Kyseessä on todennäköisesti suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja Vivica Bandler (5.2.1917 – 30.7.2004), joka johti Lilla Teaternia vuosina 1955 – 1967. Lasse Pöysti kirjoittaa hänestä muistelmateoksessaan Jalat maahan: ” Vivica oli kauan unelmoinut teatterista. Hän oli opiskellut elokuvaa Jacques Feyderin ja Maurice Clochen assistenttina Pariisissa. Vivica luki agronomiksi. Opiskelu ei ollut helppoa harjoittelukesinä haravakoneen satulassa. Sellaista heinänuhaa kuin Vivicalla en ole nähnyt kenelläkään.”
Vivica Bandler puolestaan muistelee Tove Janssonia kirjassa Toven matkassa, Resa med Tove : en minnesbok om Tove Jansson: ”Epävarmuus leimasi voimakkaasti sekä Toven että minun nuoruutta. Epävarmuuden syitä ei kuitenkaan voi...
Wellesin Machbetiä ei näytä löytyvän suomalaisista kirjastoista tai nettikaupoista. ks. esim. Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Wellesin Macbetilla ei välttämättä ole kirjasto-oikeuksia, jotta kirjastot voisivat sen ostaa.
Sen hankkiminen muulla tavoin on mahdollista.
Macbeth on saatavilla Brittein saarilla DVD:nä.
ks. esim. http://www.amazon.co.uk/gp/product/B00004U400/imdb-uk/
Jos ei halua käyttää nettikauppaa niin jokin suomalainen erikoisliike saattaisi sen voida välittää.
Esim. Filmifriikki. www.filmifriikki.fi
Huom. tällöin elokuvassa ei ole suomenkielisiä tekstejä.
"Orson Wellesin Macbethia on saatavilla Elokuvien erikoisliike
Videodivarista www.videodivari.fi , ilman suomenkielistä tekstitystä
ja kovaan...
Ikävä kyllä, tästä ajatelmasta ei löydy ruotsinkielistä versiota. Olemme kahlanneet useita mietelause- ja sitaattikirjoja sekä Lars-Gunnar Nordströmiä käsitteleviä kirjoja. Emme ole myöskään voineet todentaa, että hän olisi keksinyt nuo sanat sen enempää suomeksi kuin ruotsiksikaan. Ajatelman lauseet ovat yksittäin hyvin yleisiä. Niitä esiintyy mm. Raamatussa ( "He näkevät eivätkä kuitenkaan näe" ... "Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö...."silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi" (Matteus 13: jakeet 13 ja 14). "Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö..." (Jesaja 6: jae 9). (1992 suomennos)
Mainitsemaasi mietelmää löytyy suomeksi Internetistä, mutta missään niissä ei mainita kenestä ko. viisaus on lähtöisin - olisiko...
Suomenkielistä nettitietoa Enid Blytonista näyttää olevan varsin vähän. Lähinnä sitä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton. Englanninkielisiä sivuja löytyy runsaammin, niitä voit halutessasi hakea esim. Googlen avulla (www.google.fi) laittamalla hakusanaksi "Enid Blyton".
Blytonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä kirjailijanurasta kerrotaan laajemmin Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita. Sitä kannattaa kysyä kirjastosta.
Pentti Lempiäisen Suuri Etunimikirja (1997) mainitsee nimien Annu, Annukka ja Annuli olevan kutsuma- ja hellittelymuotoja nimelle Anna. Anna Saarikallion ja Johanna Suomalaisen teos Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) mainitsee Annun lempinimenä useille a-kirjaimella alkaville naisennimille kuten Anita ja Anneli. Anna on alkuperältään hepreaa ”armoa” tarkoittavasta nimestä Hannah. Annalla ja sen johdannaisilla nimillä kuten Annu on siis raamatulliset juuret, olihan Pyhä Anna Neitsyt Marian äiti.
Nykysuomen tietosanakirja muinaisesta egyptiläisestä Heliopoliksen kaupungista puhuessaan mainitsee sen nimen olevan Egyptin kielellä ”Anu” (myös Annu tai Lunu ja raamatussa Oon). Heliopolis sijaitsee Niilin suistossa Kairon koillispuolella...
