Terveystieteiden keskuskirjaston, Terkon, sivuille on koottu internetin kautta vapaasti käytettäviä asiasanastoja ja sanakirjoja osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/SearchNet/#San
Sieltä löytyy esimerkiksi biotekniikan sanasto:
http://www.finbio.net/sanasto/
Täältä löytyy myös luonnontieteiden kohdalta ympäristönsuojeluun liittyviä termejä. (Kaikki linkit eivät kuitenkaan toimineet): http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanastot.html
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat alaan liittyvät sanakirjat:
Biotekniikan sanasto / (suomi-englanti)
Julktiedot: Helsinki : Suomen Kemian Seura, 1994
Biologian sanakirja / Rauno Tirri..[et al.]
Julktiedot: Helsingissä : Otava, 2001
A dictionary of biology
Julktiedot: Oxford :...
Internetistä Google-haulla "Polvere Rosa" löytyi teos Polvere Rosa #2, tekijä A. Gallo http://www.alagna.it/winter%20sports/schede%20tecniche.htm . Sivun lopussa on tieto "The most complete guide for off-piste skiing on Monte Rosa" ja tilausmahdollisuus.
Myös Francois Labandelta on ilmestynyt teos: Ski de Randonnee Haut Valais. Tämä tekijä on julkaissut myös muita teoksia Monterosan alueelta, jotka valitettavasti olivat loppuunmyytyjä http://www.amazon.com/exec/obidos/search-handle-form/002-5700494-6004854 .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista on linkkejä laskettelukeskuksiin http://www.makupalat.fi/urheilu2.htm#laskettelu .
Tähän mennessä Diana Gabaldonilta on suomennettu mainitsemasi Muukalainen ja Sudenkorento. Syyskuussa 2004 ilmestyy Matkantekijä (Voyager). Tässä linkki kustantajan sivuille:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&initID=36;107
Standardisoimisliiton kirjasto toimii alan julkisena erikoiskirjastona, joten etsimääsi standardia kannattaa kysyä sieltä. Osoite: Maistraatinportti 2
00240 HELSINKI, avoinna ma-pe klo 8 - 16.
Suomen standardisoimisliitto SFS myy standardeja. Kysymäsi standardi, ISO 6053:1979, löytyy heidän luettelostaan (hinta 27,84 euroa). Luettelo myytävistä standardeista sekä paljon tietoa standardeista ja standardisoinnista löytyy SFS:n sivuilta. http://www.sfs.fi/
Kyllä niitä on järjestetty. Suosittelen ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, joka seuraa alan konferensseja ympäri maailman. http://www.fla.fi/
puh. 09-6221 340.
Kirjastot.fi sivuille on koottu linkkejä virtuaalikirjastoista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=312 sekä jonkin verran tietoa kirjastoalan konferensseista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=504 .
Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että heidän kokoelmistaan löytyy tietoa asiasta. "The Oxford Companion to Sports & Games" kirjan mukaan ensimmäinen maininta tulosmaininta on Oxfordissa vuonna 1850 juostusta kisasta. Kisa juostiin maastojuoksuna, joten on mahdollista, että radalla on ollut vesieste aivan samoin kuin hevosten maastoradoilla. Suomen Urheilukirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Oulunsalon pääkirjastossa on Anna-Leena Härkösen kirja Akvaariorakkautta. Pääkirjasto on avoinna: ma, ti ja to 12-19, ke 12-20 ja pe-la 11-16. Juuri tällä hekellä teos on hyllyssä, halutessasi voit varata sen etukäteen kirjasto@oulunsalo.fi puhelin (08) 5203 348.
Oulunsalon kirjaston aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.outikirjastot.fi/
Internetistä löytyy osoitteita, joissa on tietoa nykyajan taloustarvikkeista, niiden materiaaleista, hoidosta ja käytöstä. Seuraavassa osoitteessa on myös säilytystietoa: http://www.ikea.fi/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=1… . Seuraavassa taas on linkkejä hoito-ohjeista materiaalin mukaan http://hackman.fi/designor/web/hackmanwww.nsf/0/B5621309CF860210C2256E7… . Aineistohaku Helmetistä http://www.helmet.fi/ löytyy aihehaulla niksit runsaasti teoksia, joissa on tietoa taloustarvikkeiden ja eri materiaalien hoidosta ja käsittelystä.
Suomen järvien keskisyvyys on noin 7 metriä ja pienten järvien ja lampien syvyys on noin 2-3 metriä. Nämä
tiedot löytyvät Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta seuraavalta sivustolta:
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2378.htm
Lisää tietoa suomen järvistä löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8103&lan=FI
Järvien synnystä ja geologiasta kerrotaan muunmuassa seuraavissa kirjoissa:
Suomen geologia (toim. Kalervo Rankama, Kirjayhtymä, 1964)
Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa (toim. Martti Lehtinen, Pekka Nurmi, Tapani Rämö, Suomen geologinen seura 1988)
Suosittelen, että käväiset kirjastossa. Sieltä löytyy joitakin kirjoja, joissa käsitellään A. E. Nordenskiöldiä, myös henkilönä.
Tässä pari esimerkkiä: ”Suomalaiset Aasian-kävijät” / toim. Kerkko Hakulinen. Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-1876-1
”Matka-arkku : Suomalaisia tutkimusmatkailijoita” / toim. Markku Löytönen. SKS, 1989.
