Lieksa

Tilaa aihepiirin Lieksa RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

96 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyykö lieksan musiikki os.dimitri sostakovitsia walssi 2 jossa on kyseinen kappale 35 Kyllä vain, näyttäisi siltä, että Lieksan kirjaston hyllystä löytyisi Šostakovitšin säveltämän kahdeksanosaisen Sarja varieteeorkestereille seitsemäs osa, Valssi nro. 2, teosnumero 99. Kyseisestä valssista on kysytty aiemminkin palvelussa, tässä linkki: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-shostakovichin-second-waltz-kirjoitettu?language_content_entity=fi  Lieksan kirjastossa sävelmä on esim. André Rieun Valses-levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11144333?sid=5166103481Ja Jouko Harjanteen Trumpeter's menu -levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11698370?sid=5166103481#componentparts  Lieksan kirjaston asiakkaana voit hyödyntää koko Vaara-kirjastojen kokoelmaa. Tässä vielä linkki...
Laulun sanat: On kesä mennyt, tunne lämpöä en nyt...?? 79 Laulua on kysytty aikaisemminkin palvelussamme, ja se on Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Laulettuna sen ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt, Viljo Vesterinen ja Veikko Ahvenainen taas haitariversioina. Tässä linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/laulun-sanoja-tavaillaan-mutta-loput?language_content_entity=fi Kappale näyttäisi löytyvän muutamasta nuottijulkaisusta ja äänilevyiltä Suomen kirjastoissa (mukaan lukien Kansalliskirjasto): https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kun+kes%C3%A4+on+mennyt%22&type=AllFields&limit=20&sort=relevance Valitettavasti näyttää siltä, että kirjastojen nuottijulkaisuissa ei ole...
Muistelen, että Mikko Kamulan Metsän kansa -kirjasarjan jossain osassa olisi vierailtu Kolilla, Yritin epätoivoisesti selailla tuhansia sivuja läpi, mutta… 61 Saimme apua kirjailijalta kommenttina: Sarjan neljännen osan (Kalevan pojat) lopussa liikutaan Kolilla s. 681 alkaen. Paikasta käytetään teoksessa nimitystä Mustarinta, joten Koli-hakusanalla kyseistä kohtausta ei löydä. 
Lieksassa pitäisi olla Sokojärven arboretum. Missä mahtaa olla? Voiko siellä käydä? 100 Valitettavasti Sokojärven arboretumista (muisto- tai puistometsä) ei valitettavasti löydy kovin paljoa tietoa, mutta Lieksan kirjaston kotiseutuosaston lehtileikearkistosta löytyy sentään muutama lehtileike paikasta. Kyseessä on Reittu Nevalaisen 1930-luvulla perustama puulajipuisto (Lieksan Lehti 30.9.1989 ja Lieksan Lehti 7.7.1990).Kysyin asiasta Facebookin Puskaradio Lieksa -ryhmässä, jossa osattiin kertoa, että paikka sijaitsee Nevalaisen Puutarhalta (Sokojärventie 53) n. kilometrin vasemmalla. Aikaisemmin paikka oli tosiaan Nevalaisten suvun omistama, mutta nykyisin paikka on ilmeisesti Lieksan kaupungin hallussa. Ymmärtääkseni paikassa voi edelleenkin vierailla, mutta varmuutta en tähän valitettavasti saanut.Paikasta on kirjoitettu...
Onko vuoden kevään 1988 tai syksyn 1987 vuoden ylioppilaskokeita erityisesti reaaliaine koetta 178 Kirjastohaulla löytyi tällainen teos: Yo-reaalikoe vuosina 1975-1989 ja edelleen. Offset YM, 1989.Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä ole julkaissut vanhoja ylioppilaskokeita julkisesti - sen vanhat ylioppilaskokeet sisältävä Examina-verkkopalvelu on tarkoitettu vain opettajille. Eri tekijät (esim. aineyhdistykset) ovat voineet julkaista yo-koekysymyksiä omissa julkaisuissaan, mutta tämä ei ole ollut mitenkään säännönmukaista. Ilmeisesti Ylioppilastutkintolautakunta antaa koekysymyksiä ja vastauksia vain tutkimuskäyttöön, mutta toki sieltäkin voi vielä kysymyksiä tiedustella.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aika-ajoin kysytty yo-kokeista, kysymykset ja vastaukset löytyvät täältä. 