Porvoon kirjastossa on useita nimikirjoja, joista selviää eri etunimien merkitykset/etymologiat, esim. Uusi suomalainen nimikirja ja Kustaa Vilkunan Etunimet. Näiden mukaan Tyyne on nimen Tyyni rinnakkaisnimi. Nimi viittaa luonteenominaisuuteen: tyyni, siivo, tasainen. Lisätietoja saat kokoelmassamme olevista nimikirjoista.
Google Earthista löytyi tieto, että kuvat ovat pääasiassa 1-3 vuotta vanhoja. Rauman kuvia katsomalla ja tarkastelemalla rakennuksia päättelimme, että kuvat olisivat noin 5 vuotta vanhoja.
Navetan juhla -niminen runo löytyy teoksesta Kotiaapinen (toim. Martti Haavio, Aili Konttinen, Ohto Oksala, WSOY, 1937). Suositusta aapisesta on otettu 23 painosta, viimeisin vuonna 1981. Runo on lisäksi ainakin samojen tekijöiden teoksessa Iloinen aapinen (vuodelta 1933), viimeisin 15. painos on vuodelta 2004.
Navetan juhla menee näin:
Tässä kiehuu tee.
Härkä hymyilee.
Suuta nuoleksii.
Lehmä emännällä
hiki helmeilee.
Pikku vasa tuttisuu,
killisilmä, tähtipää
huutaa mää
ja huutaa möö.
Martti Haavion satu Tiina Tonttutyttö on useassa satukirjassa, mm. näissä:
Suomalaisten satujen helmiä 2 , Kirjapaja, 2001
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja , WSOY, 1999
Pieni aarreaitta 2 , WSOY, 1992
Tiitiäinen, metsäläinen--suomalaisia satuja...
Benny Goodman kronologian mukaan vuoden 1974 kohdalla lukee "A concert in Helsinki is televised throughout Scandinavia" http://www.bennygoodman.com/about/chronology.htm
Sitten hän kyllä esiintyi Porissa vuonna 1982:PORI JAZZ HISTORY - sivustossa "Artikkeli vuodelta 1982":
http://www.porijazz.fi:8180/historia/artikkeli?anro=500&lang2=fi
Nemo-nimeä ei löydy suomalaisista eikä englanninkielisistä nimikirjoista eikä kalentereista. Nimipäivän vietosta on siis vaikea sanoa mitään.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta käy kuitenkin ilmi, että Suomessa on 88 miespuolista ja 2 naispuolista henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Nemo on latinaa ja tarkoittaa suomeksi ”ei kukaan”.
Ilmeisesti Jules Vernen luoma fiktiivinen hahmo, Kapteeni Nemo, on tehnyt Nemo-nimestä tunnetun.
Voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen tai yleensä useamman kirjaston kokoelmasta Kirjastot.fi:n tuottaman Frank-monihaun ( http://frank.kirjastot.fi ) kautta. Pop & Jazz Konservatorion informaatikon mukaan maakuntakirjastojen moniviestin-aineiston luettelointi ei ole yhdenmukaista. Osa kirjastoista määrittelee aineistolajiksi moniviestimen, osa nuotin. Yleensä huomautuskentässä mainitaan kuitenkin lisäaineisto (esim. "Cd-levyllä kappaleitten taustat triolla (piano, basso, rummut) soitettuina"). Jos näin ei ole, on mahdollista hakea tuotemerkeillä (esim. "aebersold" tai "jazz play along"). Musiikin alan erikoiskirjastoissa moniviestimet merkitään omaksi aineistoryhmäkseen. Esim. taidekorkeakoulujen Arsca-tietokannassa (https://finna.fi...
Teatterimaskeerauksesta ja naamioinnista ei ole kirjoitettu paljon suomeksi. Tässä muutamia kirjoja:
- Lukkarila, Päivi, Teatterimaskeerauksen merkit: kolmen maskeerauskonvention semioottista tarkastelua / Päivi Lukkarila (pro gradu –työ, Tampereen yliopisto)
- Tehdään teatteria : ideasta valmiiksi esitykseksi / Helene Gate & Kent Hägglund
- Tunteiden tulkit : karrikoidut luonnenaamiot työvälineeksi näyttelijäntyöhön / Petra Eronen
Englanninkielisiä kirjoja on jonkin verran. Viimeisenä luettelossa olevassa käsitellään myös teatterimaskeerauksen historiaa. Muitakin kirjoja englanniksi on.
