Tekijänoikeus saattaa toisinaan rajoittaa kirjastonhoitajia lähettämästä sähköisesti esim. runoja tai laulun sanoja. Pääsääntöisesti tekstin voi kuitenkin asiakkaan sitä pyytäessä toimittaa. Tekijänoikeuslaki (12§) sallii asiakkaan kopioida kokonaisen tekstin yksityistä käyttöä varten. Asiakas voi myös pyytää kirjastoa kopioimaan tekstin puolestaan. Sen sijaan kirjasto ei voi lähettää kokonaisia tekstejä, jos asiakas ei ole niitä ”yksilöinyt”. Yllä kuvailemassanne tapauksessa teksti olisi voitu lähettää. Ongelma tietysti voi olla se, että chat-palvelussa tekstin välittämisessä saattaa olla muita ongelmia, kuten esim. se, että tekstin löytäminen ja välittäminen olisi voinut olla hankalaa, päivystäjän ei voi poistua chatin äärestä juurikaan...
Kirjastotietokannoista kannattaa hakea aiheesta esimerkiksi sanoilla pietari ja asuntotuotanto; pietari ja asuntomarkkinat. Aihe on sellainen, että siitä ei yleisistä kirjastoista paljon löydy. Aineisto on pääsiassa tieteellisissä kirjastoissa. Niistä sitä voi kyllä kaukolainata.
Tässä joitain kenties hyödyllisiä kirjoja ja artikkeleita.
Kymenlaakson kirjastoissa (Kyyti):
Larjavaara: Asuntojen yksityistäminen Pietarissa. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 1997
Larjavaara: Asuntojen hallinnon muutos Venäjällä. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 1998
Yliopiston kirjastoissa:
Majamäki: Asumisen ja asuntomarkkinoiden kehitys transitokauden Pietarissa. Pro-gradu -työ, Helsingin yliopisto, 2007
Development of St....
Mia ja Miia ovat alkuaan nimien Mirja ja Mirjam, paikoin myös Vilhelmiinan ja Marian kutsumamuotoja. Mirja on Mirjamin kansanomainen muunnos ja Mirjam taas on Maria-nimen hepreankielinen muoto. Maria on Jeesuksen äidin nimi, ja nimen alkuperäinen merkitys on ilmeisesti ollut 'toivottu lapsi'.
Italiassa Mia on lempinimi nimistä Michaela, Michelle. Michaela tarkoittaa hebreaksi "Se joka on jumalan kaltainen".
Hebrean Miryam tarkoittaa "surun meri".
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet, esim. Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia asiasanalla etunimet tai Mia.
Vastausten...
Hoitolaitosten tilaratkaisuista esteettiseltä kannalta, taideteoksista hoitolaitoksissa sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä hoidossa yleensä löytyy tietoa esim seuraavista teoksista: Hyyppä, Markku: Kulttuuri ja terveys, Edita 2005, Liikanen, Hanna-Liisa: Taide kohtaa elämän, Suomen mielenterveysseura 2003, Parantava taide, Toimihenkilöjärjestöjen sisistysliitto 2001, Dementiakoti, Suomen dementiahoitoyhdistys 2003, Simpanen, Marjo-Riitta: terveyttä taiteesta, Minerva 2007.
Värien vaikutusta tilaan ja ympäristöön käsitellään esim. suraavissa teoksissa: Rihlama, Seppo: Värit ja kuviot ympäristövaikuttajina, 1993, Rihlama, Seppo: Väri sisustuksessa, 1998 ja Huttunen, Matti: Värit pintaa syvemmältä, WSOY 2004
Voisikohan kyseessä olla seuraava teos:
Saari Elvi: Ei minulta mitään puutu: elämäni viittakiviä. (Porvoo, WSOY, 1985). Se on kyllä muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja löytyy HelMetistä ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) tekijähaulla "Saari Elvi". Samoin sieltä löytyy Elvi Saaren luennoista toimitettu teos "Jooga ja inhimillinen kasvu", sekä kolme teosta, joissa Elvi Saari on toiminut kääntäjänä. Sen sijaan mainitsemaanne "Kveekareiden jäljillä" -teosta HelMetistä ei löydy. (Suomen kansallisbibliografiastakaan ei löydy teosta nimellä "Elämäni Viittakivi".)
Tsaarin satula -kirjassa Pena Nummela matkustaa sisarensa Jennin kanssa Keniaan parantelemaan työuupumustaan. Sillä välin Nummelan ponitallia saapuu hoitamaan Penan ja Jennin isoäiti, Ulrika Agte. Iästään huolimatta Ulrika on etevä ratsastaja, joka ottaa vastuun myös ratsastustunneista.
Ulrika saa kuitenkin selville, että Nummelan ponitalli on ajatumassa konkurssiin, ja tallilaiset arvelevat sen Penan stressin syyksi. Pelastaakseen tallin ja hevoset he päättävät järjestää kaupunkiin hevosparaatin mainostamaan tallia. Sen vetonaulana on Ulrikan perintökalleus, tsaarin aikoinaan lahjoittama satula, johon on myös kaiverrettu aarrekartta.
