; minnesteckning Iván Grünewald (1985)
- Enheten bortom mångfalden : två perspektiv på Hilma af Klints verk / - Gurli Lindén ; Anna Maria Svensson (1999)
- Solägget: fantasi och verklighet i Elsa Beskows konnst / Stina Hammar (2002)
- Carl Fredrik Hill / [text: Marika Wachtmeister ... et al.] (2000)
- Anders Zorn 1860-1920 : valon, värin ja veden mestari = ljusets, färgens och vattnets mästare / [luettelon toimitus = katalogens... |
| Etsin vanhaa runoa. Tai siis äitini etsii, hän muistaa runosta vain pätkiä? Eli mikähän runo on kyseessä, kuka sen on kirjoittanut ja mistä kirjasta sen löytää… |
1437 |
|
|
|
Runo on "Miten isäkissa parani" ja löytyy teoksesta nimeltä Nikkar-Tikkarin mäellä (WSOY, 1960). Teos pohjautuu tsekkiläisten kansanrunojen valikoimaan ja runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, Pasilasta ja Kalliosta: http://luettelo.helmet.fi/record=b1073904~S9*fin
|
| Haluaisin tutustua paremmin oopperaan; mistä alkaisin? Onko olemassa kirjaa, jossa kerrotaan mitä asioita pitäisi löytää kappaleesta/ oopperasta ja sitten… |
2859 |
|
|
|
Todella, kannattaa aloittaa tutustumalla kirjaan, jossa kerrotaan oopperan historiasta ja esitellään tunnetuimpia oopperoita. Tässä muutama esimerkki Helmet-tietokannasta:
Herzen, Pirjo von: Mentäiskö oopperaan! Tammi. 12 http://luettelo.helmet.fi/record=b2028212~S12*fin
Riding, Alan: Ooppera. WSOY, 2008 http://luettelo.helmet.fi/record=b1844738~S12*fin
Arni, Erkki: Tervetuloa oopperaan: johdatus jokamiehelle ja –naiselle. WSOY 1996. http://luettelo.helmet.fi/record=b1142061~S9*fin
Oppaan pohjalta varmaan löytyy ooppera, joka kiinnostaa. Suosittelisin jotain perinteistä oopperaa, jossa on kauniita, melodisia, yleisesti tunnettuja aarioita. Ennen muuta Verdiä (La Traviata, Rigoletto, Don Carlos, Aida jne. jne), tai sitten vaikka... |
| Ratkaiskaa kiltit tämä kotona säännöllisin väliajoin esiin nouseva kiistanaihe: saako kirjaston kirjoja viedä ulkomaille? |
2198 |
|
|
|
Kyllä toki kirjaston kirjoja saa viedä ulkomaille. Asiakas on itse vastuussa lainaamistaan kirjoista.
|
| Suomessa on r-kiska suurin kauppa Niin mikä on ruotsissa tai saksassa vastaava suuri kiska. |
1756 |
|
|
|
Ruotsin suurin kioskiketju on Pressbyrån. http://www.pressbyran.se/om-oss/organisation/
Pressbyrålla ja R-kioskilla on nykyään yhteinen omistaja, norjalainen Reitangruppen.
Saksan suurin kioskiketju on ollut CC (Convenience Concept). Sen omistuksessa ovat olleet mm. Tabak-Börse, CIGO, ServiceStore DB, U-Store ja Kio –nimiset formaatit. Tänä vuonna CC:n osti Valora-yhtiö, joka oli jo aiemmin hankkinut omistukseensa Tabacon-kioskit.
http://www.valora.com/de/media/newsinformation/news_00425.php
Kioskit niin Suomessa, Ruotsissa kuin Saksassakin toimivat yleensä franchising-periaatteella. Kioskinpitäjä maksaa ketjun tavaramerkin ja konseptin käytöstä. Hän taas saa apua mm. liiketoiminnan käynnistämisessä, markkinoinnissa ja koulutuksessa.
|
| Mistä syystä ihmisellä hiukset alkavat kasvamaan päästä jostain määrätystä kohdasta? Mitä siinä kohdassa on ja tapahtuu? Miksi joillain hiusten kasvu alkaa jo… |
1039 |
|
|
|
Ihmisellä on noin viisi miljoonaa ihokarvaa, ja niistä vain 100 000 kasvaa päänahassa. Eli ihmisellä voi olla karvoja melkein kaikkialla ruumiissaan. Suurin osa karvoituksesta on niin hentoa ja ohutta, ettei sitä juuri erota.
Jokainen karva kasvaa karvatupessa, joita siis on ihmisessä viitisen miljoonaa. Karvatupen toimintaa säätelevät viestiaineet, jotka kertovat, milloin karvatupen on kasvatettava karvaa ja milloin sen on jäätävä lepoon. Levossa karva irtoaa karvatupesta. Hiukset harvenevat, jos suurin osa karvatupista on lepotilassa. Näitä karvatuppien verenkiertoa sääteleviä viestiaineita on viime aikoina kovasti tutkittu, jotta voitaisiin vaikuttaa mm. kaljuuntumiseen ja liialliseen karvaisuuteen. (Lähde: Tieteen kuvalehti, 2002,... |