Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918-1996 -teoksesta (WSOY 1996) löytyy Schwindt, Viktor Henrik, kenraalimajuri (s. 1866-1928). Hänet määrättiin Suomen Tasavallan sotajoukkojen Päämajan käyttöön 1918 Helsingin valloituksen jälkeen ja merkittiin everstinä Suomen armeijan upseeriluetteloon samana vuonna. Hän oli Presidentin sotilaskanslian päällikkö 1919-1925, joten hän lienee tarkoittamanne henkilö.
Helsingin Kaupunginkirjastossa ei ole näin vanhoja Wasabladet-lehtiä kuten ei muissakaan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Neuvoisinkin Teitä kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. http://www.helsinki.fi/kirjastot/yhteystiedot/index.htm
Listausta Turun kaupunginkirjaston lainatuimmasta kaunokirjallisuudesta on teknisesti hankalaa tehdä. Lainatuimmat ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät, joista löytyy kirjakauppojen lista nimellä "Mitä Suomi lukee" http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=95
Turussa erityisen suosittu on paikallinen dekkarikirjailija Reijo Mäki. Dekkarit kaiken kaikkiaan johtavat kirjojen varaus- ja lainaustilastoja. Suosittuja ovat pohjoismaiset dekkaristit: Leena Lehtolainen; Henning Mankell, Liza Marklund; Håkan Nesser; Karin Fossum. Fantasiakirjallisuus (Tolkien, Robert Jordan) elää myös huippukautta.
Lastenosaston kysytyimmät ovat seuraavia. Paljon käännöskirjallisuutta sielläkin:
Kuvakirjat (85.22)
Mauri Kunnaksen kaikki kirjat, Sven Nordqvistin Viirut ja...
Ortodoksimunkkien ja -nunnien elämää kuvaavia muistelmia ja romaaneja ovat esimerkiksi
Panteleimon, arkkimandriitta: Timanttiristi : munkin tie (1992)
Panteleimon, arkkimandriitta: Unen laiva : luostarivanhuksen elämä (1994)
Panteleimon, arkkimandriitta: Isä Johannes : Valamon vanhuksen skeemaigumeni Johanneksen (1974-1958) elämäkerta (1985)
Vanhanen, Mauri: Konevitsan kellot : historiallinen romaani (2001)
Kristodulos, arkkimandriitta: Pyhän vuoren vanhus Paisios (2000)
Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen, ihmeidentekijä Karjalasta (2000)
Currier, Alvin Alexsi: Pyhittäjä Sergei Radonesilaisen ihmeellinen elämä (2001)
Kristoduli, sisar: Pienet pyhiinvaeltajat (2003; löytyy lastenosastoilta)
Pyhän vuoren vanhus Paisioksen opetuksia /...
Suomennos löytyy "Iloisen laulajan kirjasta" (toimittanut Reino Hirviseppä). Kirjaan sisältyy laulu "Päivän sankari(-ttare-)lle". Laulu loppuu kertosäkeeseen joka on juuri "Ja må han leva...". Suomennos, jonka on tehnyt Palle, kuuluu "Ain' eläköön hän, ain' eläköön hän, ain' satavuotiaaksi hän eläköön, ain' eläköön hän, ain' eläköön hän, ain' satavuotiaaksi hän eläköön!"
"Iloisen laulajan kirjasta" on ilmestynyt neljä painosta välillä 1956 - 1975 niin että suomennos on levinnyt laajalle.
Kirjassa Runot 1947-1977 on kokoelma runoja nimellä Valkealla rannalla. Yksi näistä runoista on samanniminen. Samassa teoksessa on myös runo nimeltä Rannalla. Kirja Karu laidunrinne sisältää kokoelman Kaukainen vastaranta. Kirjassa Hengitys yössä on runo nimeltään Ja nyt vesi tuolla vastarannalla. Toivottavasti jokin näistä on etsimänne.
Esittelyvideon suunnitteluun ja käsikirjoitukseen löytyy apua Jouko Aaltosen teoksesta Käsikirjoittajan työkalut: audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002), joka käsittelee käytännönläheisesti niin elokuvan, dokumentin, tietoiskun kuin mainoksenkin käsikirjoittamista. Teoksesta löytyy myös laaja kirjallisuusluettelo.
