Lieksa

Viimeisimmät vastaukset

67 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä suomenkielinen sana haustausmaa on peräisin? 86 26.1.2024 Sanojen alkuperää kannattaa lähteä etsimään etymologisesta sanakirjasta. Suomen etymologinen sanakirja löytyy nykyisin verkosta: https://kaino.kotus.fi/ses/ Sanalle "hautausmaa" etymologinen sanakirja ei anna selitystä, mutta sanalle "hauta" antaa: hauta (Agr; yl.), merk. myös ’hauduttamalla nauriista, lantusta t. perunasta maahan kaivetussa kuopassa t. padassa valmistettu ruokalaji, haudikkaat’ / ’Grab(en), Grube; Dünst-, Schmorgericht’, haudata, hautajaiset ~ ink ka hauta | ly haud, haude̮ ’hauta, kuoppa; naurishaudikas’ | ve haud, houd ’kuoppa’ | va auta | vi haud | li ōda ’hauta’ (sm > lp hawˈde ’hauta’) Nyttemmin on esitetty kaksi eri alkuperän selitystä: Kyseessä on vanha germaaninen lainasana, ja verbi hautoa on johdettu...
Onko sanoilla riisto ja riista yhteys ja jos on, millainen? Ajateltiinko riistan metsästys riistona luonnolta? Onko termiä riistanhoito käytetty pitkään? 56 15.1.2024 Verkostakin nykyisin löytyvä Suomen etymologinen sanakirja on mainio apu, kun etsitään sanojen alkuperää ja merkityksiä. Sanasta riisto sanakirja sanoo seuraavaa: riistää (1752; yl.) ’temmata, kiskaista; anastaa’ / ’weg-, entreißen; mit Gewalt an sich nehmen’, murt. (eri tahoilla LounSm) myös ’raapaista iho verille (naula, tikku); rikkoutua sälölle (puu); pirstoa puu (ukkonen; hajat.); purkaa kangasta, neuletta, ratkoa saumaa’, riistoa (LUus ja ymp.) ’riipiä lehtiä; repiä rikki (vaate)’, riista, riiste (LounSm) ’(puusta irronnut) sälö, tikku’, riiska id., riistäytyä, riisto ~ ink rīstǟ ’ryöstää’. Samaa kantaa kuin s.v. riisua main. sanat; sanoissa on myös deskr. sävyä (vrt. riitsiä (s.v. riisua) ja myös raastaa, ryöstää) ja niitä...
Haluaisin tehdä olkipatjan. Onko jotain kirjaa (tai muuta luotettavaa lähdettä), jossa olisi ohjeet patjan tekoon? 69 27.12.2023 Kirjallisista lähteistä löytyy jonkin verran mainintoja kirjallisuudessa, mutta varsinaisia teko-ohjeita ei valitettavasti löytynyt. Helena Honka-Hallilan Ryijystä räsymattoon (Avain 2011) -teoksessa sanotaan varsinaissuomalaisista patjoista: "Patjojen ja pielusten päälliset tehtiin kotikutoisesta pellavakankaasta --- Patjojen ja pielusten kankaat olivat yleensä raidallisia ---" (s. 27) Timo Niirasen teoksessa Miten ennen asuttiin - Vanhat rakennukset ja sisustukset (Otava 1981) sanotaan: "Polsteri päällystettiin karkealla pellava- tai villakankaalla." (s. 261) Ja Jyväskylästä vuosilta 1839-1885: "Päällysteenä käytettiin sinistä, harmaata, sinivalkoista, harmaanvalkoista, punavalkoista tai siniruskeaa palttinaksi tai toimikkaaksi...