- Hair & wigs for the stage : step-by-step / Rosemarie Swinfield
- Stagecraft : the complete guide to theatrical practice / consultant editor:...
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyy hakusanoilla "hoitotyö / "hoitohenkilöstö" and "työtyytyväisyys" /
"työviihtyvyys" / "työhyvinvointi" / "työnilo*" tutkimuksia. Tässä lista uusimmista:
Koponen, Sirpa
Eri-ikäisten sairaanhoitajien kokemat johtamiskäytännöt Keski-Suomen keskussairaalassa /
[Jyväskylä] : Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 2006
Laine, Marjukka
Hoitajana huomennakin : hoitajien työpaikkaan ja ammattiin
sitoutuminen
Turku : Turun yliopisto, 2005
Väitöskirja
Jokitulppo, Satu
Hoitajien työtyytyväisyys ikääntyneiden hoitotyössä
Turku : Turun yliopisto, 2005
Pro gradu -työ : Turun yliopisto, hoitotiede
Karjalainen, Raija
Työtyytyväisyys muutosten keskellä : Kotkan hoito- ja palvelualojen opettajien kokemuksia...
Carolyn Keene -nimistä kirjailijaa ei oikesasti ole olemassa, vaan kyse on salanimestä, jonka takana on useita eri kirjoittajia. Enemmän tietoa aiheesta löytyy mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene
Mauri Kunnas on tunnettu suomalainen lastenkirjailija, jonka suosituimpia kuvakirjoja ovat mm. Koiramäki-kirjat sekä Koirien Kalevala.
Kunnaksesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoja mm. kirjoista :
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3
- Kotimaisia lastenkirjankuvittajia
Molemmat kirjat löytyvät Kotkan kaupunginkirjastosta. Lisää kirjoja Mauri Kunnaksesta voit hakea Kyyti-verkkokirjastosta (www.kyytikirjastot.fi) kirjoittamalla Aihe-kenttään hakusanaksi Mauri Kunnas.
Kunnaksesta on kirjoitettu myös lukuisia lehtiartikkeleita, mm. seuraavissa lehdissä :
- Tyyris Tyllerö v. 2005, nro 3
- Suomen kuvalehti v. 2004, nro 38
- Tyyris Tyllerö v. 1996, nro 3
Lehdet voit lainata Kotkan kaupunginkirjastosta.
Internetistä löytyy...
Ilmeisesti tarkoitat ruotsalaista nuortenkirjailija Mats Wahlia. Kymenlaakson kirjastojen yhteisestä Kyyti-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) löytyy kaksi kirjaa, joissa on artikkelit Mats Wahlista. Ne ovat:
-Heilala, Katariina: Prinsessan paino
-Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan
Molemmat kirjat löytyvät Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta (käytettävissä kirjaston asiakastietokoneilta) löytyy mm. seuraava artikkeli:
-Törn-Mangs, Johanna: Ungdomsförfattaren Mats Wahl vill vara politiskt inkorrekt. Hufvudstadsbladet 2002-04-15.
Internetistä löytyy mm. Mats Wahlin kotisivut ruotsiksi (www.storyland.se/). Netistä löytyy myös joitakin koululaisten...
Netta kuuluu 1900-luvun lopulta lähtien yleistyneisiin nimiin. Almanakkaan se pääsi vasta vuonna 2005 ja sai nimipäiväkseen 21.1. Nimikirjoissa Netta mainitaan yleisesti lyhentymänä nimestä Agneta, joka taas perustuu nimeen Agnes. Agnes-nimen merkitys on 'siveä, puhdas'. Nette voi olla lyhentymä myös nimistä A(n)netta, Antonetta, Janette ja Jeannette. Näiden nimien kantanimiä puolestaan ovat Anna ja Johanna, jotka perustuvat heprean kielen 'armoa' merkitsevään sanaan.
Pentti Lempiäisen mukaan Netan voi halutessaan tulkita myös luontoaiheiseksi nimeksi, sillä punapäänarsku-nimisen linnun tieteellinen nimi on Netta rufina.
Lähteitä:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta kiiski, esim. ”siin on kiiski mies”, ja pojankoltiaisesta ”pojjankiiski”. Vastarannastakin löytyi Nykysuomen sanakirjasta selitys ranta,...