Muita kirjoja aiheesta:
Hedgecoe, John: Videokuvauksen taito (Kustannus-Mäkelä, 1993)
Jones, Frederic H: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Levy, Jarmo: Digitaalinen videoeditointi (Satku, 2001)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (Maaseudun sivistysliitto, 1990)
Straaberg, Carsten: Videokoulu : kaikki videoeditoinnista (Kompuutteri kaikille, 2003)...
Tällä hetkellä Hyperion-levymerkki julkaisee Monteverdin teosten hengellisten sävellysten kokonaislevytystä teoksilla, jotka on aikoinaan julkaistu erillisinä tai muiden säveltäjien kokoelmissa.
Tässä linkki:
http://www.hyperion-records.co.uk/
Vasemmalta pääsee kohdasta "composers" etsimään Monteverdi-levytyksiä, joista on selkeästi informoitu levyjen sisällöt ja ylhäältä voi klikata kansikuvat esiin ja yksittäisten levysisältöjen kohdalta saa kohdasta "sleeve notes" kansitekstit.
Alice Tegnerin säveltämä laulu "Dansa min docka" on käänetty suomeksi, suomennos Sauvo Puhtila "Saukki": "Tanssi nukkeni" ja esittäjänä Ann-Christine. Laulun sanat voi poimia esim. Cd-levyltä MUKSUBOKSI 2: 20 ILOISTA LASTENLAULUA. Levy löytyy hyllystä tällä hetkellä monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, sen voi paikantaa HelMet-haulla:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Urheilussa sana "base" viittaa lähtöön ja maaliin sekä esim. baseballissa pesään. Kuten suomenkielessäkin pesäpallossa puhutaan pesästä; ykköspesä, kakkospesä, kotipesä...
Tarkempia yhtäläisyyksiä voinee kysyä esim. Kielitoimistosta. He antavat mm. puhelinneuvontaa. Kielitoimiston kotisivu on http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ .
Keramiikasta ja sen historiasta löytyy kirjallisuutta sekä historian että taideteollisuuden kirjoista. Keramiikan historiasta: Huotarin ja Seppälän teos Kiinan kulttuuri, Fältin ym. teos Japanin kulttuuri, Kultakruunu ja höyhenviitta: Perun kolme vuosituhatta, Hyvösen teoksesta Suomalaista keramiikkaa.Suomalaisia keramiikkataiteilijoita löytyy Kalhan ja Leppäsen teoksesta Ruukuntekijästä multimediataiteilijaan. Lisäksi monista suomalaisista keraamikoista löytyy monografioita, samoin keramiikkatehtaista. Hakusanalla keramiikka löydät lisää kirjallisuutta Lapin kirjastojen yhteisestä tietokannasta www.rovaniemi.fi/aurora
Sulkasammal (Ptilium) on pesäkekylkisiin aitosammaliin kuuluva lehtisammal. Ptilium crista-castrensis on pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä yleinen sulkasammal.
KAARI: Sammalet, Bryophyta; LUOKKA: Lehtisammalet, Musci; LAHKO: Hypnobryales; HEIMO: Hypnaceae.
Lähde: Kasvien maailma. 5: Sienet - Öljypuukasvit: Otavan iso kasvitietosanakirja (Otava, 1981)
Helsingin kaupunginkirjaston, yleisten kirjastojen keskuskirjastojen yhteydessä toimii myös maanlaajuinen Ulkomaalaiskirjasto. Kirjaston kokoelmista löytyy yhteensä noin 500 albanian kielistä nidettä. Kokoelmissa on niin aikuisten kuin myös lasten aineistoa. Kirjoja voi kaukolainata oman kotikirjaston kautta. Kokoelmaan voi tutustua osoitteessa:
www.helmet.fi
Valitsemalla Sanahaku –kentän ja kirjoittamalla hakukenttään 2 (kaksi) tähteä (**) ja valitsemalla Aineistovalikosta esim. kirjat ja kielivalikosta albaniankielen ja klikkaamalla Hae –painiketta saat koko kokoelman ”tuoreusjärjestyksessä”. Klikkaamalla alleviivattua nimekettä näet miten teos on asiasanoitettu, onko kyse esim. kaunokirjallisuudesta tai tietynalan tietokirjallisuudesta...