Etsin M.A. Nummisen biisin sanoja tai levyä, jolta ko. biisi löytyisi: ”Missä jatsi on piilossa, kun sitä enää lainkaan kuule ei?”… … ”Jatsi on löydettävä!” 122 Kyseinen biisi on nimeltään Missä jatsi on piilossa?, ja se löytyy Silmälasiapina-nimiseltä äänitteeltä (1983). Kappaleen esittää M. A. Numminen yhdessä Karviaiset-lapsikuoron kanssa. Kappale löytyy myös Nummisen kokoelmalevyltä Pulla kasvaa - Jänismiehen ihan kaikki lastenlevyt (2012).Valitettavasti näyttää siltä, että ainakaan kirjastojen valikoimissa olevista nuottijulkaisuista kyseisen laulun nuotteja/sanoja ei löydy. Edellä mainittuja Nummisen levyjä löytyy kirjastoista, eli kannattaa kysyä äänitettä omasta kirjastosta.Kyseinen biisi näyttäisi löytyvän myös suoratoistettavana verkkopalveluista (esim. YouTube Music).
Suomeksi kissa "kehrää", ja varmaankin ilmaus tulee vähän samankaltaisesta rukin äänestä? Olen monesti miettinyt, miten on muissa kielissä; löytyykö esim… 232 Valitettavasti mitään kovin tieteellistä en onnistunut aiheesta löytämään. Löysin netistä keskusteluketjun, jossa keskusteltiin enemmänkin kissan tuottaman kehräämisäänen kuvailusta eri kielillä, mutta sieltä löytyi tieto, että ainakin hollanniksi kissa "spinnen" eli "kehrää". Tuota kautta löytyi sitten Wikipedia-artikkeli ja sen eri kieliversiot, joita tutkimalla pääsee vastausten äärelle. Italiaksi sana on "fusa", joka on "fuso"-sanan feminiinimuoto. "Fuso" tarkoittaa mm. "värttinää" ja "kehrää" (osa rukissa pyörivää lyhtyä, joka aiheuttaa sen tunnusomaisen hyrisevän äänen). Travelling Cats -nettisivustolla on 100 kielen kehräyslista: https://traveling-cats.com/2015/09/purr-in-other-languages.html. Sivusto ei valitettavasti ole...
Miksi auton kattoteline vinkuu joskus ja joskus on vinkumatta vauhdista riippumatta? 334 Kattotelineen vinkuminen tai viheltäminen liittynee varmastikin ilmavirtoihin (hydrodynamiikkaan), ilmanpaineeseen ja tämänkaltaisiin fysiikan ilmiöihin. Mitään tieteellistä julkaisua en nimenomaisesta asiasta onnistunut löytämään, mutta netistä löytyy aiheesta keskusteluja esim. ihan Googlesta hakemalla "auton kattoteline vinkuu" tai "car roof rack whistling".Vinkuminen/viheltäminen viittaa siihen, että telineessä (sen etureunassa) on jokin rako, josta ilma menee sisään telineeseen ja alkaa väristä, ja toinen rako, josta se puristuu ulos aiheuttaen viheltävän äänen. Täältä löytyy englanniksi vihellyksen fysiikkaa: https://physics.stackexchange.com/questions/54950/whistle-physics. Ilmiötä selittää ns. Bernoullin laki, joka kuvaa nesteen (...