Pena joutuu Keniassa vaikeuksiin, ja samaan aikaan ponitallilla alkaa tapahtua outoja. Tallilla käy...
Emme löytäneet varmaa tietoa asiasta, mutta veikkaisimme Carl Orffin sävellystä "Carmina Burana". Sitä on käytetty usein erilaisten tv-ohjelmien ja mainosten taustamusiikkina. Voit itse tarkistaa asian Youtuben kautta osoitteessa http://www.youtube.com . Youtubesta löytyy lukuisia versioita kyseisestä kappaleesta.
Toinen epätodennäköisempi mahdollisuus voisi olla Beethovenin 9. sinfonian loppuosa "Oodi ilolle". Sävellys löytyy Youtubesta hakusanalla "An die freude".
Omien hyllyjen käyttäminen edellyttää että käyttäjälle on aktivoitu OmaPiki-ominaisuus, johon Omat hyllyt –toiminto kuuluu. Mikäli OmaPiki toiminto on jo käytössä toimitaan seuraavasti. Omat hyllyt –sivulla tehdään/nimetään hyllyjä, joihin teoksia myöhemmin viedään muilta sivuilta. Hyllylle annetaan nimi, ruksataan kohta ”luo uusi hylly” ja hyväksytään.
Tämän jälkeen hyllyyn vienti mahdollisuus on ”hakuehdoilla löytyneet” sivulla, josta voi siirtää haluamaansa hyllyyn teostietoja, joita omilla hakuehdoilla on sinne listautunut.
Ja hyllytoiminto on mukana myös kun on tehnyt tietokannasta haun. ”Löytyneet teokset” –sivun oikeassa laidassa on nyt sarake ”Hyllyyn”. Täältä voi kopioida rastittamalla löytyneitä teoksia haluamaansa hyllyyn...
C. G. Mannerheimin Kaukoidän matkoista on kirjoitettu useampikin teos. Uusin niistä on Petteri Koskikallion ja Asko Lehmuskallion toimittama "C. G. Mannerheimin Keski-Aasian matka 1906-1908". Kyseinen teos on ilmestynyt vuonna 1999 ja sen on kustantanut Museovirasto.
Mielenkiintoisia kuvakirjoja riittää : mainitsen vain muutamia:
Timo Parvelan Anna ja Antti -kirjat;Jujja Wieslanderin Mimmi-lehmästä kertovat kirjat
Lapselle itsekseen luettavaksi sopivat monet ns. helppolukuiset kirjat, jotka kirjastoissa on yleensä sijoitettu omaan hyllyynsä.
helppolukuiset kirjat ovat ohuempia kuin tavalliset lasten ja nuorten romaanit, niissä on kuvitusta ja teksti on ladottu harvalla rivivälillä.
Esim. suositeltavia:
Tapani Baggen sekä Hannele Huovin kirjat Keltanokka-sarjasta. Myös Kirjava Kukko-sarja on laadukas.
Tuula Kallioniemi on kirjoittanut monta kirjaa Konstasta. Aloitusosa on Konstan kotiaapinen. Konsta kasvaa kirjasarjan myötä koululaiseksi.
Astrid Lindgrenin tuotanto on sopivaa ääneenluettavaa....
Suomen Pankin neuvontapalvelu osasi vastata tähän kysymykseen kattavasti:
"Tilastokeskus julkaisee rahanarvokertoimet, joilla voidaan muuntaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-2005 eurot vuoden 2006 euroiksi ja päinvastoin. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen.
Kun muunnetaan vuoden x rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa muunnetaan vuoden x rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2006 rahaa, koska nykyrahan arvo lasketaan viimeisen kokonaisen vuoden tiedoista.
Vuoden 1956 1000 markkaa on rahanarvonkertoimen sen vuoden (0,0256) mukaan 25,60 euroa.
On hyvä muistaa, että rahanarvokertoimien avulla lasketaan rahan ostovoimaa...
Mikkosen kirjasta Sukunimet (2000) löytyy tietoa Jussila-nimestä, johon viitataan Jussilainen-nimestä. Kirjassa viitataan nimeen Johannes, jonka muunnos on Jussi. Koska muoto Jussi on pysynyt suosiossa kauan, ovat Jussila-niemt hyvin eri-ikäisiä. Asukkaannimityksestä kehittynyttä sukunimeä Jussilainen tavataan eri puolilla Suomea. -
Pöyhösen kirja Suomalainen sukunimikartasto osa 2: karjalaiset sukunimet on nyt lainassa, joten en voi tarkistaa siitä nimeä. - Kuuluisia henkilöitä etsin Kansallisbiografiasta, ei löytynyt.
