Markka-sana on alunperin tarkoittanut oravannahkaa.Onko penni sanana tarkoittanut jotakin muuta myöskin? |
144 |
|
|
|
Etymologinen sanakirja tarjoaa sanalle raha alkuperäismerkityksen kuivunut eläimen nahka, ja sanan tulleen suomen kieleen germaanisena lainana. Siten oravannahka-merkitys sopisi rahan yhteyteen.Myös markka lienee germaaninen lainasana, joka alkuaan on ollut painomitan tai painomerkintöjen nimitys.Pientä rahayksikköä merkitsevän pennin mainitaan olevan Lönnrotin muodostama lyhennelmä vanhemmasta rahayksiköstä penninki, joka on laina ruotsin sanasta penning. Penni on tullut käyttöön vuonna 1860 Suomen saadessa omat rahayksiköt markan ja pennin. Kotimaisten kielten keskus. Suomen etymologinen sanakirja (verkko).Nykysuomen etymologinen sanakirja. Häkkinen, Kaisa. WSOY, 2004. |
Haluaisin lainata espanjan kielen etymologisen sanakirjan, joka on kirjoitettu joko englanniksi tai suomeksi. Onko sellaista tehty? |
67 |
|
|
|
Suomen kirjastoista löytyy Elsevier's Concise Spanish Etymological Dictionary (Elsevier, 1985). Suomen kielellä vastaavaa ei tällä hetkellä ole.
Englanniksi on julkaistu myös ainakin Edward A. Robertsin kaksiosainen A Comprehensive Etymological Dictionary of the Spanish Language with Families of Words based on Indo-European Roots (Xlibris, 2014), mutta teosta ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista. |
Englannin kielessä sana " Or, oar, " tai jotakin vastaavaa. Olen kuulllut sen nyt pariin otteeseen eri elokuvissa, mm. Armoton elokuvassa English-Bob käyttää… |
172 |
|
|
|
Kyseessä on varmastikin sana "awe" ja ilmaus "in awe" tai "stand in awe of", jolla puhuja tarkoittaa tuntevansa (jopa pelonsekaista tai hämmästynyttä) kunnioitusta jotakuta kohtaan.
Cambridge Dictionary -sivustolla merkitystä on avattu tarkemmin: AWE | English meaning - Cambridge Dictionary
Tässä myös sanakirja.org-sivuston hakutulos selityksineen ja esimerkkeineen: awe suomeksi - Sanakirja.org (englanti-suomi)
Sanalla "awe" on skandinaaviset juuret, joista voi lukea lisää etymologisesta sanakirjasta: awe | Search Online Etymology Dictionary (etymonline.com) |
Mistä suomenkielinen sana haustausmaa on peräisin? |
248 |
|
|
|
Sanojen alkuperää kannattaa lähteä etsimään etymologisesta sanakirjasta. Suomen etymologinen sanakirja löytyy nykyisin verkosta: https://kaino.kotus.fi/ses/
Sanalle "hautausmaa" etymologinen sanakirja ei anna selitystä, mutta sanalle "hauta" antaa:
hauta (Agr; yl.), merk. myös ’hauduttamalla nauriista, lantusta t. perunasta maahan kaivetussa kuopassa t. padassa valmistettu ruokalaji, haudikkaat’ / ’Grab(en), Grube; Dünst-, Schmorgericht’, haudata, hautajaiset ~ ink ka hauta | ly haud, haude̮ ’hauta, kuoppa; naurishaudikas’ | ve haud, houd ’kuoppa’ | va auta | vi haud | li ōda ’hauta’ (sm > lp hawˈde ’hauta’)
Nyttemmin on esitetty kaksi eri alkuperän selitystä:
Kyseessä on vanha germaaninen lainasana, ja verbi hautoa on johdettu... |
Nykyään sana "mörkö" on suomalainen vastine Boogeyman-hahmoille mutta on sana ollut Suomen kielessä ennen Muumikirjoja? |
186 |
|
|
|
Mörkö-sana esiintyy jo Daniel Jusleniuksen toimittamassa Suomalaisen Sana-Lugun Coetus -sanakirjassa vuodelta 1745.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_88ca664ece64c47f86a8894e01d55d41&word=m%C3%B6rk%C3%B6 |
Onko Vantaalla sijaitsevalla PEIJAS nimisellä sairaalalla ja Motonetin 2023 myymällä PEIJAS takilla joku yhteys, esim Lappalainen kylän, tunturin, joen tahi… |
175 |
|
|
|
Todennäköisesti kyse on kahdesta eri sanasta.