Moikka! Kirjastoon haettavien työntekijöiden kelpoisuusvaatimukset ovat usein epäselviä. Jos on yliopistolta maisterin koulutus (opettaja), niin riittääkö… 516 Vastaavanlaisiin kysymyksiin on tällä palstalla vastattu aiemminkin, esim.: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-valmistunut-kirjasto-ja-tietopalvelualan?from=term/207860&language_content_entity=fi  Summaan kuitenkin hieman:KVTES ei määrää, minkä alan opinnot tulisi olla suoritettuna, vaan puhuu "soveltuvasta tutkinnosta". https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2022/liite-2-kulttuuri-ja-vapaa-aikapalvelujen-henkilostoKirjastolakikaan ei anna kovinkaan suoraa vastausta: "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu." (17§)Käytännössä...
Nimi on Israel. Ymmärtääkseni sen jälki-istuntoa -el- tarkoittaa jumalaa. Mutta mitä se alkuosa - isra- tarkoittaa? 1074 Israel nimenä on ollut käytössä jo tuhansia vuosia, eikä sen juurista ja merkityksestä ole täyttä varmuutta. Se on ollut alunperin miehen nimi, ja sen vanhimman kirjoitetun muodon uskotaan löytyvän egyptiläisestä Merenptahin steelasta (n. 1200 eaa).Isra-alkuosan arvellaan voivan tulla esimerkiksi sanasta, joka hepreassa on muotoa: śārar  tai: śārâ  (hallita, olla vallassa).Vanhassa testamentissa nimi selitetään näin: "Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut". (1. Moos. 32:28). Tai kuten Baker's Evangeligal Dictionary of Biblical Theology selittää: "Tämä nimi on yhdistelmä hepreankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "painia"...
Onko tehty mitään tutkimusta kansamme eri "heimojen" ominaispiirteistä, luonteesta tms. ( hitaat hämäläiset, vilkkaat karjalaiset,huumorin varjolla… 138 Samaa kysymystä on sivuttu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-helsingissa-ja-etela-suomessa?language_content_entity=fiKo. vastauksessa kirjoitin: Suomen eri heimot ovat kyllä olleet (itämeren-)suomalaisia, mutta niillä on ollut omat, tunnistettavat erityispiirteensä, joiden perusteella ne on voitu määrittää erillisiksi etnisiksi ryhmiksensä. Näin maallikkokansatieteilijän silmin katsoen nämä muinaiset etniset jakolinjat selittänevät ainakin osittain nykyisinkin yhä havaittavissa olevat eroavaisuudet eri alueiden asukkaiden välillä - vaikka toki muuttoliike ja muutenkin yhtenäistynyt kulttuuri ovatkin hämärtäneet niin kielellisiä kuin kulttuurillisiakin eroja Suomen eri heimojen kesken,...
Missä kirjassa kuvailtaisiin tuohiesineiden käyttöä arjessa esim. tuohikontin kantoa metsäretkellä tms.? Ja siis niin, että tarina sijoittuisi aikaan, jolloin… 56 Kyselin vinkkejä kollegoilta, ja yksi kriteerit täyttävä teos löytyi: Veikko Huovisen Puukansan tarinassa (1984) kuljetaan tuohikontti selässä. 
Mikä on kuvassa oleva ympyröity esine? Kuuluu kai pyykinpesuun. Kuva on Pielisen museossa otettu. 205 Kuvassa on nk. ämmänlänget eli niskakorento, josta puuttuu kuitenkin toinen poikkihihna. Niskakorennon avulla on kannettu vettä (tai miksei muutakin painavaa) - ja, kuten nimestä voi päätellä, tämä on ollut lähinnä naisten työväline. Tuossa korentomallissa pää on sujautettu hihnojen väliin ja hihnat ovat asettuneet hartioille. Korennon päihin on sitten kiinnitetty vesiastiat (tai jotkin muut astiat) kantamista varten.Lisää niskakorennosta löytyy teoksesta: Suova, Maija (toim.) Emännän tietokirja: 2, L-Ö (4. uud. laitos.). WSOY 1958. Tässä on linkki Finna-palvelusta löytyvään Satakunnan Museon kuvaan samalaisesta esineestä: https://www.finna.fi/Record/satakunnanmuseo.6AE36F6D-F603-4E48-B94D-F763BD0E830D?sid=4788139703 Tämän linkin...