Milloin Heino Kaski on säveltänyt nämä laulut: Meren rannalla (teksti Larin-Kyösti) Sinisellä sillalla (teksti Larin-Kyösti) ? 99 25.10.2023 Heino Kaski oli säveltäjä, joka syntyi Pielisjärvellä (nyk. Lieksa) vuonna 1885. Meren rannalla -niminen laulu (Op. 11 No. 4), joka on sävelletty Larin-kyöstin tekstiin, on tehty vuonna 1917. Sinisellä sillalla -teos (Op. 26 No. 1) on myös sävelletty Larin-kyöstin tekstiin. Sen tekijänoikeusvuosi on 1921. Molempien laulujen nuotit ja tiedot löytyivät "Heino Kaski : yksinlauluja - solosånger - lieder" -nuottijulkaisusta (Tuloisela, Matti, toim., Warner/Chappell Music Finland 1998.) Molemmat laulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta äänilevyltä (LP): Kaski, Heino, et al. Barcarole: Lauluja = Songs. (Fuga, 1984.)
En käsitä puhetta ″Graalin maljasta″. 95 6.10.2023 Sain apua Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta heille iso kiitos! Tässä Kotuksen Kirsti Aapalan vastaus tiedusteluuni: "Monissa muissa Euroopan kielissä näytetään tosiaan käytettävän pelkkää ilmausta ”Graal” (tai ”Gral”, ”Grail”) tai (suomennettuna) ”pyhä Graal”. Myös esimerkiksi 1900-luvun alussa ilmestyneessä Tietosanakirjassa (2. osa v. 1910) hakusanana on pelkkä Graal; samoin on v. 1932 ilmestyneessä Ison tietosanakirjan 2. osassa. Jossain vaiheessa 1900-luvulla Suomessa on ilmeisesti selvyyden vuoksi ryhdytty käyttämään pitempää ilmausta ”Graalin malja”. Graalin maljan taru ei liene ollut täällä vanhastaan yhtä tuttu kuin muualla Euroopassa. Sanan graal alkuperästä kerrotaan esimerkiksi Online Etymology Dictionaryn...
Missä sijaitsivat Pielisvesi ja Pielisjärvi nimiset paikkakunnat vuonna 1913? 104 8.9.2023 Pielisjärven kunta on ollut olemassa vuoteen 1973 asti, joilloin se yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa muodostaen Lieksan kaupungin. Pielisjärven historia alkaa ainakin jo 1600-luvulta: https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=397&TYPE=HTML&LANG=FI Pielisjärvi sijaitsi Pohjois-Karjalassa nykyisen Lieksan alueella, Pielinen-nimisen järven ympäristössä - kunnan käsittämä alue vaihteli vuosisatojen saatossa. Pielisjärven historiaan ja aluekehitykseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten avulla: A.S. Kilpeläinen, A.L. Hintikka, V.A. Saloheimo: Pielisjärven historia 1 Saimi Hirvonen: Pielisjärven pitäjän historia. 2, 1721-1810 Elli Oinonen-Edén: Pielisjärven historia. 3, Pielisjärven ja Juuan historia 1811-1864...
Mikäköhän toukka on tämä n 30mm vihreä kuosinen jonka pää, maha ja jalat vaaleat sekä otsassa/päälaella vihreä alue. Voiko toukkaa torjua vaarantamatta… 102 28.8.2023 Tein kuvallesi Googlen käännetyn kuvahaun, ja sen perusteella hakutulokset ehdottivat esim. valkovyölehtiäistä (Allantus cinctus). Luultavasti kyseessä on joka tapauksessa jonkun sahapistiäisen toukka, valkovyölehtiäisen tai muun, joilla on tapana tehdä puutarhan kasveihin vaurioita. Jos toukat esiintyvät nimenomaan alpeissa, voivat ne olla alpipistiäisen (Monostegia abdominalis) toukkia. Voisiko kuvan suikertava kasvi olla suikeroalpi - lehdet ovat ainakin samalla lailla vastakkaiset..? Alpipistiäisestä sanotaan Ötökkätieto-sivulla: "Haitallinen, voivat syödä lyhyessä ajassa alpit kokonaan. Tarha-alpi selviytyy vahvan juurakkonsa avulla, mutta suikeroalpi voi tuhoutua. Ensimmäisten toukkien ilmaantuessa ne kannattaa poimia käsin pois...
Tarkoittiko 1800-luvulla vaimoihminen aina naimisissa olevaa naista? Saattoiko hän olla myös leski tai muu naisihminen? 122 28.8.2023 'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta. 'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'. Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta. Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan: "Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa...