Tania Alexanderin muistelmateos Ennen kuin maailma muuttui: lapsuuteni Virossa; suomentanut Kaarina Turtia, Helsinki, kustantaja Otava, 1988 löytyy useista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä. Saatavuustietoja HelMet-aineistohaussa osoitteessa www.helmet.fi voi hakea 1) tekijän nimellä Alexander, Tania tai 2) teoksen nimellä Ennen kuin maailma muuttui. Haku teoksen nimellä ei ole antanut tulosta, mikäli teoksen nimessä olevat sanat "ennen" ja "kuin" on kirjoitettu yhteen.
Haflingerinhevonen polveutuu alppi-ja vuoristohevosista.Maailmassa on noin 250 000 haflingerinhevosta.Säkäkorkeus on 135-150 cm.
Lisätietoja ja kuvia:
http://www.haflinger-tirol.com/
http://www.geocities.com/edelweissfi/haflingerinhevonen.html
Irlannincob eli Tinker, Irish Tinker/Cob, Gypsy Vanner/Horse/Cob on kylmäverinen tukeva, työhevostyyppinen rotu. Säkäkorkeus on 140-152 cm.
Lisätietoja seuraavasta linkistä:
http://www.hevosmaailma.net/tinker.shtml
Amerikanravuri on nopein kilparavurirotu ja sitä käytetään muiden ravurirotujen jalostuksessa nopeuden lisäämiseen. Säkäkorkeus on 142-163 cm.
Lisätietoja seuraavasta linkistä:
http://www.hevosmaailma.net/standardbred.shtml
Lisätietoja eri hevosroduista saat myös esimerkiksi seuraavista...
Virallista määritelmää kirjastojen kokoluokitukselle en ole löytänyt. Irina Vikman on informaatiotutkimuksen pro gradussaan http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00154.pdf
kohdassa 4.3. Aineiston analyysin periaatteet s. 51 jakanut ristiintaulukointia varten kirjastot kolmeen kokoluokkaan : pieniin (alle 5000 asukkaan), keskisuuriin (5001-75000 asukkaan) ja suuriin (yli 75000 asukkaan kuntien kirjastoihin). Kokoluokituksessaan hän ei viittaa mihinkään auktoriteettiin.
Olen lähettänyt kysymyksen kirjastonhoitajien keskustelulistalle, mutta yhtään vastausta ei ole tullut. Ilmoitan, jos virallinen määritelmä löytyy.
Tätä kysymystä muutkin ovat pohtineet!
Kirjassa 'Luontoilta : kysymyksiä ja vastauksia Suomen luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista', toim. Veikko Neuvonen, Tammi 1985 kerrotaan seuraavaa:
'Pulun poikaset lähtevät pesästään vasta aivan täysikasvuisina, jolloin ne muistuttavat aika tavalla aikuisia lintuja. Poikasilla on kuitenkin tylpemmät siivet ja ne ovat hiemen pienempiä kuin aikuiset. Tarkkasilmäiset ihmiset voivat siis nähdä myös pulun poikasia.'
Kirjassa mainitaan vielä, että poikasilla on eriväriset silmät kuin aikuisilla, poikasilla tummanruskeat ja aikuisilla oranssit. Poikaset erottaa aikuisista puluista myös siitä, että niiden niskahöyhenissä on tavallisesti vielä jäljellä poikasuntuvaa.
Opas löytyy nimellä Linkkilistasta virtuaalikirjastoksi osoitteesta
http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/vkropas.pdf
Lisätietoja virtuaalikirjastoprojektista esim.
http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtu.htm
http://www.lib.helsinki.fi/finelib/alhainen2_files/v3_document.htm
Virtuaalikirjastoista saat kirjoja hakemalla Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta osoitteessa http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ tai Jyväskylän yliopiston kirjaston aineistotietokannasta ositteessa http://jykdok.csc.fi/ asiasanalla virtuaalikirjastot.