Peijaksen (ruotsiksi Pejas) sairaala on saanut nimensä yhden Hanabölen kantatalon mukaan. Nimistöntutkija Saulo Kepsu olettaa, että nimi perustuu talon varhaisen isännän nimen Peter kansanomaiseen muotoon Pej. Peijas (mon. peijaat) tarkoittaa suomen kielessä myös hautajaispitoja sekä karhun tai muun kaadetun metsäneläimen kunniaksi pidettävää juhlaa. Yleiskielessä tutumpi muoto samasta sanasta lienee peijaiset. Koska kyseessä on metsästystakki, veikkaan, että takin nimikin liittyy tähän sanaan.
Lähteet:
Paikkala, Sirkka et al. Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007. s. 324.
Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&... |
Olli Malmbergin teoksessa Katupoikia (1913)käytettiin stadin slangia. "Nyt on kaikki taas botnasti". Mitä tarkoittaa botna? |
162 |
|
|
|
Oikeille jäljille olet pähkäilyinesi päässyt! Stadin Slangi ry:n sanakirjan ja Nyt mä bonjaan -sanakirjan mukaan (s. 107) botna tarkoittaa hyvää tai hauskaa, botnasti taas hyvin. Tarkemmasta etymologiasta ei näissä ole tietoa, mutta sanaa on käytetty 1900-30-luvuilla. Stadin slangin suursanakirjassa botnan kohdalla mainitaan myös esimerkkinä Malmbergin teos, mistä voisi päätellä sen olevan ensimmäisiä ellei ainoita lähteitä, joissa sanaa käytetään.
Lähelle tulee myös sana botne, -t, joka juontuu ruotsin kielen sanasta botten eli pohja. Sillä viitataan ryyppäämiseen ja pohjien ottamiseen, esim. "Pohjanmaan kautta" eli "botnefok" (Forsberg: Stadin slangin etymologinen sanakirja, 2021).
Stadin slangi ry:ltä voi koettaa tiedustella, josko... |
Mistä on tullut liudennusta tarkoittava sana muljeerata? |
123 |
|
|
|
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että muljeerata on ranskalainen lainasana. Se tulee verbistä mouiller, "liudentaa, kostuttaa, lisätä nestettä". Ranskan verbin taustalla ovat latinan molliare, "kostuttaa, pehmentää (leipää)" ja mollis, "pehmeä".
Suomen etymologinen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sieltä voi etsiä tietoa minkä tahansa suomen kielen sanan alkuperästä itsekin. (Muljeerata-sanalla sanakirja ei löytänyt mitään, vaan sanan etymologiaa avataan liudentaa-sanan kohdalla.) |
Luin että sarkofagi tarkoittaa lihansyöntiä tai jotain siihen päin. Miksi niitä hauta-arkkuja kutsutaan sarkofageiksi? |
344 |
|
|
|
Näin äkkiseltään en onnistunut löytämään kirjastostamme käsiini etymologista sanakirjaa, joka selittäisi sanan alkuperää. Internetistä kuitenkin löytyy selitys sanalle.
Esimerkiksi Wikisanakirjasta löytyy sana-artikkeli: https://fi.wiktionary.org/wiki/sarkofagi
Artikkeli kertoo sarkofagi-sanan alkuperästä seuraavaa:
Etymologia
ranskan ja latinan kautta muinaiskreikasta, sanoista σάρξ 'liha' ja -φάγος verbistä ἔφαγον 'syödä', mikä tarkoittaa 'lihaa syövä', 'lihansyöjä', alun perin fraasista lithos sarkophagos, 'lihaa syövä kivi'
Saman selityksen antaa esimerkiksi Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/sarcophagus
(Greek sarx, “flesh,” and phagein, “to eat”)
---religious and folkloristic ideas may have been... |
Mistä on peräisin etunimi Jymy? |
938 |
|
|
|
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Jymy-nimeä on annettu tällä ja viime vuosisadalla yhteensä noin sata kertaa.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen (SKS, 1992) mukaan 'jymistä' ja 'jymy' ovat onomatopoeettisia sanoja, kuten esimerkiksi 'kumista'. Sanan kirjallinen ensiesiintymä on 1700-luvulta. 'Jymy' tarkoittaa yleiskielessä 'jyminää'. Murteissa sanalla voi olla muitakin merkityksiä (esimerkiksi suma tukinuitossa tai kolttonen).