ISBN 951-717-561-2
Mielenkiintoinen on myös Nordenskiöldin itsensä kirjoittama ”Vegan matka Asian ja Europan ympäri ynnä historiallinen katsahdus pitkin Vanhan mailman pohjoisrannikkoa tehtyihin löytöretkiin.” Teoksessa on kaksi vankkaa osaa, jotka Otava julkaisi näköispainoksena v. 1980.
Niitä sinun tuskin kannattaa ryhtyä perusteellisemmin lukemaan, koska kielikin on vanhanaikaista. Mutta vilkaise ainakin, saat...
EnglishClub.com osoitteessa http://learners.englishclub.com/index.htm on tarkoitettu englannin kielen opiskelijoille. EnglishClubia ylläpidetään Cambridgessä, vaatii rekisteröitymisen, mutta ei maksa mitään. EnglishClubissa on kieliharjoituksia sekä keskustelufoorumi, jolla on myös kirjeenvaihdosta kiinnostuneiden palsta (ESL Penpals). Muistathan, että kaikessa Internet-kommunikoinnissa on syytä olla varovainen henkilökohtaisten tietojen ilmoittamisesta julkisesti. Tutki ensin foorumin muita kirjoituksia, niin että saat käsityksen sen toiminnasta. Henkilötiedot ilmoitetaan tavan mukaan foorumin yksityisviesteissä.
Inforviestintä julkaisee kausijulkaisua Kuka lehdistö. Viimeisin Kuka lehdistö 2004 löytyy mm. Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoista.
Lisää tietoa julkaisusta saat mm. Inforviestinnän sivulta http://www.infor.fi/kirjakauppa/
Mainitut standardit liittyvät laadunvalvontajärjestelmiin, AQAP-standardit (Allied Quality Assurance Publication) erityisesti sotilasyhteyksissä NATO:ssa.
ISO 9001:2000 –standardi on laadunhallintajärjestelmän vaatimusstandardi, josta löytyy tietoja Suomen Standardisoimisliiton internet-sivulla: http://www.sfs.fi/standard/esite_soveltaminen.html
Google-haun tulokset, hakutermi ISO 9001:2000
http://www.google.fi/search?hl=fi&ie=UTF-8&q=ISO+9001%3A2000&lr=lang_fi
AQAP 2000 ja AQAP 2110 –standardeihin löytyy lisätietolinkkejä NATO:n online-kirjastosta http://www.nato.int/docu/standard.htm
Mainitulla sivulla on linkki http://www.nato.int/docu/stanag/aqap2000/aqap2000e.pdf , jonka mukaan:
AQAP 2000: NATO policy on an integrated...
Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918-1996 -teoksesta (WSOY 1996) löytyy Schwindt, Viktor Henrik, kenraalimajuri (s. 1866-1928). Hänet määrättiin Suomen Tasavallan sotajoukkojen Päämajan käyttöön 1918 Helsingin valloituksen jälkeen ja merkittiin everstinä Suomen armeijan upseeriluetteloon samana vuonna. Hän oli Presidentin sotilaskanslian päällikkö 1919-1925, joten hän lienee tarkoittamanne henkilö.
Suomennos löytyy "Iloisen laulajan kirjasta" (toimittanut Reino Hirviseppä). Kirjaan sisältyy laulu "Päivän sankari(-ttare-)lle". Laulu loppuu kertosäkeeseen joka on juuri "Ja må han leva...". Suomennos, jonka on tehnyt Palle, kuuluu "Ain' eläköön hän, ain' eläköön hän, ain' satavuotiaaksi hän eläköön, ain' eläköön hän, ain' eläköön hän, ain' satavuotiaaksi hän eläköön!"
"Iloisen laulajan kirjasta" on ilmestynyt neljä painosta välillä 1956 - 1975 niin että suomennos on levinnyt laajalle.
Kirjassa Runot 1947-1977 on kokoelma runoja nimellä Valkealla rannalla. Yksi näistä runoista on samanniminen. Samassa teoksessa on myös runo nimeltä Rannalla. Kirja Karu laidunrinne sisältää kokoelman Kaukainen vastaranta. Kirjassa Hengitys yössä on runo nimeltään Ja nyt vesi tuolla vastarannalla. Toivottavasti jokin näistä on etsimänne.
Helsingin Kaupunginkirjastossa ei ole näin vanhoja Wasabladet-lehtiä kuten ei muissakaan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Neuvoisinkin Teitä kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. http://www.helsinki.fi/kirjastot/yhteystiedot/index.htm
Listausta Turun kaupunginkirjaston lainatuimmasta kaunokirjallisuudesta on teknisesti hankalaa tehdä. Lainatuimmat ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät, joista löytyy kirjakauppojen lista nimellä "Mitä Suomi lukee" http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=95
Turussa erityisen suosittu on paikallinen dekkarikirjailija Reijo Mäki. Dekkarit kaiken kaikkiaan johtavat kirjojen varaus- ja lainaustilastoja. Suosittuja ovat pohjoismaiset dekkaristit: Leena Lehtolainen; Henning Mankell, Liza Marklund; Håkan Nesser; Karin Fossum. Fantasiakirjallisuus (Tolkien, Robert Jordan) elää myös huippukautta.
Lastenosaston kysytyimmät ovat seuraavia. Paljon käännöskirjallisuutta sielläkin:
Kuvakirjat (85.22)
Mauri Kunnaksen kaikki kirjat, Sven Nordqvistin Viirut ja...
