Otsikko

Mistä suomenkielinen sana haustausmaa on peräisin?

Sanojen alkuperää kannattaa lähteä etsimään etymologisesta sanakirjasta. Suomen etymologinen sanakirja löytyy nykyisin verkosta: https://kaino.kotus.fi/ses/

Sanalle "hautausmaa" etymologinen sanakirja ei anna selitystä, mutta sanalle "hauta" antaa:

hauta (Agr; yl.), merk. myös ’hauduttamalla nauriista, lantusta t. perunasta maahan kaivetussa kuopassa t. padassa valmistettu ruokalaji, haudikkaat’ / ’Grab(en), Grube; Dünst-, Schmorgericht’, haudata, hautajaiset ~ ink ka hauta | ly haud, haude̮ ’hauta, kuoppa; naurishaudikas’ | ve haud, houd ’kuoppa’ | va auta | vi haud | li ōda ’hauta’ (sm > lp hawˈde ’hauta’)

Nyttemmin on esitetty kaksi eri alkuperän selitystä:

Kyseessä on vanha germaaninen lainasana, ja verbi hautoa on johdettu sanasta hauta.

Kuoppaa, kaivantoa tarkoittava sana hauta on vanha germaaninen lainasana, ja ruokaa tarkoittava sana hauta on balttilainen lainasana (lainan lähdettä edustavat latvian sauts ’karjan haude; pikkukaloista valmistettu ruoka’, liettuan šaũtas ’eräs ruokalaji’); verbi hautoa on johdettu jälkimmäisestä hauta-sanasta.

Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004) kertoo samaa:

"Alun perin kuoppaa merkitsevällä hauta-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä --- Sana on vanha germaaninen laina --- Suomen kirjakielessä hauta on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen." (s. 178)

Sanalle "maa" Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja antaa seuraavanlaisen määritteen:

"Sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä sekä useissa etäsukukielissä --- Sanavartalon kantauralilaiseksi asuksi on rekonstruoitu *maye. Sanaa on vanhastaan pidetty omaperäisenä, mutta myös vanha indoeurooppalainen laina saattaa tulla kysymykseen. Suomen kirjakielessä maa on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen." (s. 660)

Kotuksen etymologisen sanakirjan selitys löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c2815edca557f6a4ef1&list_id=1&keyword=maa&word=maa

Kielitoimiston sanakirja sanoo "hautausmaa"-sanasta näin:

"alue jonne vainajat haudataan, kirkkomaa, kalmisto."

Tuolta selityksestä löytyy sana "kirkkomaa", joka on muodostettu samalla tavalla, kuin "hautausmaa" (määrittävä sana + maa). Näin täysin harrastelijana voisi siis ajatella, että tällaiset jotakin tietynlaista aluetta tarkoittavat -maa-loppuiset sanat ovat syntyneet ikään kuin samaa muottia käyttäen. Onhan näitä nimittäin: "kasvimaa", "erämaa", "laidunmaa", "kaskimaa"...