"Vain harvat näkevät eron suuren ja julman ja pienen ja leppoisan hulluuden välillä."
Näin päättyy Veikko Huovisen tarina "Hän salasi identiteettinsä", se löytyy Huovisen romaanista Ympäristöministeri - ekotarinoita.
Teoksia voi hakea Helmet-haun tarkennetun haun lomakkeella https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSearch=true&searchString=. Ylimpään laatikkoon tulee hakutermiksi * (asteriski). Sen alle kannattaa lisätä hakuoperaattori EI ja hakusanaksi kaunokirjallisuus. Tämän jälkeen voi alla olevista valikoista valita aineistoksi kirjan, kieleksi suomen ja julkaisuvuodeksi 2020-2020.
Kokoelmavalikossa on myös vaihtoehto Tietokirjat, mutta tämä kokoelmarajoitin on tällä hetkellä rikki, joten sitä ei voi juuri nyt käyttää.
Lisää hakuohjeita löytyy täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#hakupelkilla
10.8.1990 Lapin kansan artikkelissa ”Ei jokea edemmäksi kalaan” Jyri Tyynelä kertoi ”Napapiirin perhokalastajat ry” toiminnasta ja kalastuksesta Rovaniemen alueella.
”Kalervo Järvensuun teki nuorten kirjan palomiesten työstä”: artikkeli kertoi rovaniemeläisen palomiehen kirjasta ”Tulta päin paloautoja ja pelastajia”
Artikkelissa ”Sympaatti tuo Rovaniemelle kuorovieraan Keniasta” lehti uutisoi kansainvälisen lapsi-ja nuorisokuorotapahtuman kaupungissa.
Kaikista artikkeleista voi saada kopiot Rovaniemen kaupungin kirjastosta.
Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356 – 323 eKr.) ei käyttänyt housuja, vaan hänen pukautumisensa noudatteli yleiskreikkalaista tapaa. Kreikkalaisten mielestä housuja käyttivät vain sivistymättömät barbaarit.
Kreikkalaisen miehen tärkeimmät vaatekappaleet olivat kitoni ja khlamys. Kitoni koostui kahdesta isosta suorakulmaisesta kankaanpalasta, khlamys taas oli viitta. Alusvaatteita toki käytettiin myös. Makedonialainen erikoisuus oli kausia, joka oli nahasta tai huovasta tehty päähine. Taistelutilanteessa Aleksanteri käytti ainakin ylävartaloa suojaavaa linothoraks-panssaria.
Kuka sitten valmisti Aleksanterin vaatteet? Antiikin kreikkalaisessa yhteiskunnassa kehruu ja kutominen oli pääsääntöisesti naisten työtä. Ajalliset ja...
Hei,
Tekijänoikeuslaki toteaa asiasta seuraavasti:
Tämän lain mukaan suojatun teoksen suojana olevaa tehokasta teknistä toimenpidettä, jonka teoksen tekijä tai joku muu tekijän luvalla teosta yleisön saataviin saattaessaan on teoksen suojaksi asettanut, ei saa kiertää.
Tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai osaa, joka on suunniteltu tavanomaisessa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin ilman tekijän tai oikeuksien muun haltijan lupaa kohdistuvia tekoja ja jolla tavoiteltu suoja saavutetaan.
Eli e-kirjan suojauksen poistaminen kappaleen valmistusta varten ei ole sallittua. E-kirjan julkaisija voi kuitenkin joskus mahdollistaa sen, että kirjasta voi esim. kopioida joitakin osia...
Kirjastojen verkkopalveluista löytyy tarpeisiisi sopivia kirjavinkkilistoja, joihin kannattaa käydä tutustumassa.
Ensimmäisenä olisi kirjastojen ylläpitämästä Sivupiiri-palvelusta löytyvä lista "Mitä lukea Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen?". Osa listan kirjoista menee kyllä nuortenkirjallisuuden puolelle ja saattavat olla 9-vuotiaalle vielä liian hankalia, mutta kannattaa poimia listasta sopivat. Kansikuvaa klikkaamalla löydät kuvauksen kirjan sisällöstä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jac…
Sivupiiristä löytyy myös hyviä kirjalistoja, jotka on jaettu koululuokkien mukaisesti. Sivulta löytyy myös aiheen mukaisia kirjalistauksia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7199
Helmetistä löytyy vinkkilista...
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Unto Monoselta ja Kaj Chydeniukselta tosiaan löytyy molemmilta P. Mustapään runoon "Viimeisestä illasta" tehdyt toisistaan poikkeavat sävellykset. Monosen sävellyksessä (tahtilaji 12/8) alun melodia lähtee alaspäin. Chydeniuksen sävellyksessä (tahtilaji 4/4) puolestaan alun melodiakulku on ylöspäin. Chydeniuksen sävellyksen on tehnyt tunnetuksi mm. Eino Grön. Monosen sävellystä ovat esittäneet mm. Jaska Mäkynen ja Mikko Perkoila. Kaikista em. esityksistä löytyy äänite Keski-kirjastoista.