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jymy&sms_id=SMS_9d72157e3ea19110218543f7a3ea8ba1. |
Mikä on työri? |
207 |
|
|
|
Valitettavasti tietoa sanasta ei käytettävistä olevista lähteistä kuten Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja ei löytynyt.
Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomakehttps://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta |
Mitä tarkoittaa sanana vepsä? Onko sillä konkreettinen käsite kuutena? |
444 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja tuntee sanalle vepsä vain merkityksen vepsäläisten kielen nimenä. Kaisa Häkkisen kirjassa
Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vepsä sanaa ja johdannaisia on käytetty vepsäläisten asuinsijojen määrittelyyn. (s.180) Suomenkielen etymologisen sanakirjan mukaan vepsä on vepsäläisten käyttämän kielen nimi. |
Mistä tulee sana "hallita", mm. sanan hallitus-kantamuoto? |
645 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) mainitaan vanhasta... |
Lapseni (8 v.) kysyy usein sanojen merkityksiä esim. mitä tarkoittaa sana menu. Mitkä olisivat hyviä nettilähteitä tai kirjoja, joista voisin löytää sanojen… |
1898 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi) on oivallinen lähde sanojen merkityksiin. Se on sangen kattava, vaikka aivan harvinaisimpia sanoja sieltä ei ehkä löydy. Sanakirja on olemassa myös painetussa muodossa. Vanhempi laitos on ”Suomen kielen perussanakirja”, ja sekin ajaa asiansa, jos merkityksiä on tarve selvitellä.
Sanojen alkuperässä auttavat etymologiset sanakirjat. Suositeltavia ovat kolmiosainen ”Suomen sanojen alkuperä” (SKS ja Kotus, 1992–2000) ja Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (Sanoma Pro, 2013; myös vanhempia painoksia). Jos jotakin sanaa ei noista löydy, voi lisää lähteitä etsiä osoitteesta http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/ löytyvästä Etymologisesta viitetietokannasta. Jos... |
Olen tekemässä lehtijuttua suomenkielisen veneily- ja merenkulkusanaston herkullisimpien termien historiasta, josta tarvitsisin tietoa. Minulla on Suomalainen… |
712 |
|
|
|
Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään.
Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990).
Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä... |
Mistä saan tietoa elämys-sanan etymologisesta taustasta? - kokemus- ja elämyssanojen (esim. ruotsiksi erfarenhet-upplevelse, saksaksi erfahrung-erlebnis,… |
2859 |
|
|
|
Englannin etymologinen sanakirja Internetissä: http://www.etymonline.com/index.php (sangen hyvä sanakirja)
Englanti-latina-englanti-sanakirja Internetissä: http://sunsite.ubc.ca/LatinDictionary
Nyky- sekä muinaiskreikan sanakirja Internetissä: http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon
Latinan sanakirjan (Pekkanen, Tuomo: Nykylatinan sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) mukaan elämys on latinaksi: experimenum; iucundum; memorabile. Sanaa ’kokemus’ ei tässä sanakirjassa ole.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy englannin kielen etymologinen sanakirja Room, Adrian: Cassell's dictionary of word histories. Cassell, 2002
Lapin kirjastojen (Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja... |
Onko olemassa ns. etymologista suomen kielen slangi-sankirjaa (=slangi-sanakirjaa, jossa sanojen alkuperäkieli olisi merkitty ?!) |
1165 |
|
|
|
Kaarina Karttusen vuonna 1979 julkaisemasta Nykyslangin sanakirjasta löytyy ainakin osittain myös viittauksia alkuperäiskieleen.
|