Kyllä, ilmoitus tulee sinulle joko sähköpostilla tai tavallisella postilla. Kirjeet tulevat kakkosluokan postina, joten ne ovat hitaampia. Oman postivalintasi voit käydä tarkistamassa ja muuttamassa HelMetissä omien tietojen kohdassa Muuta tietojasi.
Marja-Leena Tiainen on kirjoittanut 21 nuortenkirjaa: Pullopoika (1987), Väärät pois, Vatanen!(1988), Mansikkakeikka (1988), Pallo hukassa, Vatanen? (1989), Haamuhyppy (1989), Annamari ja metsän kätkö (1990), Annamari ja salaiset asiat (1991), Pyry, Pilvi ja pennittömät (1993), Tähdet putoo ja sammuu (1994), Miikan salainen tehtävä (1996), Arttu K. (1998), Rakas Mikael (1999), Jääprinsessa Sveitsissä (1999), Pidä nolla, Konsta! (2000), Arttu K. ja Julia (2000), Sommer på hoje haele (2002), Pikkuskini (2002), Adiós, Arttu K. (2002), Lossikylän Lennon (2003), Poistui kotoaan (2005), Alex ja pelon aika (2006).
Kirja Sommer på hoje haele on ilmestynyt ja julkaistu Tanskassa, se ei ole ilmestynyt suomeksi.
Ruotsinkieliset nuortenkirjat saa helposti näkyville
Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjasto Intron avulla
(www.ouka.fi/kirjasto/intro). Tee hakuun rajaukset: aineistolaji: kirjat, kieli: ruotsi, lasten ja nuorten aineisto. Jos haluat suosituskirjalistaa, ota yhteyttä
kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastoon:
lastenosasto.kirjasto@ouka.fi
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Linnea-nimi on tullut sekä suomalaiseen että ruotsalaiseen almanakkaan ruotsalaisen kasvitieteilijän Karl von Linnén kunniaksi. Suomessa esiintyy myös Linnean suomalaistettu muoto Vanamo. Edith, Edit tai Eedit on vanha englantilainen nimi Edgith, joka tarkoittaa onnellista taistelua tai rikasta sotaa. Elsa puolestaan on suomalainen muunnos nimestä Elisabeth. Elisabeth on alkuperältään heprealainen nimi Eliseba (Jumala on valani). Muita nimen muunnoksia ovat esim. Ilse, Lisa, Elise ja Liisa. Mikaelin nimi pohjautuu heprealaiseen arkkienkeli Miikaelin nimeen. Miikael on ylin seitsemästä pääenkelistä. Aku tai muut suomalaistetut nimimuodot Aki, Aukusti ja Kusti ovat muunnelmia etunimestä August, joka...
Econ "A theory of semiotics" ei sisälly kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta skylläkin usean tieteellisen kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Helka- ja Linda-tietokannoista (finna.fi) löytyy viite, kun hakee tekijän nimellä.
"mecka med bilen" on Ruotsista tullut ilmaus. Se tarkoittaa että puuhastellaan auton kanssa, korjataan, korjaillaan...
verbillä on toinenkin versio "meka", ilman c:tä. Tämä versio löytyy Ruotsi-Suomi Suursanakirjasta.
Ruotsi-suomi-suursanakirja/Svensk-finsk storordbok / [toimitus:] Ilse Cantell ... [et al.]Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)
978-951-0-24803-4
Tästä sivustosta löytyy tietoa kun haki "meckan" mukaan http://sv.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Huvudsida
"Verb [redigera]
mecka -de , -t
• uttal: /meka/ , även uttal: /meːˌka/
1. (vardagligt) reparera bilar och liknande teknisk utrustning; allmänt om att pyssla med något
Hon ska mecka med min bil och se om hon kan hitta felet.
Nu har jag meckat med den här pennan i flera...
Eurooppalaista yhteiskuntaa harvoin käsitellään tutkimuksissa yhtenä kokonaisuutena. Aalto-kirjastojen tietokannasta löydät joitakin aiheeseesi sopivia teoksia hakemalla esim. asiasanoilla yhteiskunnallinen muutos ja Eurooppa. Sieltä löytyy kirjoja, kuten Anthony Giddens: Europe in the Golden Age sekä Maija Metsä (toim.): Tuleva tuhat. Yhteiskunnan muutosta yleisesti käsittelevistä kirjoista, kuten "Arvot, moraali ja yhteiskunta : sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen" voisi myös olla hyötyä aiheesi kannalta. Muita asiasanoja joita kannattaa kokeilla ovat kehitys ja yhteiskuntakehitys.
Aalto-kirjastojen haku: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Jyväskylän kirjaston koneilla on käytössä Aleksi-tietokanta, josta voit...
Tarkoittamasi kirja on :
Lehtinen, Mika : Ruoanvalmistuksen käsikirja / Mika Lehtinen, Harri Peltonen, Päivi Talvinen. WSOY. 2005. Toscaleivosten ohje löytyy todellakin sivulta 757. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