Mistä tulee sana pyykkipoika? 301 28.8.2023 Ihan varmaa tietoa ei sanan alkuperälle löytynyt, mutta tässä pohdintaa: Quora-sivustolla pohditaan, että pyykkipoika on voinut saada nimensä siitä, että vanhemman malliset pyykkipojat näyttivät ihmishahmolta: https://fi.quora.com/Mist%C3%A4-tulee-sana-pyykkipoika Wikipedian kuva-arkistosta löytyvä kuva näyttää vanhan yksiosaisen pyykkipojan mallin, joka tosiaan muistuttaa nuppipäineen (kädetöntä) ihmishahmoa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykkipoika#/media/Tiedosto:Clothpin.jpg   Sanojen alkuperää pohtiessa kannattaa tarkistaa etymologinen sanakirja. Nykyisin se löytyy myös verkosta: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/ Painettuna löytyy esimerkiksi Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)....
Lapsena supatettiin korvaan: "supi supi suollaa..." Myös sana "supi suomalainen" on yleisesti käytetty nimi aito tai kantasuomalaisesta. Mistä tuo sana "supi"… 100 21.8.2023 Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että: "Supi" voi tarkoittaa "perin juurin", "aivan", "tykkänään", "lopussa" ym. Näin esimerkiksi "supisuomalainen" on "perin juurin suomalainen". Karjalassa "supi suolatoi" on ollut "ihan suolatonta". "Supi" voi myös olla alkusointuun perustuva vahventava partikkeli, samalla tavalla kuin "apposen auki", "putipuhdas", "tuiki tuntematon", vaka vanha"... Tällaisten partikkeleiden merkitys on: "ihan", "aivan", "täysin", vaikka ne eivät varsinaisesti itsessään tarkoitakaan mitään. Koska "supi" löytyy myös suomen lähisukukielistä (esim. viro ja karjala), niin uskallan sanoa, että kyseessä on varsin vanha elementti kielessämme. Tämä on omaa epäilyäni, mutta voisi ajatella, että alkusointuja rakastavassa...
Löytyykö kaunokirjallisuudesta (lähinnä historiallinen fiktio, jännityskirjallisuus mutta myös muut tyylilajit käyvät) teosta jonka teemana olisi junamatka?… 47 31.7.2023 Tässäpä muutamia Kirjasammosta "junamatka"-hakusanalla löytyviä teoksia (lisää löytyy, kun klikkaat edelläolevaa linkkiä): Tauno Lukkarinen: Junamatka (1978) Paul Theroux: Suuri junamatka (1977) Michel Butor: Tänä yönä nukut levottomasti (1967) Aimo Moilanen: Matka kesän kynnyksellä (1966) Sisko Latvus: Evakkojunalla länteen (1984) Jaan Kross: Professori Martensin lähtö (1986) Rosa Liksom: Hytti nro 6 (2011) Ilkka Huovio: Keisarin kesäjuna 1876 (2015) Jorge Semprún: Suuri matka (1964) Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna (1929) Petja Lähde: Ilon kaava (2018) Marissa Mehr: Rusalka (2021) Natalja Klutšarjova: Kolmannessa luokassa (2010)
Mistä löytäisin vuoden 1957 oppikoulun pääsykokeet? 172 29.6.2023 Samantyyppinen kysymys on esitetty palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivina-pidettiin-oppikoulun-paasyko… Vastauksessa sanotaan mm. näin: "Oppikoulun pääsytutkinnoissa tehtävät olivat siis joko kokonaan tai osittain kouluhallituksen antamia tai kunkin koulun itse laatimia." Kansallisarkiston Arkistojen portista löytyy Oppikoulut-osio. Siellä sanotaan näin: "Valtiollisten oppikoulujen sekä monien yksityisten koulujen arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Uudempien kunnallisten oppikoulujen arkistot löytyvät sen sijaan kuntien keskusarkistoista tai ko. koululta. Monien ensin valtion tai yksityisten perustamien ja sittemmin kunnallistettujen koulujen aineistoja säilytetään siis kahdessa...