Mikä toukka kyseessä? Löysin usean elävän sängystä. Mitä näille voi tehdä? 517 Kuvassa saattaisi olla esimerkiksi vyöihrakuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka. Voit verrata löytämiäsi toukkia Lajitietokeskuksen tietokannasta löytyviin kuviin. Turkiskuoriaiset löytyvät tämän linkin takaa: https://laji.fi/taxon/MX.192570/images Ja vyöihrakuoiriaiset löytyvät tämän linkin takaa: https://laji.fi/taxon/MX.192556/images. Toukkia on hankala erottaa toisistaan.Kuoriaisten ja niiden toukkien torjuntaan löytyy rutkasti vinkkejä esimerkiksi googlaamalla. Kirjallisuuttakin aiheesta löytyy jonkin verran, esim.: Jansson, L., Lindqvist, B., & Markkula, I. (2012). Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. [Kasvinsuojeluseura]; Putus, T., & Holopainen, J. (2013). Elinympäristömme pienet tuholaiset: Viihtyvyys- vai...
Sukututkimuksessa monella 100 vuotta sitten kuolleella oli kuolinsyynä "votnot". Mitä se tarkoittaa ja mistä se sana tulee? 453 Lähden siitä olettamuksesta, että kyse on suomalaisista lähteistä. Kyselin asiasta Harrastuksena sukututkimus -ryhmästä Facebookissa, ja sukututkimuksen harrastajat ja ammattilaiset arvelivat vahvasti, että kyse on väärin tulkitusta tekstistä - onhan vanhojen käsialojen lukeminen välillä todella hankalaa. Todennäköisimmin kyseessä voisi olla "vattusot", "wattusot" tai "vattensot" eli vesipöhö. Tai "utsot" joka on tarkoittanut ripulia. Tai kenties "tvinsot", nk. hivutustauti, jolla on yleensä tarkoitettu keuhkotautia. Mitään tämän varmempaa on hankalaa sanoa, kun käsillä ei ole alkuperäistä lähdettä. "Votnot"-käsitettä ei ole ollut pappien käyttämässä kuolinsyiden luettelossa. Termien lopusta löytyvä "sot" on vanhahtavaa ruotsia ja...
Minulla ja Kaverillani on yhteinen iso iso isä , monensia serkkuja olemme toisillemme? 433 Olette toisia serkkuja.Tässä on linkki englanninkieliseen artikkeliin, jossa on serkkutaulukko: https://www.familysearch.org/en/blog/cousin-chart (isoisoisä on englanniksi great grandfather)MyHeritage-sukututkimussivuston artikkelissa avataan asiaa sanallisesti:Serkkusi järjestysluku (ensimmäinen, toinen, kolmas) lasketaan lyhyimmän etäisyyden (sukupolvia) mukaan sinun tai serkkusi ja yhteisen esivanhempanne välillä.___Jos teillä on yhteinen isovanhempi, sukupolvietäisyytenne häneen on 2 ja se tekee teistä ensimmäiset serkuksetJos teillä on yhteinen iso-isovanhempi, teitä erottaa 3 sukupolvea, joten olette toisia serkkuja."Sukulaisuuksia on tarkasteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin, esim.:https://www.kirjastot.fi/kysy/...