Tuomas Kyröltä on ilmestynyt tänä vuonna kaksikin kirjaa: En juhli, Mielensäpahoittaja ja Kirjoituskonevaras. Molemmat kirjat ovat Keski-kirjastojen kokoelmissa. Tämän palvelun kautta varaaminen ei onnistu, mutta voit varata kirjat verkkokirjastossa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa ne varaamaan. Saarijärven kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saarijarvi.fi/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot
https://keski.finna.fi/Record/keski.3070837
https://keski.finna.fi/Record/keski.3070840
Uusin suomenkielinen ennätysten kirja (Guinness world records 2021) on Keski-kirjastojen kokoelmissa. Tämän palvelun kautta varaaminen ei onnistu, mutta voit varata kirjan verkkokirjastossa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa sen varaamaan. Saarijärven kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saarijarvi.fi/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot
https://keski.finna.fi/Record/keski.3068747
Kirjaa on tällä hetkellä hyllyssä joissakin Helmet-kirjastoissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2163600__STudo%20bemPw%3D…
Jos et tarvitse sitä vielä, voit tehdä siihen varauksen ja lukita varauksesi. Varaus tehdään kirjautumalla Helmetin omiin tietoihin sivun oikeasta ylänurkasta. Lukitusruutu löytyy varauksen kohdalta. Poista lukitus noin viikkoa ennen, kuin kirjaa tarvitset. Lukitseminen pitää sinut varausjonossa, mutta kirja lähetetään valitsemaasi kirjastoon vasta, kun olet poistanut lukituksen. Riskinä on, että kaikki kirjat ovat silloin lainassa, etkä saakaan sitä ajoissa.
Kirjan laina-aika on neljä viikkoa. Lainassa olevan kirjan voi uusia viisi kertaa, jos siihen ei ole varauksia.
Eli...
Arto Nyberg -ohjelma ei ole YLE:n omatuotantoinen ohjelma, vaan sitä tuottaa YLE:lle Production House -tuotantoyhtiö. Näin ollen kyseisen ohjelman tekijät eivät ole suoraan työsuhteessa Yleisradioon.
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Olen yli 20 vuotta tehnyt Eduskunnan kirjastolle kirjahankintoja. Näiden vuosien aikana en ole kertaakaan kohdannut minkäänlaista ideologista tai poliittista painetta hankintojen tekemiseksi tai kirjojen poistamiseksi.
Historian aikana tällaista toki joskus on voinut tapahtua. Toisen maailmansodan jälkeen - Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti - yleisön saatavilta poistettiin Neuvostoliittoon kriittisesti suhtautuvaa kirjallisuutta. Tiedetään, että tuolloin Eduskunnan kirjastolle kaavailtiin yhteiskunnallista tehtävää, jonka perusteella se olisi vastannut neuvostovastaisen kirjallisuuden poistoista niin suomalaisista kirjastoista kuin kirjakaupoistakin.
Tämä valtioneuvoston...
Kurssien alkamista odotellessa ja muutenkin hyvänä apuna ja oppaina toimivat kirjat. Alla elämäkerran kirjoittamisen opaskirjoja. Ne saa lainaan Eepos-kirjastoista: https://eepos.finna.fi/
- Elämänkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen : ohjeita käytännön esimerkin muodossa / Salme Räsänen ja Ahti Planman
- Elämä sanoiksi / Merete Mazzarella
- Totta ja tarua : kirja menneisyydestä kirjoittavalle / Marija Vantti
- Muistot kirjaan : opas muisteluskirjan tekijöille / Jyrki Pietilä
- Näin kirjoitat oman elämäsi tarinan : opas kirjoittamiseen / Kai Vakkuri
- Kirjoita elämäntarinasi : opas oman tarinan kirjoittajalle havainnollisin esimerkein / Timo Montonen
Ohjeita löytyy myös Naisten ääni -...
Emelie Scheppin teokset lukenut kollega suositteli lukemaan teokset sarjana, sillä tarinoissa on jatkumoita.
Jaakko kulta on Jana Berzelius -sarjan viides teos. Sarjan aiemmat osat ovat Ikuisesti merkitty (2017), Valkoiset jäljet (2017), Hidas kuolema (2019) ja Kadonnut poika (2019).
Hakupalvelu Finnan mukaan bernhardinkoirasta on ollut artikkeli Eläinmaailma-lehdessä vuonna 2005 (nro 8, s.16-21). Artikkelin nimi on Alppien sankarit : pyhän Bernardin koirat:
https://www.finna.fi/Record/arto.013474632
Eläinmaailma-lehteä ei ole säilytetty Helmet-kirjastoissa. Se on mahdollista tilata kaukolainana Kuopion varastokirjastosta. Tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Valojen käytöstä määrätään tieliikennelaissa (§49). Eteenpäin on käytettävä valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta, Lisäksi määrätään, että ajoneuvossa ei saa käyttää laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat eteenpäin punaista valoa tai taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa. Poikkeuksena on poliisiauto, jossa käytetään eteenpäin punaista pysäytysvaloa vilkkuvan, sinisen hälytysvalon kanssa.
Valojen käytöstä säädetään siksi, että pimeässä ajoneuvon kulkusuuntaa on vaikea hahmottaa. Kun punainen valo on määritelty takavaloksi, muut tielläliikkujat tietävät, että punaisen valon näkyessä ajoneuvo on liikkumassa katsojasta pois päin. Värien valikoitumiseen näin...
Matti Kuusen runoelma Kuolemanjuoksu sisältyy teoksiin Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja (toim. Olavi Paavolainen, 1943, s. 105 - 110), Sata runoa rintamalta : rintamasotilaiden omia runoja sotavuosien varrelta (toim. Eino Jäppinen, 1990, s. 51 - 53) ja Suomi synnyinmaani : runoja Suomesta, suomalaisista ja sodasta (toim. Aino Räty-Hämäläinen, 1999).
Kaikki em. teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teosten saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Katkelma on Paavo Haavikon runosta Ei sitä joulua vuodelta 1966, runon viimeinen kappale. Runo sisältyy teokseen Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979). Teoksessa mainitaan, että runo on esitetty radiossa vuonna 1966. Muuta lähdettä runolle ei kerrota - toisin kuin muiden runojen kohdalla.
Yleisradion joulurunoja tai radiorunoja ei ole koottu erilliseen teokseen.
Saat koko runon sähköpostiisi.