Mistä ajatus maidon juottamisesta siileille alun perin juontaa juurensa? Koko lyhyen ikäni olen saanut kuulla, ettei siileille saa antaa maitoa. Miksi niin on… 145 29.6.2023 On aivan totta, että siileille ei saa antaa maitoa - tai muitakaan laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Näin lukee esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen ohjeissa: "Siilille ei saa tarjota maitoa, sillä siilit ovat laktoosi-intolerantikkoja ja saavat maidosta ripulin ja vatsakipuja. Ripuli johtaa pikkuhiljaa siilin kunnon heikkenemiseen, mikä ei varmasti ole kenenkään siilinystävän tavoite. Maidon sijaan matala ja tukeva vesiastia on hyvä laittaa tarjolle."  Siili kiikarissa -sivulta löytyy tällainen vastaus kysymykseesi: "Ns. raakamaitoa annettiin talon kissoille lehmien lypsyn jälkeen. Samalla kupille tulivat myös siilit, jotka olivat tykästyneet maidon makuun. Nykyisin tiedämme, etteivät kaikki siilit pidä maidosta, mutta...
Mihin historialliseen ajankohtaa sijoittuu Kerttu Juvan teos Vuorilinnan Lotta? Saman tekijän viimeinen teos kesäsaari kertoi kesästä 1890. Helsingin… 66 16.6.2023 Kerttu Juvan (1924-2009) Vuorilinnan Lotta löytyy Kirjasampo-palvelusta. Sieltä käy ilmi, että kirjan alaotsikko on: "kertomus vuodelta 1848". Kirjasammon tietue löytyy täältä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0679c853-ffa0-4566-90ef-2…   Kysymykseesi miksi Kerttu Juva on kirjoittanut historiallisia teoksia, on tietenkin hieman vaikea vastata. Syitä sille, miksi kirjailija kirjoittaa asioista, paikoista, ajoista ja ihmisistä, joista kirjoittaa, on varmastikin monia. Juvan ajatuksia omasta kirjoittamisestaan en tähän hätään löytänyt, mutta netistä löytyy Maiju Lahtisen pro gradu -työ, jossa hän pohtii syitä sille, miksi etenkin naiset kirjoittavat historiallisia teoksia: "--- ymmärrän hyvin Margaret Mitchelliä ja monia...
Mitä nimi Riikka tarkoittaa, ja mikä sen henkinen merkitys on? 262 16.6.2023 Asiaa on kysytty palvelussa aiemminkin, ja löydät vastauksen täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-riikka-nimen-alkupera?language_co…   Lyhyesti: nimi on lyhenne Fredrika-nimestä, joka puolestaan on naispuolinen vastine Fredrik-nimelle. Fredrik tarkoittaa rauhan ruhtinasta.   Etunimiin ja niiden historiaan voi tutustua esim. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan avulla.  
Suomalaisten kirjailijoiden romaaneja 174 23.2.2023 Niin sanotusta romanttisesta ja/tai historiallisesta (viihde-)kirjallisuudesta tunnettuja, Enni Mustosen, Kirsi Pehkosen (Jylhäsalmi-sarja) ja Anneli Kivelän (Katajamäki-sarja) kaltaisia kotimaisia kirjailijoita ovat esimerkiksi: Elisabet Aho Ann-Christin Antell Paula Havaste Nelli Hietala Laila Hietamies / Laila Hirvisaari Asta Ikonen Maija Kajanto Sirpa Kähkönen Tuija Lehtinen Johanna Marttila Raija Oranen Marja Orkoma Essi Paju Ursula Pohjolan-Pirhonen Anni Polva Eira Pättikangas Pirjo Rissanen Aino Räsänen Helena Steen Pirjo Tuominen Kaari Utrio Amanda Vaara Johanna Valkama Kristiina Vuori Heiltä löytyy romaaneja, joille on tyypillistä arjen ja ihmissuhteiden kuvaus - nykyaikana tai menneisyydessä....