Laulun sanoissa on mm. Mulla on mielessä tuulan silmät, Tuulan silmät eikä mitkään muut, mulla on mielessä Tuula huulet, Tuulan huulet kirsikkasuu 157 Voisikohan kyseessä olla Tuulan sijaan Liisa? Four Catsin Liisa-kappaleessa (kansansävelmä, san. Saukki) lauletaan:"Meillä on mielessä Liisan silmät, niitä ei voita mikään muu, Meillä on mielessä Liisan huulet, ei ole kellään kauniimpi suu"Sanoista tulee kovasti mieleen myös Gösta Sundqvistin sanoittama Sinisilmä mansikkasuu, jota ovat esittäneet mm. Leevi and the Leavings ja Aarne Tenkanen:"Tyttöni sinisilmä mansikkasuu, Kun pääni sinun povellesi painan, Ei huoleta mua murheet eikä mitkään muut --- Ei sytytä mun sydäntäni toisen tytön silmät, Ei suutele mun huuliani toisen suu" 
Voisitteko kertoa Pielisjärven kunnansairaalan historiasta? 400 Parhaiten tietoa Pielisjärven kunnansairaalasta taitaa löytyä teoksesta: Martiskainen, Jouko, et al. Kuvia ja muistikuvia Lieksasta. (2021; s. 78-81). Sen mukaan ensimmäinen sairasmaja rakennettiin Pielisjärvelle 1898. Finna-palvelusta löytyy tästä rakennuksesta vanha kuva, joka on kenties 1930-luvun alusta: https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1452156?sid=4764259937 Tässä kuvassa on tuo Mähköltä edelleen löytyvä talo, joka toimi 1972 asti sisä- ja kulkutautisairaalana, ja vuoteen 1979 saakka vuodeosastona.Toinen kunnansairaala valmistui Pielisjärvelle vuonna 1932. Funkkistyylisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Lindegren, ja se toimi lähes 50 vuotta sairaalana. Tämäkin rakennus löytyy edelleen Lieksasta,...
Mistä saisin tietoa Sipoon, lähinnä Nikkilän mestauspaikoista ja missä käytössä ne ovat tänä päivänä? Kiinnostaa myös pyövelit, rikokset mitkä ovat johtaneet… 241 Suosittelen tarttumaan Mikko Moilasen teoksiin, jotka käsittelevät juuri hakemaasi aihetta: Kohtalona mestauslava - kuolemanrangaistus Suomessa 1500-1825 (Docendo 2021) ja Suomen pyövelit (Docendo 2019).Kohtalona mestauslava -kirjan lopussa on luettelo nykyisen Suomen alueella sijainneista mestauspaikoista (kaikkia siinä ei luultavasti ole lueteltu). Sipoosta Moilanen listaa kaksi mestauspaikkaa (s. 525). Toinen on Bålan, kirkonkylä, Smedåkersbacken (koordinaatit P 60° 52,310' ja I 28° 54,516'), joka on permätiedon mukaan toiminut 1700-luvulla mestauspaikkana. Se on sijainnut paikalla, jossa toimii nykyisin ruotsinkielinen yläaste. Toinen mestauspaikka on ollut Göststenen (Götankivi) (koordinaatit P 60° 22,509' ja I 25° 21,808'), joka on...
Mitä tekivät lautamiehet 1800-luvun lopulla, tsaarinvallan aikana? 419 Lyhyesti: lautamiehet ovat Suomessa tehneet aina 1400-luvulta asti sitä samaa, kuin tänäkin päivänä, eli toimineet yleisen alioikeuden maallikkotuomareina. Aiemmin lautamiehiä oli kihlakunnanoikeudessa, nykyisin käräjäoikeudessa.Tuomioistuinviraston Lautamies käräjäoikeudessa -esitteessä (Tuomioistuinvirasto 2021, s. 3) sanotaan: "Yleisiä alioikeuksia maassamme ovat käräjäoikeudet. Käräjäoikeuden päällikkötuomarina on laamanni ja muina tuomareina käräjätuomareita. Ainoastaan käräjäoikeudessa on lisäksi lautamiehiä."Ylen jutussa vuodelta 2022 kerrotaan, että Suomessa on ollut lautamiehiä aina 1400-luvulta saakka: https://yle.fi/a/3-12468028 Oikeusministeriön Käräjäoikeuden lautamies -esitteessä (s. 2) avataan lautamiesten historiaa....