Mitä tarkoittaa kirjaan painettu punainen "Arvosteltavaksi" -leima? 173 14.2.2023 Jotkin kustantamot merkitsevät ns. arvostelukappaleet leimoilla, joissa lukee esim. "arvosteltavaksi" tai "arvostelukappale". Arvostelu- ja lehdistökappaleita kustantamot (ja kirjailijat) lähettävät medialle, eli esim. kirja-arvosteluiden kirjoittajille, kriitikoille ja kirjabloggaajille. Tässä esimerkkinä Otavan ohjeistus: https://otava.fi/medialle/mediainfo/ Ja Harper Collinsin: https://harpercollins.fi/tilaa-arvostelukappale/
Kysymys koskee Varpasen koulua Lieksassa. Milloin vanha koulu oli rakennettu ja milloin purettu ja milloin uusi (nykyinen rakennus) koulu rakennettu, ja missä… 168 25.1.2023 Lieksan kirjaston kokoelmista löytyvä Anja Timosen Opintokohdesuunta 2 -moniste (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11037557) kertoo, että: ”Varpasen koulupiiri perustettiin 1906.” (s. 28)   Osmo Kiiskisen ja Harri Sallisen Pielisjärven historia IV – 1865-1920 (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.71139) kertoo lisäksi: ”Kyläläiset tekivät kouluanomuksen kuntakokoukselle, jossa se hyväksyttiin ja opetus päätettiin aloittaa syksyllä 1902. Näin ei käynyt, sillä kyläläiset eivät olleet ratkaisseet koulun sijaintipaikkaa. Syksyllä 1903 tehtiin uusi anomus, jossa toivottiin koulun rakentamista kahden vuoden kuluessa. Muutamat tilalliset olivat halukkaita antamaan tarvittavan tonttimaan ilmaiseksi. Kuntakokouksen mielestä...
Etsin kuvitettuja lastenkirjoja joissa on pää- tai sivuhenkilö jolla on autismin kirjon häiriö, kehitysvamma, liikuntarajoite, aistirajoite, pitkäaikaissairaus… 214 20.12.2022 Riina Katajavuoren kirjoittama ja Hannamari Ruohosen kuvittama Kielo-sarja vihjaa hyvin hienovaraisesti, että sen päähenkilöllä voi olla Downin syndrooma (näin pohtii esim. Lastenkirjahylly-blogi). Sarjassa ovat ilmestyneet kirjat Kielo loikoilee (2020), Kielo miettii (2021) ja Kielo ja Kaito-kissa (2022). Selkeämmin Down-lapsesta kertoo Tuula Kallioniemen Neljä muskelisoturia (2018), jonka on kuvittanut Terese Bast. Rose Robbinsin Minä ja minun siskoni (2019) sekä Puhuminen ei ole minun juttuni! (2020) pureutuvat elämään autistisen siskon kanssa. Hanna Lampi, Satu Mali ja Marika Tynnilä ovat tehneet Toivon Poika -kirjan (2019), joka kurkistaa autistisen lapsen maailmaan. Karoliina Piggin kirjoittama ja Sirkku Saukonojan kuvittama...
Helsingin Sanomien verkkoversio kertoo tänään, på svenska dagen, musiikista ja sitä soittavista amerikanyhdysvaltalaisista artisteista. Mitä tällaiset … 81 8.11.2022 Verkossa saatavilla oleva Kielitoimiston sanakirja antaa artistille seuraavanlaisen määritelmän: artisti (viihde)taiteilija. Juuri verkkoon julkaistu Etymologinen sanakirja sanoo lisäksi seuraavaa: Etymologinen täydennysosa kansainvälinen sana Lähtökohtana lähinnä ranskan artiste ’artisti’ < italian artista ’artisti’, jonka pohjana on latinan ars ’taide, taito’. Latinan ars‑sanan taivutusmuodot perustuvat vartaloon art-.   Artisti voi tarkoittaa siis taiteilijaa, mutta painotus siinä on yleensä enemmän viihdetaiteilijan puolella. Viihdetaiteilija taas määritellään Kielitoimiston sanakirjassa näin: viihdeohjelmaa esittävä taiteilija, artisti. Iskelmälaulajat ym. viihdetaiteilijat.   Viihde taas määritellään näin...